You are not logged in.
Luin mielenkiintoisen elokuva-arvion ja tulin pohtineeksi asiaa, joka on muhinut mielessäni noin vuoden päivät. Se ajatus lähti kehittymään, kun joskus yhtäkkiä tajusin, että en erityisesti pidä Aki Kaurismäen elokuvista. Sillä on oma, kansainvälisesti tunnustettu tyylinsä joo, mutta ei se kuitenkaan oikein iske muhun ja lisäksi se toistaa samoja maneereita vuodesta toiseen ja työskentelee hyvin kapealla skaalalla. Kaurismäeltä puuttuu täysin kyky uusiutua ja yllättää.
Jos ottaa Kaurismäen pois suomalaisesta elokuvakentästä, mitä jää jäljelle? Jos puhutaan suunnilleen mun elinaikanani tehdyistä elokuvista eikä muinaishistoriasta, kuten Tuntemattomasta sotilaasta tai Kävystä selän alla, niin millaista on suomalainen elokuva? Aivan kauheeta kuraa. Se väite, mitä oon kypsytellyt mielessäni, kuuluukin seuraavasti:
"En ole koskaan nähnyt tosi hyvää suomalaista elokuvaa."
Tiedän, väite tuntuu aluksi omituiselta, mutta kun ajattelee tätä Markus Selinin, TImo Koivusalon, Olli Saarelan ja Aku Louhimiehen johtamaa suomalaista elokuvakulttuuria, se alkaa käydä järkeen.
Hyvät pitkät elokuvat ovat niin uskomattoman harvassa viime vuosilta. Just nyt tulee mieleen vain Postia pappi Jaakobille, ja sekin oli ainoastaan "ihan ok". Sairaan kaunis maailma oli lähellä kolahtaa, ja se taidettiin tehdä vuonna 1997. Pari muuta ihan hyvää viritelmää tulee silloin tällöin esiin. Mestariteoksia ei koskaan. Ei lähimainkaan sellaisia.
Erikoisinta on ollut havahtua siihen, että sitä on lapsesta asti kasvanut sellaiseen ajattelutapaan, jossa kotimainen elokuva on lähtökohtaisesti aivan täyttä paskaa, eikä sitä tartte katsoa. Ei ole missään vaiheessa ollut odotuksia mistään muusta.
Väitteeni ei tietenkään koske suomalaista dokumenttielokuvaa, joka kukoistaa ja voi hyvin. Joka vuosi tehdään 3-4 erittäin hyvää kotimaista dokumenttia. Fiktio on se, missä suomalaiset ovat maailman mittapuulla täysiä surkimuksia.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
On Mika Kaurismäelläkin jotain ihan hyviä leffoja
Olen tänä vuonna nähnyt yhden hyvän suomalaisen elokuvan: Miss Farkku-Suomi. Aika vähän elokuvia katson, mutta mulla on sellainen käsitys, että suurinpiirtein yksi hyvä suomalainen elokuva tulee vuodessa. Aika usein se tosin on joko Mika tai Aki Kaurismäen tekemä. Kai noita pienempiä tuotantoja olisi lisääkin hyviä, mutta olen niin laiska ottamaan selvää. Surullista on se, että nuo suuret tuotannot tyyliin Täällä Pohjantähden Alla-uudelleenfilmatisoinnit ovat yleensä niin kauheaa paskaa. Oikein ihmetyttää miten sekin on onnistuttu niin mokaamaan... En tosin ole kakkososaa edes katsonut...
EDIT: samaa mieltä muuten myös siitä, että hyviä dokkareita sen sijaan tehdään
Last edited by Alxity (28.12.2012 23:13)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Nämä on ehkä ne kaksi parasta näkemääni "uutta" suomalaista elokuvaa jotka eivät ole Kaurismäkien: Muukalainen ja Taulukauppiaat. (Linkit Wikipediaan.)
Sitten kerran vuodessa tai kahdessa tulee yksi tosi kiva sellainen hömppäleffa, esim viimeisimpänä Hulluna Saraan. Siinäpä se. Lyhäriskeneä en oikein tunne, paitsi tuo Taulukauppiaat.
Hyvä otsikko, vaikken mitään suurempaa tänne pystykään tarjoamaan.
Last edited by leposi (28.12.2012 23:24)
Offline
Hyvä aloitus Laatulta. Katson itse säälittävän vähän kotimaista elokuvaa, mutta se vähä mitä katson on valitettavan yhdentekevää. Ja toistan samaa kuin muutkin: dokkarit ovat poikkeus. Mut katotaans mihin tuo ala kehittyy kun rahaa on aiempaa vähemmän.
Sananen Aki Kaurismäestä: toki tyylillisesti mies toistaa maneereitaan tietoisesti, mutta kyllähän sen leffoissa on se tarinallinen taso joka tekee niistä poikkeuksellisia. Mies itsehän sanoi aika ihanasti jossain (Filmihullu?) haastiksessa useampi vuosi sitten jotenkin että kun kaikki sanottava on sanottu, pitää alkaa kertomaan tarinoita. Tosin Le Havre sotii tota vastaan...
Mut siis, en lähtisi noin hienon tarinankertojan tapauksessa vaatimaan yllättävyyttä tai uusiutumista. Eiks samalla tavalla voisi sanoa, että Bresson tai Melville hioivat omaa täydellistä tyyliään pienin nyanssein.
Mut silti, aina kun puhutaan kotimaisesta uudesta elokuvasta niin Kaurismäet nousevat esiin niinä ainoina todella merkittävinä tekijöinä, ja se on musta vähän kurjaa. Börje tai joku muu varmaan riehuu tähän vastineeksi jotain että se ja se teki sitä ja vaikka mitä. Hyvä niin! Mä ainakin otan mielelläni täsmävinkkejä vastaan viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyistä kotimaisista leffoista, jotka kantsis kattoa. Ihan tosi mahdollista, että on mennyt jotain tärkeää ohi. Postia jne oli muuten oikein poikkeuksellisen hyvä.
Offline
Mä oon viime vuosina kypsyny elokuvaan taide- tai viihdemuotona siihen malliin et en ihan hirveen syviä näkökulmia pysty tuomaan tähän mukaan mut jo kymmenkunta vuotta sit kävin yliopistolla jotain satunnaista viestinnän peruskurssin luentosarjaa missä kävi milloin mitäkin STT:n, Maikkarin, Hesarin tms. väkeä ramppaamassa. Siel oli myös Elokuvasäätiön setä vuorollaan ja sen setistä en oikeestaan muista muuta kuin ne mitä leffarahotuksesta puhuttiin. Mut siis, pointti: se kaveri oli ihan vilpittömästi innoissaan näistä Juoksuhaudanteistä ja Leijoista Helsingin Yllä ja muista mitä ne silloin oli puffaamassa. Jälkimmäisen oon ite nähny ja se on kyl ihan ok mut sillä ilmeisen tietoisella politiikalla mitä 'säätiössä noudatetaan, saadaan näitä korkeen profiilin pätkiä joiden upside menee tonne Leijoihin tai Nousukauden tyyppiseen keskinkertaisuuteen. En tiiä miks semmonen 'itsenäinen' auteur-mallinen leffa (mitä ny vaikka Virossa edustaa Veiko Öunpuu) puuttuu täältä siinä mittakaavassa missä sen vois kuvitella olevan olemassa.
Tai sit nykyajalle sopivasti se cutting edge löytyy Youtubesta. Laatua tää Macintosh Plus & salkkariremix-miehenä tuskin hirveesti yllättäis.
Älä päästä painiks sitä
Offline
sitä on lapsesta asti kasvanut sellaiseen ajattelutapaan, jossa kotimainen elokuva on lähtökohtaisesti aivan täyttä paskaa, eikä sitä tartte katsoa. Ei ole missään vaiheessa ollut odotuksia mistään muusta.
sama.
aki kaurismäen elokuvista tosin tykkään.
Offline
Parhaat suomalaiset elokuvat taitaa olla melkein kaikki tv-elokuvia. Mitä näitä nyt on.
In the last second of life, they're gonna show you how,
how they run this show.
Offline
sitä on lapsesta asti kasvanut sellaiseen ajattelutapaan, jossa kotimainen elokuva on lähtökohtaisesti aivan täyttä paskaa, eikä sitä tartte katsoa. Ei ole missään vaiheessa ollut odotuksia mistään muusta.
laatu liian nuori muistamaan spede pasasta
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
kotimainen elokuva on lähtökohtaisesti aivan täyttä paskaa, eikä sitä tartte katsoa.
ja poikkeukset voi laskea korkeintaan kahden käden sormilla.
Offline
Ensimmäinen kiinnostava suomalainen ohjaaja mitä tuli mieleen on Jörn Donner.
Halusin syväluotaa sitä yhteiskunta-akselien välistä juopaa, joka jo silloin varjosti minua ja minä sitä.
Offline
Ihan mielenkiintoisia kotimaisia "viime" vuosilta:
Kohtaamisia
Muukalainen
Tyttö sinä olet tähti
Haaveiden kehä
Tuhlaajapoika, okei tää on ysäriltä, mutta eihän siitä nyt niin pitkä aika ole..
Sibelius ja Päätalo kiteyttivät jollain tavalla kotimaisen elokuvan tietyt piirteet, mutta elokuvalliset ansiot ovat ehkä vähäisiä.
No joo, eihän täällä koskaan todella mielenkiintoisia näytelmäelokuvia kovin paljon ole tehty, mutta dokumentteja osataan tehdä hei!
Last edited by Joe Caligula (29.12.2012 13:45)
Lasken itseni liberaalifeministiksi, ja minulle feminismi tarkoittaa tasa-arvoon pyrkimistä, ei sen avulla tai naiseudella ratsastamista.
No runkut runkatkoon, mutta minäpoika haluan tanssia.
Offline
Ensimmäinen kiinnostava suomalainen ohjaaja mitä tuli mieleen on Jari Halonen.
Offline
barton_funk wrote:Ensimmäinen kiinnostava suomalainen ohjaaja mitä tuli mieleen on Jari Halonen.
Joulubileet on yks kovimpia kotimaisia.
Offline
Nojoo Jari Halonen on kyllä jees.
Halusin syväluotaa sitä yhteiskunta-akselien välistä juopaa, joka jo silloin varjosti minua ja minä sitä.
Offline
Skeletonni wrote:barton_funk wrote:Ensimmäinen kiinnostava suomalainen ohjaaja mitä tuli mieleen on Jari Halonen.
Joulubileet on yks kovimpia kotimaisia.
Dvd boxia odotellessa. Kalevala tulee kai ens vuonna. En siis ole nähnyt mitään tän tekeleitä, mutta Joulubileiden maine on niin kova, että ei voi pettää.
Offline
Ja joo, Tuhlaajapoika on hieno poikkeus, mutta siitä nyt on jo 20 vuotta.
Muukalainen näkemättä koska oma skeptinen suhtautuminen. Ja toi on näkäjään tullu telkusta viime kuussa
Offline
Halosen leffat kuulemma tulossa dvd-julkaisuina ton Kalevalan aikoihin.
Offline
Matti Ijäksen Haaveiden kehä, Sokkotanssi ja Koomikko on ainakin muistaakseni ihan hyviä. Katsastus kans ok, vaikka ei nyt ehkä kulttimaineensa veroinen. Ijäkseltähän on tulossa uus täyspitkä, kaikella rakkaudella, tässä kohtapuoliin kai.
Että Ijäkselle kyllä
Vieläkin vähän pistää vihaksi Arto Salmisen Varasto romaanin leffaversio. "Haluttiin korostaa kirjan komediallisia puolia ja tuoda mukaan vähän toivoa" Joopajoo
Offline
Ihan ok-tason suomalaisia 2000-luvun leffoja ovat mielestäni myös Pelon maantiede, Joki, Kahlekuningas, Leijat Helsingin yllä, Eila sekä Pelikaanimies.
Kaikkien aikojan paras kotimainen action-leffa on toki Jäähyväiset presidentille.
- Ett sjömanshem låter också som rätt plats för en full finsk sjöman.
---
- Han pundar och dampar loss i Vänersborg i vanlig ordning och hamnar i trubbel med polisen emellanåt.
Offline
Ihan ok-tason suomalaisia 2000-luvun leffoja ovat mielestäni myös Pelon maantiede, Joki, Kahlekuningas, Leijat Helsingin yllä, Eila sekä Pelikaanimies.
Kaikkien aikojan paras kotimainen action-leffa on toki Jäähyväiset presidentille.
Eilasta tulikin mieleen, et Jarmo Lampelalta on tulossa ens vuonna uus leffa pitkästä aikaa; Werther
Ei puhuttele konerumpu ja Hitler sample samoin kuin kaunis ja eteerinen homo kuiskailu
Offline
Luin päivän sanomalehdestä, että alkuvuodesta on tulossa ensi-iltaan Oulussa tapahtuneesta lentokonekaappauksesta kertova, tositapahtumiin pohjaava elokuva. Innostuin että nyt on valkokankaalle dramatisoitu Kai Michael Aallon tekemisiä, mutta olikin tämä vanhempi Lamminpartaan tapaus kyseessä.
- Ett sjömanshem låter också som rätt plats för en full finsk sjöman.
---
- Han pundar och dampar loss i Vänersborg i vanlig ordning och hamnar i trubbel med polisen emellanåt.
Offline
Pelon maantiede,
Tota en ole nähnyt, mutta saman ohjaajan, eli Auli Mantilan Neitoperho oli hyvä. Leea Klemola sekoili pääosassa hienosti.
Offline
Levottomat 3 tulee katsottua silloin tällöin kavereiden kanssa kännissä.
Offline
Halosen leffat kuulemma tulossa dvd-julkaisuina ton Kalevalan aikoihin.
jesss
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Mä ainakin otan mielelläni täsmävinkkejä vastaan viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyistä kotimaisista leffoista, jotka kantsis kattoa.
Viime vuosikymmeneltä voisi mainita ainakin Kari Paljakan Eläville ja kuolleille, Aleksi Salmenperän Miehen työ, Aku Louhimiehen Paha maa, Auli Mantilan Ystäväni Henry ja Zaida Bergrothin Skavabölen pojat. Oon kyllä Laatun kanssa samaa mieltä siitä, että valtaosa suomalaisista leffoista on myötähävettävää jööttiä, mutta sama pätee oikeastaan kaikkiin elokuvia tuottaviin maihin. Pahin kura vaan yleensä siivilöityy matkan varrelle.
Vaikutuksensa on tietysti silläkin, kuinka vähän pitkiä leffoja Suomessa ylipäätään tuotetaan, eli keskimäärin tusina vuodessa. Jos otettaisiin vaikka viimevuotisista ranskalaisista elokuvista kahdentoista satunnaisen leffan otanta, niin on aika todennäköistä, että melko yhdentekeviähän ne kaikki olisi.
Yksi syy kotimaisten leffojen mitäänsanomattomuuteen on varmaan siinä, että kun tehdään vain kymmenisen pitkää elokuvatuotantoa vuodessa, paineet jokaisen leffan katsojalukujen kohdalla on kohtuuttoman kovat. Ja silloin Elokuvasäätiössäkin ajaudutaan paineen alla suosimaan käsikirjoituksia, joiden oletetaan uppoavan mahdollisimman suureen kansanosaan. Toisaalta vuonna 2005 ensi-iltansa tukea saaneita pitkiä fiktioita oli poikkeuksellisesti vain kuusi, joista kaksi on mun mielestä oikeasti hyviä ja merkityksellisiä leffoja (Paha maa ja Eläville ja kuolleille), ja kaksi ihan kelvollisia (Äideistä parhain ja Tyttö sinä ole tähti). Ehkä SES:in vuotuinen leffa- ja tv-tuotantoihin jaettava potti (viime vuonna 20 100 000 euroa) pitäisi käyttää entistä harvempien tuotantojen tukemiseen, jolloin niillä muutamalla leffalla olisi ainakin taloudelliset edellytykset onnistua. Se on kuitenkin aika tyly tosiasia, ettei erinomainen käsikirjoituskaan auta, jos se pitää kuvata 25 kuvan päivävauhdilla, kuten Suomalaisissa tuotannoissa on usein pakko. Vertailun vuoksi: suomalaisen pitkän fiktion keskimääräinen budjetti on 1.2 miljoonaa euroa, ruotsalaisen 2.3 miljoonaa, kun taas keskiverto Hollywood-rainan tekoon uppoaa noin 60 miljoonaa dollaria, eli rapiat 45 miljoonaa euroa.
Tiedon tasta jo aiemmin eraan tunnetun taikurin vaimon kautta, mutta nyt tiedan paljon enemman.
Naytta sikta etta arabut tuesivat mita ouhuivat kun ne lupas ottaa maailman yli muuttamalla joka paikkaan ja lisaantynalla ottavat yli.
Offline
Kaikkien aikojan paras kotimainen action-leffa on toki Jäähyväiset presidentille.
Musta Yön saalistajat
Lasken itseni liberaalifeministiksi, ja minulle feminismi tarkoittaa tasa-arvoon pyrkimistä, ei sen avulla tai naiseudella ratsastamista.
No runkut runkatkoon, mutta minäpoika haluan tanssia.
Offline
Parhaan elokuvan Jussi-ehdokkaat:
Puhdistus
Vuosaari
Kohta 18
Miss Farkku-Suomi
Niko 2 - lentäjäveljekset
tunteet elikkäs fiilikset, ne on aitoja, niistä kannattaa pitää kiinni
Offline
Tsekkasin kans ton listan just.
Ei puhuttele konerumpu ja Hitler sample samoin kuin kaunis ja eteerinen homo kuiskailu
Offline
En ostaisi noita edes alennuksesta.
EDIT: Taisi olla kolmas kerta peräkkäin kun tuli sivunvaihto.
Offline