RUSH

Kalossimies · 18.09.2013 00:10

hezma wrote:

Ostin viimeinki Clockwork Angelsin ku halavalla sai käytetyn. Äääh, Vapor Trails, Snakes & Arrows ja tää, blaah, eipä näitä jaksa. Oisivat vaan lopettaneet esim. Different Stagesin jälkeen

Eri redface_new

hiirimattona · 11.05.2014 19:15

Rush: Beyond the Lighted Stage tulee tänään Teemalta. Katsoin viimeksi ja aion katsoa nytkin.

ydis · 11.05.2014 22:43

hiirimattona wrote:

Rush: Beyond the Lighted Stage tulee tänään Teemalta. Katsoin viimeksi ja aion katsoa nytkin.

oli hyvä peuk

Kalossimies · 12.05.2014 01:00

ydinaukio wrote:

hiirimattona wrote:
Rush: Beyond the Lighted Stage tulee tänään Teemalta. Katsoin viimeksi ja aion katsoa nytkin.
oli hyvä

Äh, jäi välistä, mutta onneksi on digiboksilla peuk

jookcha · 01.12.2015 13:44

aissatana grace under pressure peuk

Jean-Babtiste · 10.12.2015 05:13

Clockwork on ihan jees levy. Dokkari oli loistava! Tollain anttilasta halvalla napattu Changing Hemispheres kirja 4dvd oli jees, mutta aikamoista materian tuhlausta...

Kalossimies · 10.12.2015 16:07

Peart lopetti muttei lopetakaan ONNEKS cheer21

hezma · 03.02.2016 17:41

hezma · 22.05.2017 08:31

Vapor Trails - maailman paskin levy.

Jean-Babtiste · 02.03.2018 21:00

hezma wrote:

Vapor Trails - maailman paskin levy.

Mietin just että hankin tän jos tulee vastaan... redface_new

Jean-Babtiste · 02.03.2018 21:00

Miks tää on muuten kevyemmässä mad

KZ · 31.05.2018 11:30

Hotellihuoneemme numero on 2112 rokrok rokrok rokrok wooo!

ydis · 25.11.2019 20:38

ydis wrote:

hiirimattona wrote:
Rush: Beyond the Lighted Stage tulee tänään Teemalta. Katsoin viimeksi ja aion katsoa nytkin.
oli hyvä

)
Mitäs helkkaria, katsoin tämän eilen ja ei todellakaan ollut mitään muistikuvia että olisin aiemmin nähnyt icon_lol
Mutta siis sitä olin tulossa spämmäämään että dokkarin perusteella niin hienoja miehiä kyl rushin äijät että ihan jo sen takia tekis mieli tykätä tästä bändistä. Vois siis koittaa taas kerran. Moving picturesin jälkeisiä en ole kuullut ollenkaan ja tossa dokkarissa just tuo syna meininki kuulosti parhaalta icon_cool

Jean-Babtiste · 25.11.2019 21:06

Tsekkaa test for echo levykäinen peuk

Kalossimies · 27.11.2019 09:54

Jean-Babtiste wrote:

Tsekkaa test for echo levykäinen

On varsin hyvä myöhäiskauden levy peuk Tykkään jotenkin soundeista, jotka ovat jotenkin lämpimämmät kuin Counterpartsilla!

Maailman paras bändihän tämä edelleen on rakkaus Kiitos dokkarivinkistä! Toki olen nähnyt, mutta mieluusti katselen taas

Last edited by Kalossimies (27.11.2019 09:54)

Kalossimies · 27.11.2019 09:55

Paitsi että eihän se missään Areenassa ole, tajusin vasta ny että ydis siteerasi vanhaa viestiä, luetaan sitä topikkia spede

Last edited by Kalossimies (27.11.2019 09:56)

hezma · 11.01.2020 13:20

Eli Neil Peart -rippis tännekin.

Last edited by hezma (11.01.2020 13:34)

Kalossimies · 12.01.2020 02:09

Oispa Neil Peart -lippis!

Kalossimies · 20.01.2020 01:58

Kuuntelinpa tässä viikon aikana koko tuotannon läpi ja kirjoittelin muistiinpanoja driveen ja sitä kautta instaan. Ja koska nälkävuoden mittaista asiakirjoitteluahan tältäkin laudalta toisinaan puuttuu, niin tässä tulee huomiot ja arviot, sori siittä ja täts it:

RUSH (1974)

Eipä oo häävi avaus! Keskimäärin aika kamalaa musiikkia etenkin ihmiselle, joka ei ole koskaan pitänyt Led Zeppelinistä. Tämmöistä nuorten miesten mallinnusrokkia, eli ollaan vähän opiskeltu, että tällaista rokin kai pitäisi olla: lauluja siitä että halutaan jörniä koko yö (In the Mood) ja että vittuku duunissa on rankkaa (Working Man). Paras hetki on Before and Afterin alku, mutta sekin biisi menee sitten ankeaksi boogierockiksi.

42/100

FLY BY NIGHT (1975)

Kyllähän Peartin mukaantulo monin tavoin teki tämän bändin. On tämänkin levyn soundi ihan liian 70-lukuviiksekäs että jaksaisin oma-aloitteisesti juuri kuunnella, mutta Anthem (tekstistään huolimatta) ja nimibiisi ovat edelleen ihan kuranttia rokkia. By-Tor & the Snow Dog on ensimmäinen yritys proge-eepokseen, ja on sellaisena tietenkin aika huumorimusiikkia. Merkittävä parannus edelliseen silti!

62/100

CARESS OF STEEL (1975)

Sitten siirrytäänkin käsittelemään vielä isompia teemoja, ja siinä epäonnistutaan komeasti. Yli 10-minuuttisten progerapsodioiden ongelma on usein se, etteivät niiden osat keskustele keskenään lainkaan. Tykkään kyllä joistakin Fountain of Lamnethin riffeistä, elikkäs yksityiskohdissa löytyy, mutta hirveän hajanaista ja kompuroivaa menoa tämä on muuten. Sisältää myös Rushin paskimman biisin I Think Im Going Bald. Bastille Day ihan ok!

48/100

2112 (1976)

Läpimurtolevy, johon itse kykenen korkeintaan nostalgian kautta. Ja ei tämä ole mikään teemalevy, koska teemaa tässä on vain a-puolen vaikeahko Ayn Rand -ooppera. On se sentään parempaa musaa kuin edellislevyn Tolkien-saagat, mut suht pahaa kampetta silti. B-puolen A Passage to Bangkok on sairaan hyvä, The Twilight Zonesta ja Something for Nothingista tykkään kans. Tavallaan paras Rush, muttei yhtä koherentti kuin Fly By Night.

64/100

A FAREWELL TO KINGS (1977)

Sitten bändi alkaakin parantaa kuin sika juoksuaan! Tämä on kypsää, mietitympää ja aivan hyvin toteutettua menoa. Nimibiisin alku on ehkä parasta kitarafiilistelyä Lifesonilta ja Xanadu on varmaan paras Rush-biisi tähän mennessä. Closer to the Heart ei kuulu omiin suosikkeihini, mut ihan hyvä biisi sekin. Muut albumiraidat jäävät sitten vähän unohduksiin, ja loppuun jätetty scifisikailu Cygnus X-1 Book I onkin sitten tosi pahaa touhua.

68/100

HEMISPHERES (1978)

Rushin toisen kauden viimeinen levy. A-puolen kattavassa nimikappaleessa on kaikuja tulevasta sekä hienoja riffejä, mutta kokonaisuutena se on aika hajanainen kyhäelmä. Napakka alle neliminuuttinen kiperöinti Circumstances on tavallaan levyn kiinnostavin biisi ja The Treeskin on aivan hyvä, joskin teksti romahduttaa taas vaihteeksi. 9-minuuttisesta instrumentaalitykittely La Villa Strangiatosta pidän! Itselleni etäisehkö, mutta ihan hyvä levy!

69/100

PERMANENT WAVES (1980)

Nyt naatitaan! Heti The Spirit of Radio on ihan kuin eri bändiä kuuntelisi. Raikkaampaa ja nasevampaa menoa kirpeillä soundeilla ja vapautuneella menolla. Levyn kahdesta isommasta luonnonilmiöspektaakkelista (Jacobs Ladder & Natural Science) ensimmäisen eeppinen myräkkätaistelu toimii paremmin. Näidenkin ilmaisua on selkeästi hiottu! Freewill on pakollinen Peart-pakina, mutta Entre Nous ja Different Strings jäävät vähän heikommiksi.

76/100

MOVING PICTURES (1981)

Erään kehityksen lakipiste ja virheetön insinöörityön näyte. Ideat, sovitukset, sävellykset ja tuotanto kohtaavat. Tällä on maaginen tunnelma, joka poikkeaa kaikista muista Rusheista. Mutta pieni kaanonvauhtisokeus painaa! The Camera Eye on mun mielestä ollut aina vähän laimea. Tom Sawyer on toki ihana, albumiraidoista nykyäänkin ajankohtainen Witch Hunt ja etenkin Vital Signs ovat myös loistavia. Ja YYZ on yksi parhaita musameemejä! Aivan paikkansa ansainnut klassikko!

89/100

SIGNALS (1982)

Mun mielestä tämä on lopulta Moving Picturesia kiinnostavampi! Hyvää, rönsyilevää nestekidenäyttörokkia! Subdivisions edelleen Rushin paras biisi, täydellistä musiikkia. The Analog Kidissä paras kitarasoolo. Kiehtovan urbaani, aika yksityinenkin levy. Etenkin Losing It on jälkimmäistä, tosi paranoidi ja painostava biisi vanhenemisesta ja hiipumisesta. Chemistryn tiedemiesluettelointi vähän häiritsee, mutta muuten tämä on tosi hieno kokonaisuus.

91/100

GRACE UNDER PRESSURE (1984)

Ensimmäinen Rushin kahdesta levystä, jotka ovat syvintä kasaria eikä vain soundillisesti: tällä on kyynisiä teemoja, Kylmää sotaa ja muutenkin semmosta nykypäivän dystopiaa. Holokaustidisko Red Sector A on yhä tosi korni, mutta ydintuhorokki Distant Early Warning ja hälytyssireeniulina Between the Wheels ihan ylivoimaista menoa. Näiden väliin uppoaa myös vähän albumipuuroa, eli tuottajavaihdoksen seurauksena on hajanainen, mut just hyvä levy.

80/100

POWER WINDOWS (1986)

Kyllä tämä on aina vaan se huippukohta! Hyperkapitalistista nousukausimusiikkia, jonka ansio on siinä että se havainnoi ja osoittaa, ei koe. Asenne on kylmistä aiheista huolimatta analyyttinen, ei angstinen se kiehtoo! Musiikillista Marshall McLuhania. Big Money, Manhattan Project, Territories, kaikki tosi hienosti tehtyä, isoa synarokkia! Parasta kampetta kuitenkin Subdivisionsin sukulainen, kaunis Middletown Dreams ja tietokirjarummuttely Mystic Rhythms.

95/100

HOLD YOUR FIRE (1987)

Onpa tosi ihanaa, vaivatonta Rush-pullaa tämäkin! PW on niin valmiiksikuunneltu levy, että tämä tuntui perään tosi freesiltä. En muistanut, miten hienoja biisejä Open Secrets ja Prime Mover ovat! Kevyt ylipituus tosin vaivaa (kaksi vikaa biisiä voisi pudottaa), mutta muuten tämä on tosi muotovaliota ja pakotonta suurteosten jälkeistä leppoistelua. Paljon synia, laajoja melodioita ja seikkailevaa tunnelmaa, jolla kuuluu turvonneen lyhyen kasarin jälkeinen autuus.

83/100

PRESTO (1989)

Jos jokin levy kuulostaa Huopalahden arkkitehtuurilta, niin Presto. Ja minähän pidän Huopalahden taloista. Viileää, kirkasta ja avaraa ambient-AOR:ää. Biisit vähän jämäkamaa, suosittelen vain asiaharrastajille, mutta jos haluaa tosi hyvää ja helppoa mutta tyylikästä huljutusta, niin tää on tosi passelia siihen. Tämä on kuitenkin se soundi jota mä Rushissa rakastan paljon enemmän kuin 70-luvun puskemista. Parhaat biisit The Pass ja Available Light.

75/100

ROLL THE BONES (1991)

Muistin tän jotenkin huonoksi, mutta lopulta tää on ihan jees perus-Rushia! Ainut romahduttava asia on nimikappaleen Geddyn eevilstöö-poliisitv-ääniräpit, mut toisaalta biisissä on rajut lätkäurut. Bravado, Dreamline, The Big Wheel ja Ghost of a Chance sen sijaan hyvää ja tosi hyvää kampetta. Soundeiltaan tosin vähän tukkoisempi kuin Presto, ja eipä tätäkään voi suositella muille kuin harrastajille, mut onpahan mukavaa turvapullaa!

68/100

COUNTERPARTS (1993)

Koska perse edellä puuhun on hyvä metodi, oli tämä ensimmäinen ostamani Rush-levy vuonna 2005. Tätä sitten kuunneltiin snadisti hampaat irvessä ja muistan edelleen kaikki biisit ulkoa, mutta onpas kyllä tosi raskasta, möhkälemäistä palikkagrungea! Nobodys Hero, Cold Fire ja Everyday Glory ovat ihan hyvää menoa ja tavallaan tykkään Peartin jähmeästä ihmissuhdekäsittelystä, mutta onhan nyt esim. joku Double Agent tosi kankea. Romahdus!

53/100

TEST FOR ECHO (1996)

Lisää kohtuukankeaa ysärijämää, mutta edeltäjää paremmilla soundeilla. Nimibiisi on aivan hyvä, myös Driven ja slovari Resist. Tavallaan tykkään myös Dog Yearsin symboliikasta, vaikka biisin kertsi on ihan kauhea. Vielä kauheampi on tosin Virtuality, vaikka sen internet-optimismia huomaakin muistelevansa lämpimällä melankolialla. Ei voisi tuollaisia kappaleita enää 2020 kirjoittaa! En muistanut, että Rushin 90-luku oli näin kompurointia!

56/100

VAPOR TRAILS (2002)

Neil Peartin selviäminen perhetragedioistaan jälkeen tuotti mielestäni aliarvostetun, biisimateriaaliltaan kohtuuvahvan levyn! Arvelen suurimman osan levyn huonosta maineesta perustuvan sen paskalle loudness war -miksaukselle, joka sekin myöhemmin korjattiin. Mut kyllä Ghost Rider, Vapor Trail, Earthshine ja Sweet Miracle ovat parasta Rushia melkein kymmeneen vuoteen. Melankolinen ja koruton mutta jotenkin eheä levy.

65/100

FEEDBACK (2004)

Harmiton cover-EP, jota ei kantsi ottaa kauhean vakavasti. Sisältää mm. The Who-, CSNY- ja Yardbirds-vetoja. Varmaan on pojilla ollut ihan kivaa, mutta ankeaa on jälki. Heart Full of Soul on ainut ihan hieno ja jopa kiinnostavakin sovitus. Paskin ehkä Summertime Blues, koska se on muutenkin ihan hirveä biisi, minkä lisäksi jostain syystä ne olennaiset välimutinat on kokonaan jätetty pois. MIKSI, Lifeson vetäisi ne huumoriäänellään tosi hyvin!

40/100

SNAKES & ARROWS (2007)

Sitten ihan oikea levy, joka on aika turvonnut ja ylipitkä kevytprogepläjäys. Soundi on suuruudestaan huolimatta ihan ilmava ja se pelastaa paljon, mutta biisimateriaali on harmillisen tylsää. Far Cry, Armor and Sword ja Workin them Angels aloittavat hienosti, mutta sitten seuraa keskinkertaista pötköä, jonka pelastaa Lifesonin folk-lurittelu Hope. Bravest Face on kans ihan hieno! Kuuntelin silloin paljon, mutta nyt kyllä läkähdyttää.

60/100

CLOCKWORK ANGELS (2012)

Rushin viimeinen studioalbumi on oikein hyvä! Kevyt mammuttitauti vähän vaivaa ja välillä köykäiset laulumelodiat (ja ruma kansi) häiritsee, mut silti: ryhdikäs joutsenlaulu, jonka kantava teema, Voltairen Candidesta lainattu, on kaikkia edellisiä teemapläjäyksiä kypsempi. Tämä tuntuu ihan maailmalta. Nimibiisi, The Anarchist, Headlong Flight, Wreckers ja upea päätösbiisi The Garden ovat kaikki mainiota musiikkia. Olen ukkeleiden puolesta iloinen, että tekivät viimeisenä levynään tämmöisen!

75/100

ydis · 22.01.2020 14:06

Kuuntelin kompletismin nimissä 70-luvun levyt. Yksikään niistä ei ollut hyvä. Ei yhtään hyvää kappaletta. Sai miettimään, että olikohan tämä jopa koko 1970-luvun huonoin bändi? Tuona kultaisena vuosikymmenenä kun ei muuten huonoa musiikkia juurikaan tehty. Jatketaanpa jossain vaiheessa harjoituksia kuitenkin.

hiirimattona · 22.01.2020 15:08

icon_razz

ydis · 22.01.2020 15:27

Tarkennetaan vielä, että suht kivuttomasti noita levyjä kuitenkin kuuntelee, kun soitto on about tiukinta mahdollista ja saundit on tietysti hyvät. Ei nämä vaan biisejä osanneet tehdä tuohon aikaan. Kalossimies kirjoitti hyvin yllä: "Yli 10-minuuttisten progerapsodioiden ongelma on usein se, etteivät niiden osat keskustele keskenään lainkaan", lisäisin vaan ennen sanaa "yli" sanan "Rushin". Jos mietitään jotain Close to the edgeä, Thick as a brickiä tai Echoesia, niin nehän nimenomaan soljuu vaivattomasti eteenpäin kuten laatu pop-musan pitääkin, vaikka pituutta löytyykin. Sitten jos pistää tuon 2112:n soimaan niin sehän on vaan osia toisen perään ilman mitään punaista lankaa. Tai näin itseni korvaan.

Jean-Babtiste · 22.01.2020 17:33

En ny oikein ymmärrä tota, että test for echo olisi kankeaa.

Muutenkin monista levyistä eri mieltä kalossin kanssa, mutta mieltä saa olla.

Kalossimies · 23.01.2020 17:24

ydis wrote:

Tarkennetaan vielä, että suht kivuttomasti noita levyjä kuitenkin kuuntelee, kun soitto on about tiukinta mahdollista ja saundit on tietysti hyvät. Ei nämä vaan biisejä osanneet tehdä tuohon aikaan. Kalossimies kirjoitti hyvin yllä: "Yli 10-minuuttisten progerapsodioiden ongelma on usein se, etteivät niiden osat keskustele keskenään lainkaan", lisäisin vaan ennen sanaa "yli" sanan "Rushin". Jos mietitään jotain Close to the edgeä, Thick as a brickiä tai Echoesia, niin nehän nimenomaan soljuu vaivattomasti eteenpäin kuten laatu pop-musan pitääkin, vaikka pituutta löytyykin. Sitten jos pistää tuon 2112:n soimaan niin sehän on vaan osia toisen perään ilman mitään punaista lankaa. Tai näin itseni korvaan.

Joo siis täysin Rushin ongelma tämä, ei mitenkään leimaavasti itse genren! On paljonkin rapsodioita, jotka toimivat kokonaisuuksina aivan maittavasti!

Kalossimies · 23.01.2020 17:25

Ja 70-luvun Rush on kyllä tosi vaikeeta ja yliarvostettua! Toki suuri eri siihen, etteikö sieltä löytyisi yhtään hyvää biisiä, mut onhan se lopulta aika tylsää musaa.

hezma · 23.01.2020 17:29

Joku The Fountain of Lamneth on tosiaan aika katkonainen eikä oikein solju (ne osasethan on jaettukin eri biiseiksi), mutta kyllä 2112 menee jo ihan sulavasti ja varsinkin Cygnus X-1 Book II: Hemispheres toimii erinomaisesti redface_new

marjapoimuri · 23.01.2020 17:33

Kalossimies wrote:

Ja 70-luvun Rush on kyllä tosi vaikeeta ja yliarvostettua! Toki suuri eri siihen, etteikö sieltä löytyisi yhtään hyvää biisiä, mut onhan se lopulta aika tylsää musaa.

Huomasin insta pisteytyksistäsi, että parhaat pisteet kasautui sinne kaikkein synapoppihömpimpien levyjen ympärille wtf icon_eek mad

hezma · 23.01.2020 17:35

The Spirit of Radion alotusriffi on aika ärsyttävän kuulone mad

marjapoimuri · 23.01.2020 17:36

Grace under pressure vika hyvä levy.

hezma · 23.01.2020 17:42

Gracen a-puoli on timanttia, b-puolella joku Kid Gloves wtf mad

Street Spirit Sr.

#91 18.09.2013 00:10

Re: RUSH

#92 11.05.2014 19:15

Re: RUSH

#93 11.05.2014 22:43

Re: RUSH

#94 12.05.2014 01:00

Re: RUSH

#95 01.12.2015 13:44

Re: RUSH

#96 10.12.2015 05:13

Re: RUSH

#97 10.12.2015 16:07

Re: RUSH

#98 03.02.2016 17:41

Re: RUSH

#99 22.05.2017 08:31

Re: RUSH

#100 02.03.2018 21:00

Re: RUSH

#101 02.03.2018 21:00

Re: RUSH

#102 31.05.2018 11:30

Re: RUSH

#103 25.11.2019 20:38

Re: RUSH

#104 25.11.2019 21:06

Re: RUSH

#105 27.11.2019 09:54

Re: RUSH

#106 27.11.2019 09:55

Re: RUSH

#107 11.01.2020 13:20

Re: RUSH

#108 12.01.2020 02:09

Re: RUSH

#109 20.01.2020 01:58

Re: RUSH

#110 22.01.2020 14:06

Re: RUSH

#111 22.01.2020 15:08

Re: RUSH

#112 22.01.2020 15:27

Re: RUSH

#113 22.01.2020 17:33

Re: RUSH

#114 23.01.2020 17:24

Re: RUSH

#115 23.01.2020 17:25

Re: RUSH

#116 23.01.2020 17:29

Re: RUSH

#117 23.01.2020 17:33

Re: RUSH

#118 23.01.2020 17:35

Re: RUSH

#119 23.01.2020 17:36

Re: RUSH

#120 23.01.2020 17:42

Re: RUSH

Board footer