You are not logged in.
Close To The Edge ja Yes Album on parhaat! Fragile ja Relayer on kans mestariteoksia millä tahansa mittapuulla, mutta Fragilen pitkät teokset on paradoksaalisesti vähän ylimitoitettuja. South Side Of The Sky ja Heart Of The Sunrise sisältävät kumpikin tyhjäkäyntiä kappaleiden alkupuolilla, ja toi South Side ei muutenkaan iskenyt koskaan. Sunrisessa tulee siinä lopussa se törkeän kaunis pianojuttu, huikeaa! Roundabout on kerrassaan nerokas, mutta täytyy myöntää että se rumbakohtaus ei ole koskaan ollut mitenkään hirveän siisti mun mielestä. Toki pitää käsittää, että nyt puidaan ihan pieniä kauneusvirheitä vain, sillä aina sopii huomioida sitä että harvoin on samassa bändissä ollut tämmösiä oman alansa virtuooseja, ja kun ne kuitenkin soittaa yhteen eikä toistensa päälle.
Yes Album on kyllä ultimaalinen sunshine pop -lätty, todella kaunista menoa alusta loppuun. Ja miten siistit soundit jo tässäkin! I've Seen All Good Peoplen harmonisuus ja sitten Starship Trooperin jylhyys, ja mitä voimasointuja!
Relayerin dissaajille vielä , toki se soundi on vähän erilainen mutta onhan se nyt huima teos kokonaisuudessaan. Viimeinen biisi on kuitenkin psykedeelistä avaruuscountrya, ja siinä se vasta harvinainen genre onkin. Ainoina muina edustajina tulevat mieleen Zappan It Just Might Be A One-Shot Deal ja Dylanin In Search of Little Sadie ja Bandin Chest Fever, eikä noi oo kuitenkaan tämmöstä avaruusmusaa.
Kyl se vaan on niin että soittimien täydellisellä hallinnalla on helpompi luoda jänniä tunnelmia musiikkiin
Schnabel Ralf, kai kannatat sä viittä vuotta/
suunnitelmataloudessa lepää kansanvoima/
Kommunismissa ei vikaa oo vaan ihmisissä/
tuskin pois pääsen täältä konsanaan
Offline
^ mulla on just noi kehutut neljä levyä
mites topographic ocean sitten?
Offline
70-luvun kolme-kovaa-tuplaa, eli Tales From Topographic Oceans, The Lamb Lies Down On Broadway ja The Wall on mun mielestä ollu aina pitkäveteisiä ja raskaita kuunneltavia, Yesin levy nuista kai kuitenkin on miellyttävin.
Online
mut eikö se oo tripla?
the wall on noista kuitenkin kovin vaikka noi 2 muuta kuulematta offtopic
Offline
lamb lies taitaa olla genesiksen paras levy. the wall on jotenkin tympeä tosin en oo vuosiin kuunnellu. talesia en oo ikinä kuunnellu kunnolla
Offline
mut eikö se oo tripla?
Sekoitat Yessongs-liveen, joka oli alunperin tripla-LP.
Online
70-luvun kolme-kovaa-tuplaa, eli Tales From Topographic Oceans, The Lamb Lies Down On Broadway ja The Wall on mun mielestä ollu aina pitkäveteisiä ja raskaita kuunneltavia, Yesin levy nuista kai kuitenkin on miellyttävin.
Joo kyllä noista Yes lähtee pyörimään herkimmin. Genesikseltä tulee kuunneltua mielummin Selling England By the Poundia tai vaikka Nursery Crymee. The Wall.. noh, kai se jo jotain kertoo ettei sitä ole koskaan jaksanut hankkia edes CD:nä, nuo muut löytyy vinyylinä.
Offline
Yes Suomeen joulukuussa
30.03.2011 09:27Yes saapuu joulukuussa Suomeen. Tämä 40-vuotisen uransa aikana yli 30 miljoonaa albumia myynyt progeyhtye esiintyy Helsingin The Circus -klubilla 11. joulukuuta.
Yes ei keikkaile aivan klassisimmassa kokoonpanossaan, vaikka mukana alkuperäsjäseniä onkin: bändissä ovat Steve Howe, Chris Squire, Alan White, Oliver Wakeman ja Benoit David.
mihnä jon anderson?
Offline
Yes Suomeen joulukuussa
30.03.2011 09:27Yes saapuu joulukuussa Suomeen. Tämä 40-vuotisen uransa aikana yli 30 miljoonaa albumia myynyt progeyhtye esiintyy Helsingin The Circus -klubilla 11. joulukuuta.
Yes ei keikkaile aivan klassisimmassa kokoonpanossaan, vaikka mukana alkuperäsjäseniä onkin: bändissä ovat Steve Howe, Chris Squire, Alan White, Oliver Wakeman ja Benoit David.
mihnä jon anderson?
se sairastui jossain vaiheessa johonkin flunssaan, sit noi muut otti tuuraajan jostain cover-bändistä ja päätyivät antamaan jonille kenkää. jonhan oli ite kultsalla akustisella keikalla joku aika sitten, sopisivat nyt perkele.
Schnabel Ralf, kai kannatat sä viittä vuotta/
suunnitelmataloudessa lepää kansanvoima/
Kommunismissa ei vikaa oo vaan ihmisissä/
tuskin pois pääsen täältä konsanaan
Offline
olin vieläpä ymmärtänyt että jonin ääni on hyvässä kunnossa. ainakin jos noihin muihin vanhoihin legendoihin vertaa. esim ian andersonin ääni jethro tullin keikalla pari vuotta sitten oli niin kaameassa kunnossa että paha mielihän siitä jäi.
Offline
psykokarkki wrote:mut eikö se oo tripla?
Sekoitat Yessongs-liveen, joka oli alunperin tripla-LP.
Oliks noi Topon kannet kuitenkin vielä vähän hevimmät ku perus gatefold?
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
hezma wrote:psykokarkki wrote:mut eikö se oo tripla?
Sekoitat Yessongs-liveen, joka oli alunperin tripla-LP.
Oliks noi Topon kannet kuitenkin vielä vähän hevimmät ku perus gatefold?
En oo nähny alkuperästä, reissuessa ei ainaskaan ole ku ihan vaan perus-.
Online
Rickillä on ollu kyllä himassa kovat syntsaharkat kun Adam ja Oliver pistetty treenaamaan.
Offline
Näiltä ilmestyy kohta uus levy
1. "Fly From Here - Overture" (Trevor Horn, Geoff Downes) 1:53
2. "Fly From Here - Pt I - We Can Fly" (Horn, Downes, Chris Squire) 6:00
3. "Fly From Here - Pt II - Sad Night At The Airfield" (Horn, Downes) 6:41
4. "Fly From Here - Pt III - Madman At The Screens" (Horn, Downes) 5:16
5. "Fly From Here - Pt IV - Bumpy Ride" (Steve Howe) 2:15
6. "Fly From Here - Pt V - We Can Fly (reprise)" (Horn, Downes, Squire) 1:44
7. "The Man You Always Wanted Me To Be" (Squire, Gerard Johnson,Simon Sessler) 5:07
8. "Life On A Film Set" (Horn, Downes) 5:01
9. "Hour Of Need" (Howe) 3:07
10. "Solitaire" (Howe ) 3:30
11. "Into The Storm" (Squire, Oliver Wakeman, Howe, Horn, Benoît David, Alan White) 6:54
12. "Hour Of Need (full-length version; Japan-only bonus track)" (Howe)
Benoît David lead vocals
Chris Squire bass guitar, vocals, lead vocals on "The Man You Always Wanted Me To Be"
Steve Howe guitars, vocals
Alan White drums
Geoff Downes keyboards
with
Oliver Wakeman - additional keyboards on 2,6,9
Trevor Horn producer, co-writer, backing vocals, additional keyboards
Luís Jardim - percussion
Gerard Johnson - piano on 7
Fly from Here will be the band's first studio album since the release of Magnification (2001), the longest gap to date between two consecutive Yes studio albums. It will also be their first release with Canadian singer Benoît David on vocals (replacing Jon Anderson). Before joining Yes, David performed for over a decade as the lead vocalist in Close to the Edge, a Canadian Yes tribute band.
Trevor Horn, who was the lead singer for the Drama (1980) album and tour and also produced their next album 90125 (1983) and co-produced the follow-up Big Generator (1987), has produced Fly from Here. Drama era keyboardist Geoff Downes returns to the band for this album, handling "most of the keyboards", following the departure of Oliver Wakeman, who had contributed both to the album's writing and recording.
The album's title track is based on a song more than 30 years old. Downes and Horn had first approached Yes with a demo of their song "We Can Fly from Here" in 1980, prior to joining the band. The first rehearsals of that song with Yes featured Bill Bruford on drums. It was later recorded by the band as a studio demo but left off Drama. It was, however, played on that album's 1980 tour. A live version from that year appears on The Word Is Live (2005). After Yes disbanded in 1981, Horn and Downes recorded another demo of the song (this time as a two part suite) for possible inclusion on The Buggles' second album Adventures in Modern Recording (1981) but it was, yet again, left off the album. This demo was released as a bonus track on ZTT's 2010 reissue of Adventures in Modern Recording. This new Yes version will mark the first airing of a finished studio recording of "Fly from Here", with Parts I and II based on the earlier two parts of the song. According to Squire, the title track will be the band's eleventh epic piece (their first in 15 years), clocking in at nearly 25 minutes.
"Life on a Film Set" is based on "Riding a Tide", a Buggles demo that was first released on the 2010 Adventures in Modern Recording reissue. The other songs are newly written and include "Solitaire", an acoustic solo piece by Steve Howe.
The cover was designed by artist Roger Dean, who has created many album covers for the band.
No ompa sekavaa
Online
Näiltä ilmestyy kohta uus levy
Onkos kukaan kuunnellut tätä vielä?
The only one who could ever reach me was the son of a pizza man
Offline
OIKEIN HYVÄ LEVY ON !!!!
hezma wrote:Näiltä ilmestyy kohta uus levy
Onkos kukaan kuunnellut tätä vielä?
let me fall out of the window
with confetti in my hair
Offline
Sehän kuulosti tosiaan ihan kelpo levyltä.
The only one who could ever reach me was the son of a pizza man
Offline
Jatkot progetopikissa
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Sehän kuulosti tosiaan ihan kelpo levyltä.
En jaksanu kuunnella kokonaan, epicissä oli joitain ideoita, että sen pysty vielä kuunteleen, mutta sitte rupes tyhjänpäiväisyys ärsyttämään niin paljo että ei voinu enempää.
Online
Ylös! On nimittäin oikein kelpo tää uus levy. En olis uskonut että olis ilman Andersonia lähtenyt toimimaan, mut eipä ton Benoit Davidin lauleskelu nyt sen huonompaa ole. Samoin Squiren pörinäbasso on mukana, eikä meiningissä muutenkaan oo ainakaan liikaa sellaista modernin progen klangia. Loppulevy nyt ei ihan niin ässää settiä ole, mut toi epicci on yllättävän jees.
Oivalluksen hetkellä olin heikosti ravittu, joten totesin, onkos kellään sitä fallin ekaa sinkkua, eiku että lehden nimen on oltava Nälkä.
Offline
nostetaanpas ylös kaikkien aikojen parhaalla remixillä
Offline
ei vittu mitä kamaa tämä 1989 ilmestynyt anderson bruford wakeman howe
Offline
ei vittu mitä kamaa
Online
... tai no siis olikai se parasta sitten Drama-levyn ja kolme ekaa biisiä ainaski on hyviä
Online
ostin sit ton the yes albumin, ihan ok vaikka näiden musa on vähän sellaista, että hyvältä kuulostaa mut ei ihan saa välttämättä otetta. vaatinee siis lisäharjoituksia. tuolla hulluilla päivillä olis ollu myös näiden kakkoslevyä time and a word, joka multa puuttuu, mutta en arvannut ostaa kun sitä ei ole tainnut kukaan täällä mainita, varmaan tuokin olis ihan hyvä mutta vaikuttaa jotenkin väliinputoajalta. onks kukaan sitä kuullu ja osais jotain sanoa? debyhän on ihan mainio levy.
Offline
Time And A Word on hyvä.
Online
Kuuntelin just koko Time And A Wordin, mun mielestä tää on paljo parempi levy ku The Yes Album.
Online
fragile soi, hieno levy, vaikka roundabout on mulle ollut suunnilleen näiden ainoa biisi, loput on sen verran mutkikkaita, mut kyllä tätä mielikseen kuuntelee. unettaa-topikissa nämä, mut tänä aamuna heräsin ekana joskus kymmenen, yhdentoista aikaan, mutta laitoin tän levyn soimaan ja menin takas nukkumaan, ja näin kerrankin sellaista unta, että tajusin näkeväni unta. välillä musatkin tuli siihen mukaan, ja yhdessä vaiheessa pilke soitti mulle, mutta linja oli tosi huono, en oikein saanut mitään selvää mitä asiaa ja harmittelin mielessäni että miksi soittaa, kun voisi hoitaa asian esim. forumin kautta.
joka tapauksessa hyvältä kuulostaa
Offline
Magnificationin kuuntelin ekaa kertaa ja sehän oli ihan hauskan kuuloista. Ei tuollainen överituotettu sinfoninen proge ihan mun kuppi teetä yleensä ole, mutta tää jostain syystä toimi. Paras Relayerin jälkeisistä Yes levyistä mitä olen kuullut.
Offline
En alkuun tykänny siitä yhtään Olin jo vähällä myydä poiskin, mutta kukaan ei ostanu 10 vuotta hankintahetkestä se oli jo ihan ok
Online