You are not logged in.
revolver-vinyyli jäi postiin kun en ehtiny lumipyryn seasta hakemaan, nyt soi vanha cd jonka sain synttärilahjaksi joskus 80-luvun lopulla, nobody came, father mckenzie
where do they all belong
Offline
please don't spoil my day i'm miles away
Offline
nyt soi sgt. pepper, kerroinko koskaan siitä miten lucy in the sky with diamondsin säkeistöt tuo mieleen sellaisen aurinkoisen 70-luvun kesäpäivän jolloin istuttiin huvilan yläkerrassa ja joku sanoi että mennäänpä porvooseen ja sit lähdettiin, mutsin serkun (rip) vanhalla datsunilla. kyseinen edesmennyt serkku ehkä kylvi sen hyvän siemenen kun antoi mutsille joululahjaksi joskus aikanaan kasetin, jolle äänitti suosikkibiisejään. siinä luki isolla SAA ÄÄNITTÄÄ PÄÄLLE, mutta mahdollisesti sotkin sen joskus pienempänä, koska kyseinen kasetti oli suosikkini. siellä oli mm. pekka pohjolan virtojen kiharat, tasavallan presidentin dance, wiguilta parikin biisiä, deep purplen lazy, lennonin oh my love, jethro tullin bourre jne.
it's getting better all the time
Offline
eniten kyllä lapsuuteen vie she's leaving home. näen itseni niin piirtämässä tusseilla jotain kuvaa meidän vanhassa asunnossa ja tää soi. paulin paras biisi ehkå
Offline
miksi ihmeessä tänä aamuna päässä soi dig a pony, en sentään kuunnellut let it betä illalla
Offline
Happiness is a warm gun porautuu mun korvaan just nyt. ja nautintästäjpg.
Ajattelin psykarin elävien muistojen innoittamana kirjoittaa, miten tutustuin The Beatlesiin, mutta antaa sen nyt odottaa. Sgt. Peppers Lonely Hearts Club Band olisi kiva kuunnella joskus marisätkän voim....fobba....sanoudun irti tällaisesta toiminnasta!
Offline
laita ässyli muistoja, kyllä vaan piitles on hieno bändi
Offline
voodoo jippu eiq people bez magic people
lol apua
ultravox
Offline
mitä mieltä porukka tästä destiny-pelin tunnarista?
Offline
Offline
hesarin 50 vuotta sitten -palstalta:
mitenköhän tässä sitten kävi
Offline
oli pudonnu kakkossivulle
ässylin muisteluita odotellessa tässä vähän joululauluja
Offline
tosiaan tuli jostain pakonomainen "tarve" hankkia piitlesin kolmanneksi ja neljänneksi parhaat albumit edellisten vinskojen (white album ja revolver) seuraksi, ja kun oli alekuponkia cdonille + siellä pientä alennusta muutenkin päällä niin tilausta vetämään ja jösses kun on hienoja paketteja nämä, nyt alan viimein ymmärtämään cd:iden mollausta, eihän niistä tajunnut miten hienoja gatefoldeja ja kummassakin liitteitä vielä mukana, pepperissä kaksi (mm. jotain cardboard cutoutteja + kansikuvan selitystä ja linernoteseja) ja magical mystery tourissa 24-sivuinen iso buukletti jossa juttua ja kuvia filmistä. nää on siis 2009 remastereita 180 g vinskoilla, en ehtiny vielä pyöräyttää kun osa porukasta meni nukkumaan, mutta huomenna sitten
Offline
Olen miettinyt Beatlesia ja sen asemaa. Jossain vaiheessa pidin sitä maailman yliarvostetuimpana bändinä. Ei sen takia, että en olisi pitänyt Beatlesin musiikista, vaan sen takia, että se on nostettu niin korkealle kaiken muun yläpuolelle. Nyt olen alkanut miettiä, että onko Beatles sittenkin kaikkien aikojen tai vähintäänkin 60-luvun ylivoimaisesti merkittävin bändi. 60-luvulla rock-musiikissa tapahtui valtavaa ja nopeaa kehitystä. Se kehitys henkilöityy vahvasti Beatlesiin. Beatlesin asema 60-luvun rock-musiikissa oli sellainen, että kaikkien muiden bändien oli pakko reagoida siihen ainakin jollain tavalla. Kumpi vaikutti enemmän kumpaan: 60-luku Beatlesiin vai Beatles 60-lukuun? Jos Beatlesia ei olisi ollut, niin olisiko joku muu bändi noussut samanlaiseen asemaan? Vai olisiko sittenkin käynyt niin, että ilman Beatlesia sitä rock-musiikin kehitystä ei olisikaan tapahtunut? Rockissa olisi jatkettu sillä linjalla, missä oltiin 50-60-lukujen vaihteessa. Vähitellen 60-luvun aikana rock olisi jäänyt pois muodista ja tilalle olisi tullut jotain muuta.
Tai ehkä sittenkin Beatlesin asemaan olisi noussut joku muu bändi. En usko, että se olisi ollut mikään niistä nykyään tunnetuista 60-luvun bändeistä. Luultavammin se olisi ollut joku, joka on nykyään lähes tai täysin tuntematon. Ehkä rock-musiikki olisi ilmankin Beatlesia kehittynyt siihen suuntaan, mihin se kehittyi. Tai ehkä tämä Beatlesin asemassa ollut bändi olisi ohjannut sitä eri suuntaan.
Offline
ihan hyvää pohdintaa. oon kyllä vähitellen tullut siihen tulokseen, että beatles on paras, ja ehkä yksi parhaista jutuista on niiden monipuolisuus, tuntui että ne voi tehdä mitä vaan ja silti selvitä siitä, ja kaikki tapahtui kuitenkin varsin lyhyen ajan sisällä. ja se, että bändi lähtee todella kokeellisille vesille muiden edelläkävijöiden sekaan, mutta tekee jutun silti niin suvereenisti ettei kalpene pätkääkään millekään unohdetulle uugee-sankarille. velvet underground oli omalla tavallaan ehkä yhtä kova, mutta selvästi yksiulotteisempi ja toki marginaalisempi. tietysti jos näitä merkityksiä etsitään, niin bob dylan on vaikuttanut molempiin aika lailla, mutta ehkei siitä nyt enempää.
tähän liittymättä tuli mieleen että enoni esitti joskus teorian, että jossain vaiheessa ihminen alkaa kuunnella sitä musiikkia, mitä tehtiin tämän syntymän aikoihin, itsehän synnyin 1967 ja piitlesin ehdoton kultakausi (ainakin mulle) on 1966-1968. abbey roadilla mentiin jo jonnekin vähemmän mielenkiintoisille vesille, vaikka onhan sekin toki hyvä levy, ei siinä, ei vaan niin päänräjäyttävä kuin nämä kovimmat sitä ennen.
Offline
sgt. pepperin mollaaminen yliarvostetuksi ehkä otan nää jutut liian henkilökohtaisesti, oma kokemukseni kun on, että nuorempana kapinoin beatleseja diggaavaa mutsiani vastaan väheksymällä, ja nyt kun olen tajunnut näiden nerouden niin tuntuu että kaikki jotka haukkuu piitlesiä on olevinaan jotain kapinallisia, koska eihän absoluuttisesti tätä parempaa musaa olekaan. no, ehkä makuja tosiaan on erilaisia, mutta ihan uskomatonta miten nerokas tämäkin levy on. en sano että ottakaas happoa niin silmänne (ja korvanne) avautuu, mutta tuskin siitä haittaa olis. niin tai näin, maailman parasta musaa
oon niin onnellinen että hankin tän viimein myös vinyylinä
Offline
Mun suosikkibiisi The Beatlesilta ja ommattu Pilkkeelle vaikka ei oo ommattu onneks:
Tulipahan sekin luikautettua.
Offline
*
Lounaissuomalaiset ovat kykenemättömiä ilmaisemaan tunteitaan. Ihailen sitä.
Offline
Tämä lämmitti syräntäni.
Ja te muut, keskustelu jatkukoon.
Offline
ajattelin kuunnella vaihteeksi varhaisempaa tuotantoa ja heitin soittimeen vähemmän kuunnellun kiekon beatles for sale. no, onhan rock and roll music ja eight days a week jo lapsuudesta tuttuja suosikkeja ja sinänsä onhan nää tuttuja kaikki, mut hämmentävää miten mitäänsanomattomalta meininki tuntuu kultakauteen verrattuna. mitä ihmettä niille tapahtui kun vain vuotta myöhemmin tekivät jo rubber soulin, joka on jo kuin toiselta planeetalta
Offline
no joo, laitoin nyt sitten helpin tähän väliin soimaan, ja onhan tääkin jo aivan uskomaton harppaus eteenpäin. jos ei ekalla levyllä olis ollu there's a placen kaltaista huippuklassikkoa (terkkuja vaan antti lähde ) tai jos ei sinkuilta olis löytynyt bad boyn tai i'm downin kaltaisia huippuja, niin voisin huoletta unohtaa että bändi teki yhtään mitään ennen help!iä.
silti lasken tän vielä jossain määrin alkuaikojen levyksi, tällä vaan on jo aavistus tulevasta, joka muutamalla raidalla puhkesi kukkaan rubber soulilla, ja revolver sitten ns. räjäytti pankin.
Offline
Offline
Offline
Offline
1. Strawberry Fields Forever
2. A Day In The Life
3. I Want To Hold Your Hand
4. Here Comes The Sun
5. Blackbird
6. Tomorrow Never Knows
7. Across The Universe
8. While My Guitar Gently Weeps
9. I Am The Walrus
10. Hey Jude
blackbird yllätti samoin se, että tuollahan on neljä samaa kuin omalla top-kympilläni
Offline
blackbird yllätti
beatlesin 3. paras biisi octopus's gardenin ja tomorrow never knowsin jälkeen
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
mitä ihmettä niille tapahtui kun vain vuotta myöhemmin tekivät jo rubber soulin, joka on jo kuin toiselta planeetalta
Joku pisti lääkityksen kohdilleen?
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
psykokarkki wrote:mitä ihmettä niille tapahtui kun vain vuotta myöhemmin tekivät jo rubber soulin, joka on jo kuin toiselta planeetalta
Joku pisti lääkityksen kohdilleen?
luultavasti
Offline
En ole Beatlesiä hirveästi aikuisiällä kuunnellut. Lapsuudesta muistan kun mutsi tykitteli automatkoilla vanhemman pään matskua ja isoveli soitti niitä happoisempia levyjä kotona joskus 90-luvun hippi-revival huuruissa. Laitetaas muistista oma top kybä:
1. Tax Man
2. A Day in the Life
3. I Am the Walrus
4. Tomorrow Never Knows
5. Strawberry Fields Forever
6. Fool on the Hill
7. Come Together
8. Eleanor Rigby
9. Norwegian Wood
10. Can't Buy Me Love
Offline
tosiaan hommasin white albumista nyt monoversionkin, ja nyt soi, hienoa varsinkin kun täällä maalla on vanhat vehkeet käytössä ja toinen kajari aina silloin tällöin temppuilee, mutta monossahan sillä ei niin väliä ole. jos ikinä sanontaa "elämää suurempi" haluaa käyttää, niin tämän levyn yhteydessä, ei herranjumala mikä levy
tässä vaiheessa soimassa vasta b-puoli, ja oon kyllä tosi huono keksimään eroja monon ja stereon välillä, joillekin nää tuntuu olevan elämää suurempia juttuja, mutta oon iloinen kun tän hankin ja tuleehan mukana hieno juliste, jonka kääntöpuolella biisien sanat sekä ne legendaariset naamakuvat orkesterin jäsenistä, tekis mieli kehystää noi ja laittaa seinälle. stereoversio mulla on joku vanha muistaakseni femmalla ostettu hieman rahiseva systeemi 70- tai 80-luvulta. oon ehkä wanha ja ajastani jo jälkeen jäänyt, mutta kyllä tää vaan on parasta musaa jota koskaan on tehty, ja yhä edelleen pidän kaikkia piitlesin dissaajia lapsellisina pelleinä, joita katson korkeintaan hieman säälien
Offline