#1 15.02.2009 00:47

:center::huig::center:
Holtiton Mies joka Imppaa ja Grillaa
From: melkein noin 1000 keikkaa
Registered: 12.06.2005
Posts: 41,038

Melodraama

Kuumottavaa kamaa. Ei voi ottaa tosissaan, mut sillee homomehusteluna joo. Fassbinder otti paljo vaicutteita ja sillee. Douglas Sirkin leffoja vaan esiin, kilo nenäliinoja ja valiumia. Jossain vaiheessa on aina oltava vähintään kolme tyyppiä ruudussa jotka itkee saman asian eri puolia. En tiijä näistä  paljoa koska oon aina pitäny tätä vittumaisimpana tyylilajina.


Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!

Security Fee:n hinnalla sisään!

Offline

#2 15.02.2009 01:17

börjeslandet
stetoskooppisetä
Registered: 20.06.2005
Posts: 15,706

Re: Melodraama

Teuvo Tulio. Niin ja tietenkin Kaurismäen Juha.


en ole kolmekybänen emoboy

Offline

#3 15.02.2009 02:40

:center::huig::center:
Holtiton Mies joka Imppaa ja Grillaa
From: melkein noin 1000 keikkaa
Registered: 12.06.2005
Posts: 41,038

Re: Melodraama

Jos niitä tulion bokseja näkyy joskus superhalvalla anttilassa tms niin voisko joku toimia alihankkijana tms! Onks niissä tekstit englanniks?


Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!

Security Fee:n hinnalla sisään!

Offline

#4 15.02.2009 11:03

Pope
Bailarina Erotica
From: Käden taitojen runsaudensarvi
Registered: 17.02.2007
Posts: 18,484

Re: Melodraama

börjeslandet wrote:

Kaurismäen Juha.

Kukas tää on, tiedän vaan Mikan ja Akin redface_new


DMIjc.png

menen nyt nukkumaan ajatellen Jan Vapaavuorta

Offline

#5 03.03.2009 19:20

tiptoo
Member
Registered: 13.06.2005
Posts: 4,618

Re: Melodraama

Sirk ja överidraama peuk  itku  rakkaus
Olkoot kuinka hakemalla haettuja juttuja mutta kyllä meikää ainakin raastaa joku Imitation of Life niin hyvin että useamman kerran nähneenä yhä parahdan itkuun kohtauksessa, jossa Annie yrittää saada sitä kiittämätöntä kakaraansa takaisin paheellisen jazz-maailman pyörteistä.

Mä kirjoitin joskus elokuvatutkimuksen peruskurssille esseen All that heaven allowsista ja Angst essen Seele aufista, kun silloin olin innostunut myös Rainer Werneristä. Fassbinderillä taisi olla ehkä enemmän melodraaman henkeä kameran takana kuin edessä, loppujen lopuksi.

Se Todd Haynesin Sirk-pastissi on myös hyvä. Saa krapulassa itkun aikaiseksi melkein yhtä hyvin kuin luontodokkarien gebardi syö avuttoman gasellin -kohtaukset.

Tunnekuohuille ja niiden kalastelulle audiovisuaalisin keinoin siis vilpitön  parsa


Mangojauhe goddamn.

Offline

Board footer

Powered by FluxBB