You are not logged in.
Perustin nyt itsekin sitten tällaisen. Muutkin saavat vapaasti spämmäillä. Rateyourmusic ilmoittaa kokoelmakseni 1790 levyä ja saattaa olla, että tuosta jokunen puuttuukin. Joskus sitä aina miettii onko näin monen levyn omistamisessa mitään järkeä. Jos yksi levy kestäisi keskimäärin 40 min (toki tuossa luvussa on mukana myös cd ja vinyylisinglet, mutta toisaalta myös esim. boxit) niin koko kokoelman kuuntelemisessa menisi melkein 50 vuorokautta jos noita kellon ympäri soittimessa pyörittäisi. Jos kolme tuntia päivässä ehtisi kuunnella niin aikaa menisi noin 400 päivää. Ihan hirvesti noita ei nyt viitsisi ainakaan lisää haalia, mutta kun toisaalta uuttakin musiikkia tulee aina hankittua niin pakko kai se on jotain poiskin myydä. Jos nyt 1500 levyä ottaisi vaikka tavoitteeksi.
Tässä topicissa tarkoituksena on poimia levyhyllystä aina joku potentiaalinen poistuva levy ja samalla kirjoitan siitä lyhyen arvion. Jos päätän levyn myydä niin saa tehd tarjouksia.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Ensimmäisenä vuoron sai Ali Farka Toure - Savane. Muistaakseni ostin levyn joskus ylistävän arvion innoittamana. Bluesista en silloin vielä juurikaan perustanut, mutta tämän pitikin olla aavikkobluesia. Muistaakseni pidin levyä ihan kohtuullisena, mutta kovin usein en sitä ole kuunnellut. Ensivaikutelma on parempi kuin muistin. Kyllähän tässä blueskin kuuluu, mutta hyvällä tavalla. Mitään kovin rajua tykitystä ei ole luvassa, mutta aika tasaiselta kokonaisuudelta levy vaikuttaa. Kulttuurisessakin mielessä varmaan ihan mielenkiintoinen levy, vaikka en nyt jaksanutkaan kansiteksteihin ja biisien taustoihin kovin syvällisesti panetua. En myy pois. 4/5 tähteä.
EDIT: voisi noihin vielä formaatin lisätä eli cd:nä tämän siis omistan
Last edited by Alxity (12.05.2013 20:28)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Laitetaas nyt pari arviota vielä viime päivinä kuunnelluista levyistä:
Stiff Little Fingers - Hanx! vinyyli tuli eilen kuunneltua. Kyseisen bändin debyytti saattaa olla jopa 70-luvun kovin punk-levy ja eihän tämä livekään kauaksi jää. Mukana on pari biisiä myös hiukan heikommalta toiselta studiolevyltä, mutta Wait And See taisi muistaakseni olla vähän turhempi biisi. Mainio live joka tapauksessa. En ole myymässä. 4.5/5 tähteä
Seuraavaksi soittimeen löysi tiensä Bob Marleyn Kaya cd. Tämä onkin sitten jo kinkkisempi tapaus. Jossain nuoruuden levynosteluendorfiinikoukussa on tullut hankittua melkeinp kaikki Bob Marleyn ja Wailersin levyt. Aika harvoin niitä kuitenkaan tulee kuunneltua ja vielä harvemmin näitä, millä on vain pari kovempaa biisiä. Yleensä Marleyn poliittisemmat biisit ovat herättäneet mielenkiintoni, mutta tällä levyllä niitä ei pahemmin ole. Kuten muistinkin alkulevy ei herättänyt juurikaan mitään ihmeempiä fiiliksiä ja ajattelin jo, että tämähän on selvä peli. Myyntiin vaan. Misty Morningin torvet kiinnittivät kuitenkin huomion ja pakottivat harkitsemaan mielipidettä vielä uudelleen. Loppupuolelta löytyi muitakin hyviä biisejä kuten Running Away. Tämä levy on kyllä aikamoinen ongelmatapaus. Ei tämä nyt huonokaan ole, mutta toisaalta ei mikään mestariteoskaan. Tätä ei olisi pitänyt alunperinkään hankkia, mutta en nyt toisaalta viitsisi poiskaan myydä kun ei tästä mitään saakaan. Jääköön nyt vielä toistaiseksi. 3/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Hyvä topic. Itselläni levykokoelman läpikuuntelu nyt Dinosaur Jr:ssa, mutta vielä ei kauheasti ole kirpparipino kasvanut. Ehkä en osaa enää olla kriittinen.
Offline
The Standsin eka, All Years Leaving, löytyi muutama kuukausi sitten hyllynperiltä. En muistanut tota edes omistavani, mutta sehän osoittautui hyväksi retrorokkailuksi Byrdsin, Neil Youngin ja vähän CCR:n tyyliin. Stands oli briteissä parhaimillaan kai ihan kohtuukokoinen indiesuosikki ja lämppäröi mm. Oasista, Noel oli kova fani...kaksi levyä ehtivät julkaista ennenkuin hajosivat ´05.
All Yearsilta nimikappale:
http://www.youtube.com/watch?v=JzvXBV5bxbQ
I Need You:
http://www.youtube.com/watch?v=2ajQ2tyxMt4
I've Waited So Long:
http://www.youtube.com/watch?v=ojsb1eFifl0
Omaa suosikkipiisiä, The Big Paradea, ei juutuubista löytynyt
Last edited by Markku (13.05.2013 18:11)
Offline
Ehkä en osaa enää olla kriittinen.
Aika hankalaahan se kieltämättä on. Itse en ainakaan lähtökohtaisesti pyri hankkimaan huonoja levy hyllyyn. Monet ovat saaneet eri paikoissa hyviä arvosteluja, joten pakko niissä jotain hyvää on olla. Hankalimmat tapaukset ovat sellaiset hyvien bändien/artistien huonommat levyt, joilla on kuitenkin pari hyvää biisiä eikä niitä siksi raaskisi myydä, mutta ei myöskään usein kokonaan kuunnella. Toinen haastava kategoria ovat sellaiset tietyn genren klassikot, jota ei tule usein kuunneltua. Esimerkinä tästä vaikkapa Opeth. Levyjä ei tule usein kuunneltua, mutta niiden hienoutta ei toisaalta voi kiistääkään. Jotkut vanhat klassikot ovat myös pahoja. Deep Purplen Fireball on varmasti hyvä levy ja räjäyttänyt aikoinaan useammankin tajunnan, mutta en tiedä jaksanko sitä oikeasti enää alkaa kuuntelemaan. En toisaalta viitsisi poiskaan myydä.
Eilen illalla kuuntelin Stevie Wonderin Talking Bookin (cd). Levy alkaa aika imelästi You Are The Sunshine Of My Lifella, mutta jo Maybe Your Babylla päästään sitten asiaan eli siihen "musiikkinero soittamassa futuristista 70-luvun syntikkafunkkia". Yllättävän paljon levyllä kuitenkin oli noita balladeita ja vähän epätasaisen vaikutelman levy taas kerran jätti. Superstition on toki kiistämätön klassikko, mutta en minä tätä ihan täydelliseksi levyksi kuitenkaan kutsuisi. Poiskaan ei silti raaski myydä. 4/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Talking book lähti mulla joku aika sitten kiertoon Samoin juuri hankittu Chipmunks-levy. Kyllä noita löytyy, varsinkin arvostelulevyistä. Mutta kyllä mulla on luullakseni suht korkea kynnys. Toisaalta, aikoinaan tuli pantua lihoiksi -70-luvun jytä tyyliin Purple, Zeppelin jne. Ja nyt ne on hankittu takaisin...kyllä lempparibändien kohdalla sietää niitä heikompiakin levyjä ihan kompletistimielessä vaikka Neil Youngin Landing on Water onkin nyt kirpparikassissa. Niin, toi Fireball jytää mulla nyt kovemmin kuin koskaan.
Last edited by Feggy (13.05.2013 20:11)
Offline
Hyvä topikki ja Landing On water on tosi hyvä levy!
Offline
Ei Landin On The Waterissa minustakaan ole mitään vikaa. Youngilla on ainoastaan yksi huono levy ja se on Everybody's Rockin'. Landing On The Water on aika erilainen kuin Youngin muu tuotanto, mutta olen oppinut siitäkin pitämään. Onhan siellä seassa aika montakin hienoa biisiä, kuten Weight of the World, Violent Side (jossa on hieno Beatles-viittaus), Hippie Dream, Touch the Night, People on the Street ja muistaakseni myös jompi kumpi noista kahdesta viimeisestäkin biisistä oli hyvä. Olisikohan ollut Pressure.
Fireballin hyvyyttä en ole kiistämässä, mutta ehkä siihen liittyy kuitenkin joku sukupolvijuttu. Jos olisin kuullut levyn joskus teininä olisin varmaan innostunut siitä kovasti, mutta silloin soi Nirvanat ja Metallicat. Myöhemmin tuli sitten löydettyä Zeppelinit ja Black Sabbathit, mutta jostain syystä Deep Purple jäi vähän vieraammaksi. Nyt tuosta bluespohjaisesta hard rockista on jotenkin hankala saada otetta kun on tottunut hieman erilaiseen raskaampaa soundiin. Nimibiisi on joka tapauksessa hyvä, mutta sitten tulee pari tylsempää vetoa. Urkupulisonkiprogeilu Deep Purplella kuitenkin onnistuu sen verran hienosti, että taso nousee levyn loppupuolella. No tässähän tuli sitten samalla käsiteltyä kyseinen levykin. 25-v juhlapainos cd:nä kyseisen levyn omistan (löysin joskus muistaakseni 4 eurolla jotain poistolaarista). Laitetaan nyt tähdetkin samalla: 3.5/5.
Jostain levyistä ei muuten pääse millään eroon. Olen ostanut Eaglesin Hotel Californian jo kahteen kertaan. Kertaalleen totesin sen jo paskaksi ja myin pois, mutta jostain syystä oli pakko hankkia se uudelleen. Kerran olen sen varmaan sen jälkeen kuunnellut, mutta en enää yritä siitä eroonkaan päästä. Paholaisen levy
Last edited by Alxity (13.05.2013 21:32)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Seuraavaksi pistin soimaan Mojon mukana tulleen Motown Nuggets-kokoelma cd:n. Tällaiseksi lehden kylkiäiseksi yllättävänkin kova kokoelma, vaikka Motownin kanssa taitaa olla vaikea ihan metsäänkään mennä. Mukana mm. Supremes, Marvin Gaye, Marvelettes, Jakcson 5 ja Four Tops. Ihan kaikkein tunneituimpia biisejä ei kuitenkaan ole valittu. Led Zeppelin on muuten pöllinyt jonkin biisinsä (en saa päähäni minkä) alun lyriikat Eddie Hollandin Leaving Hereltä. Eihän tällaista kannattaisi myydä, kun kukaan tuskin mitään maksaisikaan ja hyväähän tämä on. 4.5/5 tähteä.
EDIT: itse asiassa tarkemmin ajateltu ei vain hyvää vaan loistavaa. Pistetään puoli tähteä lisää eli 4.5
Last edited by Alxity (13.05.2013 21:45)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Group Doueh - Treeg Salaam cd. Muutama vuosi sitten tuli innostuttua Sublime Frequenciesin Radio-sarjasta ja samassa innostuksessa tuli hankitua muutakin lafkan musiikkia. Kaikki levyt eivät kuitenkaan kolahtaneet ja tämä on yksi niistä. Korvani ei syystä tai toisesta osaa oikein arvostaa pohjoisafrikkalaista kitarasoundia, joka tälläkin levyllä kuulostaa siltä kuin jotain sähkömandoliinia soitettaisiin peltipurkissa. Levyn viimeinen biisi Tazit Kalifa on ihan hyvää jammailua, mutta jotain siihenkin kaipaisin. Ragsa Jaguar on ilmeisesti nauhoitettu livenä ja etenkin siinä korostuu myös äänenlaadun heikkous. En haluaisi vaatia hifistelyä vain sen itsensä vuoksi, mutta tällä kertaa tällainen huonolaatuisempi nauhoitus tuntuu lähinnä vaan peittävän kiinnostavammat elementit ja nostavan ikävän kuuloisen kitarasoundin ja ei mitenkään niin poikkeuksellisen laulun esiin niin ettei huomio kiinnity juurikaan sinällään kiinnostaviin taustoihin. Haluaisin pitää tästä levystä enemmänkin, mutta lukuisista yrityksistä huolimata se ei onnistu. Myyntiin menee. 2.5/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Lisää levyjä soittimeen. Mojon New Harvest -A Compendium Of Modern North American Song cd siten seuraavaksi. Jonkun lehden mukana tämäkin on tullut. Vuodelta 2009 näyttäisi levy olevan peräisin. Ihan nimekkäitä artistejakin mukana esim. Animal Collective, Fleex Foxes, Yeasayer, Iron & Wine, Bill Callahan ja J. Tillman. Kokokohdat taitavat olla AC:n My Girls, Yeasayerin Sunrise ja Akron/Familyn River. Jotenkin tässä mordernissa pohjoisamerikkalaisessa soundissa ärsyttää biisien sliipattu tuotanto. Fleet Foxes nyt vaikka helpoimpana esimerkkinä. Missä on muna? Jossain pastellinväristen stemmojen, viimeiseen asti hiotujen kitararaitojen ja yleisen söpöyden alla kurtussa piilottelemassa? Sen verran hyviä hetkiä levyltä kuitenkin löytyi, että ihan vielä en ainakaan silti raaski luopua. 3/5 tähteä,
Last edited by Alxity (14.05.2013 10:17)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Lou Reed - Metal Machine Music cd. Tämä ei itse asiassa ole mikään levyhyllyyn hautautunut aarre vaan viime aikoina heräteostoksena hankitu levy. Hyvin vaikea tästä on mitään objektiivista arviosta kirjoittaa. Epäilemättä kyseessä on historiallisesti merkittävä albumi ja yksi ensimmäisistä noise-levyistä. Kysymys kuuluukin antaako tämä minulle mitään. Haastava on ensimmäinen sana joka tulee mieleen. Ensimmäisen "biisin" jaksoin vielä melko keskittyneesti kuunnella, mutta sitten kohina alkoi puuduttaa kunnes viimeisen "kappaleen" lopussa tajuuntaan hiipi taas jotain kiinnostavaa. Musiikille annan 2.5/5 tähteä. Sen verran minussa kuitenkin asuu levynkeräilijää etten tästä hullusta suhisevasta mötköstä halua luopuakaan.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
The Best Of Jimmy Cliff cd. Jimmyn kokoelma tarjoilee sekä reggaeta, että poppia. Ensin mainitut biisit ovat hyviä ja jälkimmäiset joskus vähän vähemmän hyviä. The Harder They Come-leffan tunnaribiisi on itseoikeutetusti mukana. Mukaan on mahdutettu lisäksi myös koveri Wild Worldista, joka toimii kuitenkin ihan kohtuullisesti. Levyn tylsintä antia on ehkä Sitting In Limbo. Loppupuolella levy meinaa muutoinkin hieman lässähtää, mutta You Can Get It If You Really Want pelastaa paljon. Tästäkään en raaski luopua. 4/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Band of Horses - Infinite Arms cd. Muistaakseni kyseessä ei ole yhtä hieno mestariteos kuin Everything All the Time ja uusintakuuntelu vahvistaa muistikuvani oikeaksi. Ajoittain kitarat särisevät oikein mukavasti, mutta mukaan on hiipinyt sellaisia 2000-luvun alt-kantrivaikutteita, joista en erityisemmin perusta. Ajoittain bändi kuulostaa ihan Fleet Foxes-kopiolta, mikä ei minusta ole lainkaan hyvä asia. Silti kokonaisuutena levy jää selvästi plussan puolelle. 4/5 tähteä olen valmis suomaan. Ilmeisesti Band Of Horsesin viime vuonna ilmestynyt Mirage Rock jatkaa samaa trendiä eli tason laskua. Täytyy muistaa ettei vaan mene sitä mistään alelaarista mukaan poimimaan.
Circle - Tulikoira cd. Syystä tai toisesta en ollut koskaan oikein päässyt tähän sisään, vaikka olen levyn useampaan otteeseen kuunnellut. Päätin nyt kuitenkin yrittää vielä kerran, vaikka olin jo levyn siirtänytkin myytävien pinoon. Ekasta biisistä en edelleenkään tykkää yhtään. Vokaalit eivät lainkaan tunnu kuuluvan samaan biisiin. Kai siinä jonkinlaista kontrastia on haettu, mutta en tykkää. Tulilintu on ihan hyvä hevibiisi. Berserkistä tulee mieleen Syd Barretin Pink Floyd, mikä ei tietysti ole lainkaan huono asia. Puutiikeri taitaakin sitten olla levyn pääteos. Alkuun kuullaan melko perinteistä hard rockia, mutta sitten homma karkaa käsistä ja sekoittuu johonkin 80-luvun krauttimenoon. Tämähän on itse asiassa hyvinkin mielenkiintoinen hybridi! Miten en ollut aiemmin tämän neroutta ymmärtänyt! Lyriikoissakin on sellaista pilke silmäkulmassa tehtyä eksistentiaalista pohdiskelua. Annetaan kokonaisuudesta nyt vaikka varovaiset 3.5/5 tähteä. En taida kuitenkaan raaskia levyä myydä...
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
AC/DC- Powerage cd. Tässä taas yksi niistä levyistä, joille kenties olen antanut jo yhden mahdollisuuden liikaa. Ihan kivaa bluespohjaista hard rockia, mutta en edelleenkään löydä tästä mitään sen kummempaa. Ei varmaan ole toisaalta tarkoituskaan. Bändi kuitenkin osaa hoitaa tämän homman paremminkin ja kun aika harvoin tulee tarvetta AC/DC:ta soittimeen laittaa niin en näin montaa levyä tarvi. Joutaa myyntiin. 2.5/5 tähteä.
EDIT: meni AC/DC:ta ja Iron Maidenit leyn nimessä c8
Last edited by Alxity (15.05.2013 19:23)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Lisää seuraa...
Ramones - Rocket To Russia cd. Muistaakseni tämä oli paras Ramonesin levykokonaisuus ja niinhän se saattaa olla. Yhtään heikompaa biisiä ei taida mukana olla. Musiikki nyt on Ramonesia eli joskus parasta ikinä ja joskus en jaksa yhtään. Nyt jaksoin hyvin. Bonusraitoina mm. Needles & Pins ja Slug, jotka ainakin kuulostivat hyviltä. 4/5 tähteä. Jos jostain noista kolmesta ekasta Ramonesin levystä aion luopua niin tämä se ei ainakaan ole.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Tuli sitten pyöräytettyä samalla vertailukohdaksi vielä Ramonesin debyytti cd. Levy alkaa tiukasti, mutta jossain puolivälin jälkeen meno hieman laimenee. Loppua kohti meno taas paranee. Vaikea tätäkään on mitenkään objektiviisesti arvioida. Jos tämä nykyään julkaistaisiin niin tuskin niin kauheasti jaksaisin intoilla, mutta ihan tässä silti ihan hyviä biisejä. Laitetaan nyt vaikka 3.5/5 tähteä ja enpä minä tätäkään raaski pois myydä, vaikka en nyt usko että ihan hirveän usein tulee kuunneltuakaan.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Afrocubism - Afrocubism cd. Paperilla levy vaikutta mitä mielenkiintoisimmalta. Roudataan malilaisia muusikoita Kuubaan jammailemaan ja nauhoitetaan levy. Tämän piti alunperin tapahtua jo 90-luvulla, mutta viisumien kanssa tuli ongelmia ja studiossa nauhoitettiin lopulta ihan toinen levy (Buena Vista Social Club). 2010 alkuperäinen suunnitelma päästiin kuitenkin lopulta toteuttamaan. Kotelosta alkaen kaikki näyttää olevan paremmin kuin kohdallaan. Harmi vaan, että sisältö on lievä pettymys. Sinällään hienoa musiikkia, mutta jokin jää puuttumaan. Tämä on taas niitä levyjä, josta haluaisin tykätä, mutta sisältö ei vaan sytytä riittävästi. Ei missään nimessä huono, mutta maailmaan mahtuu paljon riemastuttavampiakin levyjä. 3/5 tähteä. Kai tästä kannattanee luopua. Jospa joku muu vaikka saisi enemmän irti.
Liekki - Kalliot leikkaa cd. Korppi oli aika lähellä täysosumaa eikä debyyttikään huono ole. Odotukset olivat (muistaakseni) suhteellisen korkealla tämänkin suhteen. Kalliot leikkaa esitteli kitarasoundinsa 70-luvun hard rockin suuntaan muuttaneen Liekin. Mittaa levyllä on peräti 75 minuuttia ja 16 biisiä. Mukaan mahtuu muutama lähes loistava ja useampi heikompi esitys. Kahden ensimmäisen levyn tunnelma tavoitetaan enää paikoin. 2.5/5 tähteä. Ei jatkoon eli siis myyntiin.
Primal Scream - Riot City Blues cd. Mitä tästä nyt saisi. Eihän tämä mikään XTRMNTR ole, mutta ehkä kuitenkin mainettaan parempi. Jollain kummalla tavalla Primal Scream saa tämän "soitetaan tää levy tällaista juurevaa perusrokkia"-kaavan toimaan keskivertoa paremmin. Vaikka osa biiseistä saattaa olla kohtuullisen suoraviivaista tiettyjen rokkikliseiden kierrätystä, tuo bändi mukaan kuitenkin muitakin elementtejä. Toimii kevyenä kesämusiikkina. 3/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Pari levyä tuli taas kuunneltua:
John Lee Hooker - More Real Folk Blues: The Missing Album cd. Tämä nyt ei varsinaisesti ollut taas mikään pitkäksi aikaa levyhyllyyn hautautunut levy vaan viime talvena alle eurolla Anttilan alelaarista poimimani levy. En vaan ollut ehtinyt kunnolla koskaan kuunnella. Kohtuullisen perinteistä bluesia. Hyvää sellaista. 4/5 tähteä annoin.
Lemonator - The Walz cd. Tämäkin tullut joskus alelaarista mukaan poimittua. Levyllä on ne pari hittiä eli California ja joskus Postin mainoksessakin soinut You Stole My Heart. Loppu levy jatkaa aika samoilla linjoilla eli sinällään ihan helposti kuunneltavaa poppia vailla sen suurempaa omaperäisyyttä. 2.5/5 tähteä levylle suon. Tästä voisin vaikka luopua.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Pink Floyd - The Final Cut cd. Roger Watersin soololevyksi tätä on kutsuttu ja taitaa pitää paikkansa. Joku on jossain joskus sanonut, että jos Waters saisi päättää niin levyn kaikissa biiseissä voisi olla sama musiikki soimassa sanojen taustalla (ja jos Gilmour päättäisi niin kaikissa biiseissä voisi olla sama sanoitus). Jotain The Wallin teatraalisuutta tähänkin lienee haettu, mutta suurin osa levystä menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Poikkeuksena komea The Fletcher Memorial Home, mutta se minulta löytyy Echoes-kokoelmaltakin. Eihän tämä nyt tietysti huono ole, mutta taas kerran niin paljon parempaakin on olemassa, että saa mennä. 2.5/5 tähteä.
Mojo Presents Stoned cd. Taas joku lehden mukana tullut kokoelma. Sisältää muutaman hyvän vedon kuten Irma Thomasin Time Is On My Side ja Nancy Sinatran As Tears Go Byn. Ihan ok kokoelma, joka saa jäädä hyllyyn. 3/5 tähteä.
Tom Waits - Alice cd. Jotenkin muistelin, ettei tämä olisi kuulunut Waitsin parhaimpiin levyihin. Olin kuitenkin väärässä (ehkä keskittyminen ei ollut aiemmin riittänyt, koska sen verran pitkä levy on kyseessä tai sitten en vaan ole taas osannut). Muihin uudempiin levyihin verrattuna kyseessä on ehkä osittainen paluu varhaistuotannon tunnelmiin, mutta esim. Kommienezuspadt edustaa modernimpaa Waitsia. Tästä en kyllä luovu. 4/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Pink Floyd - Ummagumma cd. Livelevy on mahtavaa menoa. Erityisesti Careful With That Axe, Eugene. Studiolevy on jaettu niin, että jokaisella bändin jäsenellä on oma neljänneksensä. Biisit kuulostavat suurimmaksi osaksi treenikämpillä nauhoitetuilta hahmotelmilta ja Gilmourin pätkästä olinkin tunnistavana jotain myöhemmin käytettyjä melodiapätkiä. Mitähän tällä kokonaisuudelle nyt sitten antaisi tähtiä... Ehkä 3.5/5. Saa jäädä hyllyyn.
At The Drive-In - In/Casino/Out cd. Tämä taisi tulla hankittua siinä vaiheessa kun Relationship Of Commandin aiheuttama kiima oli jo jonkin verran laantunut. Nyt kun tätä kuuntelee niin huomaa miten paljon bändi kuulosti tässä vaiheessa Spartan ekalta levyltä. Mukana on kuitenkin yksi loistava biisi: Chanbara. Kyseisestä biisistä kuulee mitä oli luvassa hetken kuluttua. Kokonaisuus ei kuitenkaan jaksa levymitassa riittävästi innostaa ja en jaksa tätä yhden biisin takia alkaa hyllyssä pitämään. 3/5 tähteä kuitenkin annan eli ei tämä nyt huonokaan ole.
White Lies - To Lose My Life cd. Ensimmäinen ajatus oli, että kuulostaapas ekan biisin aloitus Pulpilta. Seuraava miete oli, että onko tämä joku vitsi: "Let's grow old together and die at the same time". Huh huh... Hirvesti tähän on tungettu kaikenlaista sovituksellista ratkaisua mukaan. Esim. From the Starsissa on mukana laukkakomppi, viulut ja tilutussoolokin taisi löytyä. Suurin osa biiseistä on kuitenkin aika tylsiä. En jaksanut edes kuunnella ihan loppuun asti. Tämän joutaa kyllä myydä, vaikka ajoittain onkin ihan mielenkiintoista kuunneltavaa. 2.5/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
The Doors - Alive She Cried LP. Manzarekin muistoksi tuli kaivettua tämä esiin. Biisivalinnat ovat aika yllättävät. Ainoastaan Light My Fire on yllätyksetön valinta. Levy alkaa hienolla versiolla Gloriasta ja eipä tuo Light My Firenkaan veto hullumpi ole. Little Red Rooster on ehkä hieman mielikuvitukseton koveri ja 7 biisin kokonaismitta on melko lyhyt. Ihan hyvä levy kuitenkin. En raaski pistää myyntiin. 3.5/5 tähteä.
CCR - Pendulum LP Tämä taisi olla ensimmäinen vähän heikompi CCR-levy. Mukana on kuitenkin monta klassikkoakin, kuten Have You Ever Seen The Rain, Hey Tonight ja Molina. Levyn päättävä Rude Awakening on melko omituinen syntikkabiisi. Kokonaisuus jää kuitenkin selvästi plussan puolelle enkä aio tästäkään luopua. 4/5 tähteä.
Mojo Presents Sub Pop 300! cd. Taas yksi lehden kylkiäinen. Levy alkaa grungella ja päättyy No Ageen ja Pissed Jeansiin. Välissä myös Iron & Winea ja Shinsia. Huomiot: Mudhoneyn Sweet Young Thing Ain't Sweet No Moressa on sen verran vittumaiset soundit, että jouduin skipata lopun. Tadin Wood Goblins on kova, samoin L7:n Shove. Varhaista Afghan Whigsiakin kuullaan. Jää hyllyyn 3/5 tähteä.
70's Funk And Soul Classics cd. Yllättävänkin kattava kokoelma, jolla mukana sellaisia artisteja kuin James Brown, Marvin Gaye, Isaac Hayes, Sly & Family Stone, Dr. John, Jackson 5, Booker T. & The M.G.'s, Earth Wing & Fire, Curtis Mayfield, Al Green, Aretha Franklin, Bobby Womac ja Temptations. Parhaimmillaan parhautta ja tylsimmilläkin hyvää. 4/5 tähteä.
Saint Etienne - Tiger Bay cd. Mitähän tästä sanoisi. He's On The Phone on kuultu jo aika monta kertaa. Pari kohtuullisen hyvää biisiä, mutta en minä tätä oikeasti jaksa. Tämän voisin myydä pois. 3/5 tähteä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Taas tullut kuunneltua hirveä pino levyjä:
Sur-rur - Uurnapölyjen paluu LP. Tämähän oli kovempi kuin muistin! Kitarat surisevat oikein kivasti ja sanoitukset ovat täyttä Sur-ruria! Lopussa oli ehkä pari hieman tylsempää biisiä kuitenkin. Jää hyllyyn. 4/5 tähteä.
The Jam - This Is The Modern World LP. Ei tämä ihan niin hyvää vielä ole kuin pari seuraavaa levyä, mutta hyviä biisejä löytyy silti useampia. Jää hyllyyn. 3.5/5 tähteä.
Elvis Costello and the Atractions - Trust LP. En ole oikein ikinä saanut tästä levystä otetta, enkä saanut edelleenkään. Ihan ok, mutta ei herätä mitään suurempia tunteita. Pistän myyntiin. 3/5 tähteä.
The Jam - In The City LP. Muistin, että tämä olisi parempi. Molempien puolien ekat biisit ovat kovia (Art School ja nimibiisi), mutta muutoin kohtuullisen tylsää menoa. Tämäkin joutaa oikeastaan myyntiin. 3/5 tähteä.
EDIT: näköjään tuota Art Schoolia ei ole omistamallani kokoelmalla, joten enpä sittenkään pistä tätä myyntiin.
Omar Souleyman - Highway To Hassake cd. Omar-innostuksessa tuli hankittua nämä kaikki länsimaissa julkaistut levyt. Onhan tämä kai historiallisesti merkittävä kun sisältää Omarin ekan isomman hitin (Jani). Äänenlaatu on ajoittain kuitenkin vähän mitä on ja muutoinkin riemastuttavimmat levytykset ovat vasta edessä. Tästäkin voisin luopua. 3/5 tähteä.
Last edited by Alxity (28.05.2013 18:16)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Ja vielä pari, jotka äsken unohdin:
Pixies - Pixies (The Purple Tape EP) cd. 9 varhaista Pixies-biisiä. Mukana yksi muualla julkaisematon Rock A My Soul. Suurin osa Surfer Rosalle päätyneistä versioista on näitä parempia, mutta esim. In Heavenista on mukana hyvä studioversio (jossa sekä Francis, että Kim laulavat) 3.5/5 tähteä. En raaski tästä luopua.
Sister Flo - Proper Kites cd EP. Neljä mukavaa biisiä Sister Flota. En myy. 3.5/5 tähteä tällekin.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
22 Pistepirkko/The Others - Ou Wee! cd. Varhaista Pistepirkkoa. Ihan jees, mutta enpä tätäkään usko enää soittimeeni laittavani eli myyntiin. 3/5 tähtöstä.
Grateful Dead - Workingman's Dead cd. Tämän levyn oletettu nerous ei ole koskaan minulle auennut. Kohtuullisen tylsää blues/kantrirokkia. Enköhän minä jatkossa Live/Deadilla pärjää. 2/5 tähteä.
Van Der Graaf Generator - Godbluff LP. Jotenkin olin mieltänyt tämän tasapaksuksi. En näköjään ollut kuunnellut tarpeeksi keskittyneesti. Ei ehkä ihan Pawn Heartsin tasoinen, mutta hyvä joka tapauksessa. En myy. 4/5 tähteä.
Peter Tosh - Bush Doctor LP. Tämä on paha. Suurin osa levystä on kohtuullisen tylsän oloista ilmeisesti länsimaista korvaa ajatellen tuotettua reggaeta, mutta nimibiisi on kyllä aika loistava. Ja on levyllä pari muutakin hyvää vetoa. Vielä en ainakaan tästä raaski luopua. 3/5 lehteä.
Ozzy Osbourne - Live&Loud cd. Mahtaisko Zakk Wylde olla maailman tyylitaidottominen kitaristi? Pelkkää tuskaahan tätä Ozzyn "näyttäkää mulle panokätenne" huutelua kitaramasturbaatiolla maustettuna on kuunnella. No on tässä nyt pari vähän parempaakin vetoa sentään mukana. 1/5 tähteä. Myyntiin menee. Toivottavasti joku on tarpeeksi tyhmä ostaakseen.
Queens Of The Stone Age - Lullabies To Paralyze cd. Tämähän oli parempaa menoa kuin muistin. Ei ihan kahden edellisen tasoista, mutta ei kuitenkaan huonoakaan. Jää hyllyyn. 3.5/5 tähteä.
The Jam - All Mod Cons cd. Jostain syystä en ole tästä koskaan ollut yhtä innoissani kuin The Jamin kahdesta seuraavasta levystä. On tälläkin tosin jo hetkensä. 3.5/5 tähteä. En myy.
ASA - Loppuasukascd. Ei vaan toimi minulle. Sinällään ihan hyvää menoa, mutta kun ei niin ei. Myyn pois. 3.5/5 tähteä olen kuitenkin valmis antamaan.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Välihuomiona muuten sellainen, että nyt kun olen käynyt levyhyllyä läpi niin levyjen määrä on vain noussut, vaikka olen aika monta myyntiin pistämässä/myynyt. Tällä hetkellä lukema on 1824. En taida millään 1500 päästä...
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
22 Pistepirkko/The Others - Ou Wee! cd. Varhaista Pistepirkkoa. Ihan jees, mutta enpä tätäkään usko enää soittimeeni laittavani eli myyntiin. 3/5 tähtöstä.
Höh, vallan valloittava pikkulevy.
Offline
Alxity wrote:22 Pistepirkko/The Others - Ou Wee! cd. Varhaista Pistepirkkoa. Ihan jees, mutta enpä tätäkään usko enää soittimeeni laittavani eli myyntiin. 3/5 tähtöstä.
Höh, vallan valloittava pikkulevy.
No pitäisköhän se sitten vielä kertaalleen kokeilla kuunnella. Eihän se tosiaan huonokaan ole, mutta jotenkin en vaan ole jaksanut tuota usein soittimeen laittaa. Paljastuksissa nämä, mutta suosikkilevyni 22PP:ltä on muuten Drops & Kicks.
Yksi viime päivinä kuuntelemani levy muuten unohtui:
I Walk The Line - Black Wave Rising!cd. Desolation Streetistä innostuneeni haalin tämän heti julkaisun jälkeen käsiini. Ei herättänyt samanlaista innostusta silloin, eikä herätä vieläkään. Loppupuolella levyä on jotain ihan hyviä biisejä, mutta kokonaisuus on aika tasapaksu. Näitä mahtuu kaksitoista tusinaan 2.5/5 tähteä ja myyntiin.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Hong Kong Kings Tuohon aikaan Pirkot oli maailman paras livebändi.
Offline