You are not logged in.
2. Macintosh Plus - リサフランク420 / 現代のコンピュー
Macintosh Plus vei sen soundin, mitä Ariel Pinkin Before Today -levyllä ihailin, seuraavalle levelille. Biisi saa miettimään postmodernismia, siis sitä, että tietyn jutun alkuperällä ei ole enää oikein mitään väliä. En ole aiemmin törmännyt sellaiseen asenteeseen, jolla Macintosh vaikuttaa suhtautuvan samplaamaansa Diana Rossin biisiin. Biisi ei ole parodiaa, koska se ei tunnu millään tasolla välittävän alkuperäisestä, vaan artisti suhtautuu kohteeseen jonkinlaisena musiikillisena raaka-aineena, jota voi käyttää miten vain. Lopputulos ei ole mustavalkoisesti röyhkeä tai kunnioittava, vaan se on molempia. Röyhkeä siksi, että biisi on idioottimaisen yksinkertaisesti hidastettu ja hieman uudelleenjärjestelty. Kunnioittava siksi, että lopputuloksen hyvyys johtuu siitä, että se ottaa kaiken, mikä tekee alkuperäisestä hyvää poppia, ja käyttää sitä tullakseen itse hyväksi biisiksi. Teos kuulostaa silti täysin erilaiselta kuin alkuperäinen, jolloin välitön yhteys alkuperäisen ja uuden teoksen välillä katkeaa. Tulee mieleen loinen, joka ei pysty elämään ilman isäntää, mutta kun isäntä ehtyy, se on valmis hetkessä siirtymään imemään seuraavaa kohdetta kuiviin. Joo, ehkä tämä onkin ennen muuta röyhkeää musiikkia. Ja se tekee tästä niin kiehtovaa.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
http://www.youtube.com/watch?v=KOrRmH4azlk
Niin tää Hologramssin ABC City tais tulla tänä vuonna. Huippubiisi, enkä muista koko kaveripiirin olleen niin kiimassa bändistä joka on julkassu vasta yhen biisin. Harmi ettei se albumi oikein lähtenyt
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
http://www.youtube.com/watch?v=Om5bi2p3CEU
Cheater Slicksin Hold On To Your Soul muistuttaa niistä ajoista kun indie rock ei ollut vain turvamusiikkia uudelle nuorisolle. Piisi on herkkä mutta rosoinen, seesteinen mutta kaoottinen eikä sitä selkeästikään ole tehty mittatilaustyönä yleisölle x. Alas kyynisyys ja laskelmoivuus, ylös aito inspiraatio!
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
+ kukaan ei tainnu viel sanoo Bitch Dan't Kill My Vibe?
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Voispa muistaa nää kaikki vuoden varrella mukaan raavitut hitit jonain yhtenä pakettina eikä yksi kerrallaan silloin kun muisti tykkää operoida. No, tää Sasha Go Hardin tsyge on vaan niin hypnoottinen ja koukuttava. Ihastuttavan monotoninen mutta samalla kerrostunut tuotanto ja just sopivaa tän Sashan tykitykselle. En oikein osaa kuunnella tätä alle kolmea kertaa putkeen? 2013 on Chicago-räpin vuasi?
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
www.youtube.com/watch?v=hgQkVGm0SOA
Putrefactionin Feast of Flies. Paras koskaan kavereitteni (kesän vieraistani Donal on tässä, kuka heidät bongasikaan) tekemä levy, paras levy Irlannissa 2012 ja kilpaillee Pää Kiin kanssa yleis-ykkössijasta. Mad Max Crust-hulinaa Motörheadin ja träshmetallien vaikutteiden alaisina. Ei sinänsä mitenkään uusi konsepti, mut nää vaan on vitun hyvii. Ja keikalla meinaa lähtee aina järki tyyliin
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Ykkösenä on... no, tuntuu siltä, että tätä pitää ensin hieman perustella. Sain just mukavan sähköpostin viimeisen yliopistokurssini opettajalta. "Sinun panoksesi kurssille oli todella merkittävä. Olen pannut merkille viime vuosina tapahtuneen vapautumisesi, mikä näkyy tekemisessäsi". Se oli hienoa kuulla. Kun kokee kasvaneensa alkujaan sulkeutuneeksi, ja on halunnut aina päästä siitä pois vähän vapautuneempaan tekemiseen, on tärkeää saada aina välillä kuulla, että muutosta voi tapahtua. Lisäksi sitä tarvii jotain suuntaviivoja, mihin suuntaan mennä. Jotkut taiteilijat voivat antaa vinkkiä siitä. Tänä vuonna tota mainittua vapautumista on harjoiteltu tän artistin kautta.
En ole täysin kyllästynyt ironiaan, mutta diggaan kyllä kovasti siitä, että saan välillä luopua siitä ihan tyystin. Esimerkiksi kun kuuntelen tätä biisiä, en kuule tippaakaan ironiaa, mikä jollain kummallisella tavalla tuntuu helkkarin virkistävältä, sillä just tätä genreä ironia on leimannut ihan liikaa viimeisen 20 vuoden aikana. Ironia ja ehkä vielä enemmän totaalinen merkityksettömyys. Siis nimenomaan henkilökohtaisella tasolla. Sitten kun joku tekee biisin, jonka sanoma vaikuttaa tulevan täydestä sydämestä, se todella kolahtaa.
Pop-musiikki on edelleen mun mielestä siistein taidemuoto, vaikka se välillä unohtuukin, kun nykyään jaksaa tsekkailla vuosi vuodelta vähemmän juttuja. Mutta ne pari kolme uutta, päräyttävää juttua iskee kyllä ihan vitusti yhä. Ihan samalla lailla kuin viisi tai viisitoista vuotta sitten. Mutta joka vuosi juttujen pitää muuttua. Siistiä, että joskus, vaikka harvemmin, osuu kohdalle jotain, joka on hirveän tuttua aikaisemmin kuullusta, mutta kuitenkin joku taianomainen fiilis vie sen seuraavalle levelille. Oon kyllä kieltämättä aika kykenenemätön analysoimaan ihan tarkkaan, minkä takia tää biisi on niin älyttömän hyvä, mutta jotenkin se liittyy siihen, että oon nähnyt Lil B:n räppäämässä ase ohimolla hyvin vilpittömästi ehkä masentavinta räppiä mitä oon kuullut, ja sitä taustaa vasten tällaiset nousut saa tyypin meiningin tuntumaan siltä, että jotain isompaa henkistä heräämistä ja vapautumista on tapahtunut. Se näyttäisi olevan aaltoileva prosessi, jossa tulee nousuja ja laskuja toisen perään, ja siinä mielessä tunnistan omasta elämästäni juttuja. Mut tässä kyseisessä positiivisuusöverissä on kyse jostain todella vilpittömästä, mitä tässä ironian, kaupallisuuden yms paskan täyttämässä pop-kulttuurissa lopulta tosi harvoin näkee.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
en ole kolmekybänen emoboy
Offline
Laatu
Offline
Laatu
Kompero komp!
Vuoden nuori muotoilija.
Offline
Offline
Offline
Jouko Piho wrote: Kirjoitan täällä mielelläni, koska täällä porukka on fiksua ja asiallista verrattuna PIFin väkeen, josta osa on aivan liian alatyylisiä ja räävittömiä pilkkaajia.
Offline
Oikean rytmin kiinni saan iskelmä lol alkaa kiinnostaa hehe
Jotain tanssin bez eiq ja fall joo.
Offline
Skeletonni wrote:Laatu
Kompero komp!
Joo, kiva lukee vähän laajempaa selostusta siitä miks jotkut jutut on tehny vaikutuksen. Mä nyt oon ykkösestä ja kolmosesta ihan päinvastaista mieltä mut toi Macintosh Plus -teksti napsuu napakymppiin. Eihän toi sämplejen hidastaminen ja pilkkominen tosiaan mitään uutta oo - just eilen mehusteltiin sitä Portisheadin hookers and gin -samplee s/t -levyn lopussa - mut toi Diana Ross -'koveri' on leimallisesti nimenomaan tän hetken julkaisu kaikessa laiskuudessaan. Informaatiota ja raakadataa on maailma täynnä, siitä vaan punoo niitä eteenpäin.
Tykkään kans tosta et siinä on vähän samanlainen taisteluhansikkaan heitto -efekti kuin jossain Guided By Voicesissa räkäsimmillään: "Tee vittu ite parempi". Pakko yrittää ei ei eieiei morjes
Älä päästä painiks sitä
Offline
http://www.youtube.com/watch?v=Om5bi2p3CEU
Cheater Slicksin Hold On To Your Soul muistuttaa niistä ajoista kun indie rock ei ollut vain turvamusiikkia uudelle nuorisolle. Piisi on herkkä mutta rosoinen, seesteinen mutta kaoottinen eikä sitä selkeästikään ole tehty mittatilaustyönä yleisölle x. Alas kyynisyys ja laskelmoivuus, ylös aito inspiraatio!
Joo toi on tosi hyvin onnistunu biisi. Toi Cheater Slicks tuli jotain kautta RYMissä vastaan ja kuuntelin tätä niiden uutta levyy loppusyksystä ku se ilmestyi mut vähän yhen trikin ponilta ne jäi vaikuttamaan. ts. ainoo hyvä melodia osui tohon biisiin. Lisäks rok-musiikissa tyylillinen monotonia levymitassa on mulle jostain syystä vaikee pala niellä, Wiperskin yskii vähän tossa mielessä ja Cheater Slicks ajaa samaan miinaan.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Earth - The Rakehell
Tää on niitä levyjä mitkä on vähän päässy alkuvuodesta unohtumaan vaik näähän kävi Nosturissa ja kaikkee mut mihis tässä hötkyilemään valmiissa maailmassa. Joulutee kouraan, sohvalle röhnöttämään vailla maisia murheita ja vuoden nätein kitarasoundi leijumaan pitkin eetteriä.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Jos joku biisi alkuvuodesta jysähti, niin kyllä se oli tää Ukkosen biisi:
http://shop.unchartedaudio.com/track/tellervo
Aphexin Twinin ihan selkeä manttelinperijä melodiantajussa ja acid-soundilla leikkimisessä. Huikeeta, että toi on joku suomalainen tyyppi.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Lionel Loueke - Ifê
https://www.youtube.com/watch?v=nw1ylQ2ky5Q
tutun etnosuosituksista bongattu. kulmikas jaska-etnosekoitus ja hauskoja yksityiskohtia.
Last edited by Esa Pakarainen (31.12.2012 12:04)
"to hope for more antennae" -Melvins
Offline
tää tais ilmestyy tänä vuonna? bändin paras biisi taitaapi olla juu'u. tulee mieleen bob hund ja poppipunkerot
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Jouko Piho wrote: Kirjoitan täällä mielelläni, koska täällä porukka on fiksua ja asiallista verrattuna PIFin väkeen, josta osa on aivan liian alatyylisiä ja räävittömiä pilkkaajia.
Offline
joo ja komppaan stratumia: sokka irti kans
Jouko Piho wrote: Kirjoitan täällä mielelläni, koska täällä porukka on fiksua ja asiallista verrattuna PIFin väkeen, josta osa on aivan liian alatyylisiä ja räävittömiä pilkkaajia.
Offline