You are not logged in.
Offline
kuuntelin pitkästä aikaa it's a shame about rayta, ja onhan se ihan hyvä levy, mutta ei nyt mikään suuri mestariteos siltikään, eli oliskohan tuo bändin viidenneksi paras, tosin varshons lyö aika hyvin kampoihin. kaksi kuolematonta klassikkobiisiä kuitenkin löytyy: confetti ja nimibiisi. muilta levyiltä tosin löytyy vielä kovempia klassikoita.
Offline
kuuntelen täs just lemonheadsien tuplakokoelmaa, ja onpa kyllä yhtä juhlaa alusta loppuun, yksi parhaista bändeistä ikinä!
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Mä en ole ikinä mitenkään kauheasti tälle bändille lämmennyt. Car Button Clothin taisin joskus DBGeneltä saada, mutta ei sitä levyhyllyssä enää kyllä ole... Johonkin olen tainnut sen siis vääryydellä menettää Muistaakseni siinä oli kuitenkin ainakin joku todella hyvä biisi. It's a Shame About Ray ei muistaakseni herättänyt mitään sen suurempaa kiimaa kun sitä joskus kuuntelin, mutta vois vielä yrittää uudestaan ja harkita keikalle menoakin.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Offline
18. Päivä tämä.
Offline
täällä vasta toukokuussa.
Offline
Lemonheads oli kiva, mutta. Dandolla oli parta ja lumberjack-takki ja ääni tallella. Muutama akustinen, sitten bändillä It's a Shame About Ray läpi. Ei spiikkejä, vain biisejä. Basisti tais olla alkuperäinen, rumpali joku musta kääpiö.
Olisivat jättäneet siihen, vaan ei. Dando soitteli sitten muiden levyjen biisejä ensin itsekseen, sitten koko bändi tuli mukaan. Tämä kama - varsinkin kun levyt ovat harmittavan epätasaisia ja setissä oli paljon niitä yhdentekeviä ralleja - ei oikein kestä puolitoistatuntista keikkaa, mutta olihan tuolla HMV Picturehousessa pirusti tyytyväistä jengiä. Hieno paikka muuten, mutta sama ongelma kuin Vanhalla. Kaikua ja puuroa, vain ihan edessä kuulostaa erinomaiselta.
Last edited by Feggy (19.04.2012 09:48)
Offline
Mies ja kitara -osuudet olivat parasta, Evanin ääni on ja isossakin salissa tunnelma oli intiimi. Mutta sitten bändi liittyi mukaan ja keikka jatkui ja jatkui ja venyi ja paukkui ja
Oikean rytmin kiinni saan iskelmä lol alkaa kiinnostaa hehe
Jotain tanssin bez eiq ja fall joo.
Offline
itsehän odotan eniten noita muita biisejä ja häröilyä kunhan saavat shame-rayn pois alta
vai dandolla nykyään parta, no huh huh
sääli vaan että keikka on täällä sunnuntaina, ei voi röpötellä ku aamulla duuniin
Offline
Toi Bändi X plays klassikkoalbumi Y -konsepti on vähän hankala tossa mielessä kun headlinerin keikan oletuspituus menee sinne tuntiin-puoleentoista ja moni varsinkin vähänkin vanhempi levy on pituudeltaan lähempänä 35 minsaa. Siinä tulee tavallaan tarve soittaa ihmisille 'koko rahan edestä' mutta sitten toi itse albumin ympärille sorvattu teema lässähtää. En muista että mikään akti ois hirveästi siihen yhteen levyynsä tyytynyt, vähintään enkoressa on soitettu muuta uraa läpi.
Ton toimivuus vähän vaihtelee. Pere Ubu oli musta tosi hyvä kun vetivät ne ekat singlensä ja puolet Dub Housingia sen Modern Dancen ympärillä. Mercury Rev menetti jo selvästi tehoaan Deserter's Songsin jälkeen. John Calen setistä jäi jo puhtaasti huono jälkimaku kun se soitti aluksi Paris 1919, piti sen jälkeen väliajan ja soitti enemmän niitä uran muita biisejä.
Mut eihän toi mikään uus konsepti oo (periaatteessa). Blur Provinssissa 1999 oli vitun kova ku ne soitti 13:n alusta loppuun yhtä biisiä lukuunottamatta ja veti sit vasta enkoressa näitä Girls&Boyssejä.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Tässä tuli sekä alussa että encoressa niitä muita biisejä. Tunti olis ollut ihan ok eli levy plus jokunen muu, mutta nyt bändin flegmaattisuus ja kesto söi miestä.
Offline
En muista että mikään akti ois hirveästi siihen yhteen levyynsä tyytynyt, vähintään enkoressa on soitettu muuta uraa läpi.
Viime keväänä Roger Waters soitti pelkästään The Wallin eikä mitään muuta. Eipä siihen konseptiin oikein mikään encore olis sopinutkaan... Off topiciksi vähän meni...
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
huomenna ysiltä, levyä kuuntelen ja on huonompaakin kuultu. OG-cd, ei löydy mrs robinsonia
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Just tajusin että mullakin on lippu
menen nyt nukkumaan ajatellen Jan Vapaavuorta
Offline
UUAAHH
Offline
no niin, ei sitten tullutkaan ihan semmoista loputonta biisiputkea kun tilattiin, olikohan dandolla vähe huono päivä
enpä olis kyllä itsekään jaksanut paikalle jos ei olis lippua ollut hankittuna, mutta ei siinä auttanut, yhdeksäksi mestoille ja hyvin oli tilaa että pääsi suoraan siihen lavan eteen. ilmeisesti näillä olikin lämppäri, nopat, mutta olivat ilmeisesti jo soittaneet kun saavuin, ihmettelin vain myyntipöydällä levyjä ja sit intterwebistä jälkikäteen huomasin myös maininnan lämppäristä. mutta asiaan.
joskus ysin jälkeen tosiaan homma alkoi, trio-kokoonpano ja heti mentiin asiaan eli rocking stroll aloitti ja sitten koko it's a shame about ray -albumi, välillä kuului thank youta biisien välillä, toisinaan taas uusi biisi alkoi heti entisen päätyttyä. keikan maagisin hetki tuli heti kakkosbiisissä, kun suosikkini confetti lähti soimaan. silloin tuli taas tajuttua että hei, dando on tossa parin metrin päässä elävänä ja nyt tulee suunnilleen maailman paras biisi, silkkaa magiaa, kylmät väreet meni selkäpiissä ja suu vääntyi väkisin leveään hymyyn koko biisin ajaksi. dando itse ei sen kummemmin hymyillyt, aika yrmynä oli, sen sijaan rumpalilla oli naurussa pidättelemistä ja vaikutti muutenkin kovin hauskalta kaverilta ja kyllä kai soittokin meni hyvin, en ainakaan itse keksinyt huomautettavaa. ceiling fan in my spoon -biisin jälkeen se tosin meinasi lähteä lätkimään, mutta viime hetkessä tajusi että hei, nyt poikettiinkin levyjärjestyksestä, ei tulekaan vielä frank mills vaan joukko muita biisejä.
tässä vaiheessa alkoi hieman homma puuduttamaan, jotenkin tuntui että sounditkin puuroutuivat keikan loppupuolella enkä edes tunnistanut ihan kaikkia, toki mm. down about it ja great big no oli hienoja ja mallo cup erityisen mukava ylläri. sitten viimein päästiin frank millsiin, jolloin dando jäi yksin soittelemaan ja veti perään vielä pari muuta rauhallisempaa, mutta ei siis vaihtanut akustiseen vaan särisevällä sähkiksellä veti nämäkin. encoressa dando oli pukeutunut johonkin kansitakkiin ja roudari soitti toista kitaraa ja kuultiin style, ja siinä se. keikka kesti siis kaikenkaikkiaan noin tunnin, ja jos edellinen tavastia-vierailu on jäänyt yhdeksi mun kaikkien aikojen kovimmaksi keikkakokemukseksi, niin tästä ei kyllä enää niin paljoa ole jälkipolville kerrottavaa. toki menisin silti uudestaan katsomaan jos suomeen vielä eksyvät. taustalla muuten pyöri keikan loppuajan videokuvaa ilmesesti bändin saapumisesta suomeen, eka laivalla, sit ajettiin ilmeisesti turusta kohti helsinkiä, mutta mannerheimintielle jäätiin eikä tavastialle asti päästy keikan puitteissa
saa nähdä mikä meininki tampereella tänään, meitsin tuurilla toki soittelevat sen 38 biisiä kuten jollain oliko hollannin keikalla kuulemma onko forumisteja menossa?
Offline
Kiitos asiallisesta raportista!
Ostin lipun Klubin keikalle tuossa aamulla vasta, tuskin tupa tulee kovin täynnä olemaan, saa nähdä. Pakkohan se on mennä katsomaan kun tänne kerran saapuvat.
Tobin Sprout wanted to be more than GBV's George Harrison
Offline
naurava rumpali oli muuten kuulemma chuck treece.
myönnetään nyt vielä että onhan se ray ihan hyvä levy vaikka sitä aina tykkään mollata, mikä johtuu lähinnä siitä, että kun itse aloin diggailemaan bändiä jo 80-luvulla ja creator oli mulle SE levy. vasta myöhemmin oon tajunnu ysärituotannonkin suht neroksi.
laita skoskima sit huomenna raporttia. ja mites, oliko pope eilen paikalla, en muuten nähnyt ketään tuttuja tuolla, paitsi itse asiassa yhden nollalistalaisen (terkkuja vaan jos tänne eksyy), jolle muistan sönkänneeni edellisen lemonheads-keikan päätteeksi jotain sekavaa hirveessä kännissä ja se ei selkeästi muistanu mua tai ei halunnu muistaa
Offline
Odotan hyvää keikkaa.
YKKÖSMIEHEN PAIKKA TÄYTETTY ON
EI SE AUKI ENÄÄ OO
LIEKEISSÄ MYÖS SAULIN SAMMUMATON
RAKKAUS ROUVA JENNI HAUKIOON
Offline
En odottanu hirveesti mitään mut toi oli tosi miellyttävä elämys ja oon nyt jälkikäteen tosi iloinen et kävin siellä pitkän arpomisen jälkeen. Reiska-levyä en muutaman hajabiisin perusteella vieläkään tälleen tallenteena jaksa kuunnella mut tuolla se lähti hyvin. Dando on tämmösen surinapopin melodianikkarina ihan eliittiä ja bändi - varsinkin se rumpali - oli pirun hyvä ja näytti tykkäävän soittamisesta. Dandolla itellään ei tainnu silmät aueta kertaakaan mut selkäytimestähän noi soinnut sillä tässä kohtaa tulee. Rudderless tuolla Tavastialla oli parasta poppia mitä oon tänä vuonna kuullu, jos joku tamperelainen on jäämässä keikalta pois laiskuuden eikä rahanpuutteen takia niin uskallan väittää et pelkästään toi biisi on käymisen arvoinen.
Vähän siinä tuli Juliana Hatfieldiä ikävä kun Rayllä tykkään melkein eniten niistä taustalauluista ja nythän siinä aluks harmitti kun se basisti ei vetäny niitä ollenkaan ja sen jälkeen harmitti kun se ees yritti vetää lauluosuuksia kohtaan-pariin. Noin muuten tosi positiivinen elämys. Ja jotain taustavideoohan ne oli kuvannu missä tultiin Viking Linen ja Turun terminaalin kautta kohti Tavastiaa illan hämärtäessä. Siinä vaiheessa kun ton hantankin mainitseman loppupuolen aikana alkoi ajatukset harhailemaan niin pysty kattelemaan tuttuja maamerkkejä sieltä lavan takaa. Leppävaaran liittymä, universumin keskipiste yhden illan ajan
Älä päästä painiks sitä
Offline
Naurava rumpali yritti parhaansa mukaan pilata keikan.
Arvasin, että illan kohokohta tulee olemaan mies ja kitara -osuus. Ja sitä se todellakin oli, sillä Evan soitti ilman bändiä ehkäpä parhaan kappaleensa eli Hard Driven. Muita kohokohtia My Drug Buddy ja Bit Part.
Ihan ok keikka kuitenkin. Toivottavasti näkis joskus Evanin soolona.
YKKÖSMIEHEN PAIKKA TÄYTETTY ON
EI SE AUKI ENÄÄ OO
LIEKEISSÄ MYÖS SAULIN SAMMUMATON
RAKKAUS ROUVA JENNI HAUKIOON
Offline
hesarin arvio:
otsikko kyllä pielessä kun just ei tullu koko rahan edestä
ainakaan viime keikkaan verrattuna jolloin dandoa ei meinannu saada lavalta pois ollenkaan
Offline
Mitä ilmeisemmin Evan Dando oli eilen jo paremmalla tuulella vaikka ennen keikkaa yleisön seassa haahuillessaan vaikuttikin esittävän maailman surullisinta miestä.
1:15h ehkä soittelivat. Uusimmalta levyltä olisi saanut tulla useampikin kappale, Poughkeepsie kuului itselleni illan kohokohtiin. Lisäksi huomasin että pidän enemmän Come on Feelistä kuin Raystä. Semmosta.
Rumpalia en juuri seurannut, oli pylvään takana.
Tobin Sprout wanted to be more than GBV's George Harrison
Offline
keikan maagisin hetki tuli heti kakkosbiisissä, kun suosikkini confetti lähti soimaan. silloin tuli taas tajuttua että hei, dando on tossa parin metrin päässä elävänä ja nyt tulee suunnilleen maailman paras biisi, silkkaa magiaa, kylmät väreet meni selkäpiissä ja suu vääntyi väkisin leveään hymyyn koko biisin ajaksi
tämä
tässä vaiheessa myös keski-ikäisen sunnuntaiyleisön kirous valkeni mulle, koska olisin halunnut hyppiä tasajalkaa ja hulinoida mutta kaikki muut ikätoverit ympärilläni olivat siististi jossain vitun korvatulpissa
Last edited by Pope (08.05.2012 23:08)
menen nyt nukkumaan ajatellen Jan Vapaavuorta
Offline
Lisäksi huomasin että pidän enemmän Come on Feelistä kuin Raystä. Semmosta.
Bändin paras levy.
bzort glorf bööth
Offline
skoskima wrote:Lisäksi huomasin että pidän enemmän Come on Feelistä kuin Raystä. Semmosta.
yhtyeeb oaras, leyv horo
korjasub
tosin, kaitpa se creator edelleen määrää, enpä kuule tiijä
Offline
arvioita suesta ja rumbasta:
The Lemonheads Tavastialla: rivimuusikot ja Evan Dando, jota ei kiinnostanut paskaakaan
Offline
Tärkein kysymys yhä vastaamatta. Matkattiinko Kubin keikan taustanauhalla kolmostietä pitkin Tampereelle?
Älä päästä painiks sitä
Offline
Tärkein kysymys yhä vastaamatta. Matkattiinko Kubin keikan taustanauhalla kolmostietä pitkin Tampereelle?
VASTATKAA!
tässä vielä joku arvio tavastiankeikasta: Pelkistetty mutta ei tylsä The Lemonheads
settilistaa ei ole vieläkään näkynyt
Offline