You are not logged in.
Vuosi alkaa oleen paketissa ja omalta osalta ainakin nyt ois hyvä hetki katella et mitä kaikkee jännää tässä on ehtiny ilmestyä mitä ei oo vielä noteerannu. Eli puffatkaa tähän vaikutuksen tehneitä akteja ni saadaan palkit täyteen linkkiä. Mä alotan.
'Korkeen profiilin' levyistä aika moni antoi suunnilleen sitä mitä lupaskin. Gang Gang Dancen moderni kesäklassikko Eye Contact oli tosi riemastuttava ja piristävä kokonaisuus. Uus Battles oli totuttua suoraviivaisempaa paahtoa kuin aiemmin, mutta mun mielestä onnistuneempi levy kuin se taannoinen debyytti. Sopii pyöräilyyn tosi hyvin. Low'n C'mon palasi sen omimman ilmaisun äärelle ja konsensus on kerrankin mun mielestä oikeassa kun tota pidetään parhaana levynä kymmeneen vuoteen. Tim Heckerin hienosti nimetty Ravedeath 1972 on rakenteiltaan ja melodioiltaan sen onnistunein ja ehkä parasta tänä vuonna tehtyä soundia. John Mausin levy on kans oikein kelvollinen
Noi on varmaan aika monelle tuttuja, seuraavista sit tulee linkitkin mukana.
* Elektrorintamalla tykkäsin eniten mulle aiemmin tuntemattoman Andy Stottin levyistä. Täyspitkä on tämmöistä abstraktia haades-teknoa ja EP-julkaisu rytmikkäämpää mötkötystä. Niin diippiä et vois upota monelle tääl.
* Gus Gusin Arabian Horsen hyvyys yllätti mut ainakin ihan housut nilkoissa. Kunnon puoliretroa tiptoo-perseenläpsytysdiskoo.
* Poppilevyistä Antlersin Burst Apart on ainakin mielenkiintoinen. Tekstuuria on nykyajalle ominaisesti liikaa melodian kustannuksella mutta toi ameebamainen äänimaisema ansaitsee hatunnoston.
* Chelsea Wolfe jäi turhaan ilmeisten vertailukohtiensa Anna Calvin ja PJ Harveyn varjoon, mä tykkäsin sen yksinkertaisuudesta enemmän.
* Glassjaw'n Coloring Book EP repii ja rönsyilee sinne tänne 90-luvun posthardcoreytimen ympärillä. Laulutyyli on acquired taste niinkuin näissä valitettavan usein mut ainakin yritystä piisaa.
* Helms Alee ottaa kans vaikutteensa vähän kauempaa ja vetelee semmosta Unwound-Melvins-Damad hybridipörinää. Potentiaalia on vielä enemmän kuin taitoa ja toi Weatherhead-levy hajoaa vähän hajanaisuutensa alle mut on tosi lupaava.
* Päin vittua nimetty The Men soittaa kevyempää noiserokkia suukeisarointimausteilla. Leave Home-levyn alkupuoli on mitäänsanomaton mutta loppupuoliskolla nää kanavoi Chromea ja Pissed Jeansia oikein tyydyttävästi.
* Psychic Paramountin II-levyn menosta tulee mieleen hyperaktiivinen Glenn Branca. Tää ei mua kunnolla saa innostumaan mut 'tietyt piirit' näyttää tykkäävän.
* Nimenä kuin tapnan suuhun luodun Hebosagilin Uran Youtube-haut antaa vain Salkkariremix-hittejä mut kaikki jotka tosta tykkäis on jo kuulleet sen et vittuuks täs.
All in all tää vaikuttaa aika välivuodelta, mut ehkä tää tästä vielä urkenee.
Älä päästä painiks sitä
Offline
AI hitto. Oon unohtanut testata tuon uuden Helms Aleen. Debyyttinsä Night Terror oli mun lemppareita vuonna 2008.
Sent from my iPhone 16
Offline
^^En tunnistanut ainuttakaan
Mut vastaan, että Ville Leinonen ja Mirel Wagner
Offline
* Gus Gusin Arabian Horsen hyvyys yllätti mut ainakin ihan housut nilkoissa. Kunnon puoliretroa tiptoo-perseenläpsytysdiskoo.
Tuo kuvaus herätti mielenkiinnon ja selailin tuota levyä juutuubista; hienot soundsit ja hyvän kuulosta kamaa - - - jospa vain oisi instrumentaalista tai persoonallisempi laulaja
Offline
Mun jury on vielä ulkona Ville Leinosen suhteen mut tota Mirel Wagneria pitikin koittaa.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Tota Chelsea Wolfea pitäskin enemmän. Kerran vasta kuuntelin. PJ Harveyn silti oma ykkönen.
---
Mut kumpi on parempi Liamin vai Noelin levy?
Last edited by shanks (31.10.2011 10:18)
Offline
no siis kyllähän ykköspaikkaa pitää edelleen hallussa sunkkaripappa alvarius b viimeisimmällä mestariteoksellaan baroque primitiva. panda bearin tomboy pitää mainita myös, ja kyllähän hype williamsin one nation on aikamoinen pläjäys edelleen. lisäksi pitää taas mainita aivan liian vähäiselle hypelle jäänyt bombino ja hieno agadez-albuminsa, parasta aavikkobluesia. futupappa john foxx suorastaan yllätti uudella projektillaan john foxx and the maths, jonka interplay-albumi kuuluu ehdottomasti vuoden huippuihin, ja jatkoakin ilmestyy näinä päivinä kakkosalbumin shape of things muodossa. ei voi myöskään samalta alalta sivuuttaa OMD:tä tai human leagueta, jotka kumpikin julkaisivat tämän vuosituhannen parhaat levynsä. mainitaan vielä odd futuren tyler, the creator, olkoonkin ettei goblin ehkä kokonaisuutena jaksa nousta aivan sinne kovimpaan kärkeen. niin ja futurians julkaisi ekan vinyylinsä, chaos manner. jo mainituista toki gang gang dance aivan kärjen tuntumassa.
kotimaisista ykköspaikan taisi viedä regina, jonka uudistuminen on ollut hämmentävää soita mulle -albumilla ja jos et sä soita taitaa edelleen olla vuoden paras biisi. räppiosastolta huiput taitaa olla smc lähiörotat, jotka eivät yllättäen menneetkään sieltä missä aita on matalin, vaan suunnilleen kaikki albumin biisit olivat samaa huipputasoa kuin videohittinsä. dj kridlokkin albumi on myös erinomainen ja hyvän ekan soolon teki myös jontti. kotimaan osastolta mainitsematta vielä mm. kakka-hätä-77 ja the leo bugariloves, porin suunnalta parhaita kuulemiani oli erkki kurenniemi & circle -albumi sekä circlen noiduttu-kasetti. ja kaseteista puheen ollen, RÄJÄYTTÄJÄT!. ja vuoden livealbumi luonnollisesti liimanarinan the puute plays liimanarina live at le piss -pläjäys.
tässä nyt ensihätään muutama huomio, ja kohta tulossa uusi the fall -levy, joka menee varmuudella top-kymppiin.
Offline
Kotimaisista Supon levy on ollut kovassa kuuntelussa. Leinosen uusi on toki erittäin hieno. Hebosagil ja Plain Fade. Tuliko Dark Buddha Risingin kolmoslevy tänä vuonna? Tais tulla. Oranssi Pazuzun uusi vaikuttaa parin kuuntelun perusteella mainiolta. Ja Sokea Piste!
Waits kuulematta mutta tuskin tuottaa pettymystä.
Metallica ja Reed paranee koko ajan.
organizing the boy scouts for murder is wrong
Offline
the leo bugariloves
Todellakin.
Eevil Stöön levy voi olla aika kova.
organizing the boy scouts for murder is wrong
Offline
tässä hyväksi toteamiani levyjä, joita en ole kommentoinut täytyy vielä kuunnella kun en muista mitään
tämä toimikoon muistilistana itselleni.
barn owl: lost in the glare
deaf center: owl splinters (surumielistä ja paikoin massiivista "ambientia". menee varmasti top kymppiin)
deep magic: ocean breaths
erik enocksson: apan (vähän ku toi deaf center muttei läheskään niin hyvää)
gang gang dance: eye contact (menee top kymppiin)
golden retriever: light cones (upeaa droneimprovisaatiota synalla ja klarinetilla)
grouper: alien observer/dream loss (ei ehkä yhtä hyvä kuin edellinen levynsä)
james ferraro: far side virtual (aivan kammottavan kuuloista musiikkia, ja just siks hiton kiehtovaa)
jurgen muller: science of the sea (mahtavaa new age ambientia, enpä tosin tiiä onko tää äänitetty jo 70-luvulla kuten on väitetty=
ken seeno: open window & (varsinkin) invisible surfer on an invisible sea (ponytail-kitaristin new age-musaa, jälkimmäinen noista menee top kymppiin)
lee noble: horrorism
mist: house
mohave triangles: haze for daze
natural snow buildings: chants of niflheim & waves of the random sea (tää bändi ei tee koskaan huonoa musaa)
niggas with guitars: ethnic frenzy (tästä innostuin paljon mut kuuntelu on jääny, saa nähä)
panabrite: wind rider (ihan parasta new age ambientia)
peaking lights: 936
noveller: glacial glow
sean mccann: prelusion & the capital
the caretaker: an empty bliss beyond this world (hyvinhän tää pelaa)
the necks: mindset (tuli arkades-ajan circle vahvasti mieleen, huonoja levyjähän nämä eivät tee)
tim hecker: ravedeath 1972 & dropped pianos (pitää kuunnella lisää joo)
balam acab: wander/wonder (tää ei taida hirveästi kestää kuuntelua)
clams casino: instrumentals
ezekiel honig: surfaces of a broken marching band
ford & lopatin: channel pressure (vuoden viihdyttävimpiä levyjä)
girl talk: all day (^sama)
police academy 6: s/t (vuoden suurimpia yllättäjiä )
rustie: glass swords
xander harris: urban gothic
earth: angels of darkness, demons of light part 1 (joo eivät tee huonoja levyjä)
pharaoh overlörd: out of darkness (:pint:)
wolves in the throne room: celestial lineage
death grips: exmilitary (vuoden paras räppilevy, tai no enhän mä räppi"skeneä" seuraa mut saattaa mennä top kymppiin)
shabazz palaces: black up
tyler the creator: goblin
acid mothers temple & the melting paraiso ufo: pink lady lemonade - you're from inner space
bon iver: bon iver (hienoa musaa mut pitäis tätäkin kuunnelle vielä lisää)
bonnie prince billy: wolfroy goes to town (joo lisää kuuntelua)
circle: infektio (ainoa näiltä kuulemani 2011-levy, pitääpä kuunnella ne muutkin)
ducktails: III arcade dynamics (varmasti top kymppiin, ihan parasta saundia, meininkiä ja melodiaa)
elbow: build a rocket boys (tais olla ihan jees, vois vielä kuunnella)
eternal tapestry: beyond the 4th floor (tästä en muista mitään )
hills: master sleeps (^sama)
implodes: black earth (^^sama)
fleet foxes: helplessness blues (bändin paras tuotos, top kymppiin varmaan menee)
john maus: we must become the pitiless censors of ourselves (tais olla aikamoista jöötiä mut kokeillaan tätäkin vielä)
kurt vile: smoke ring for my halo (taitaa olla tällä hetkellä tämän vuoden #1)
low: c'mon (ihan hyvä tämäkin taisi olla, vähän sapettaa näiden meneminen tuonne indierokin suuntaan kuitenkin)
maria minerva: cabaret cixous
panda bear: tomboy (tykkään kyllä tästä, mut ei mitään asiaa minnekään vuoden levyihin)
plain ride: stonebridge (tämänkin kuunnellut vain kerran. bändin taso on vaan selvästi laskenut kahdella viimeisimmällä)
radiohead: the king of limbs (sisältää vuoden hienointa kitaransoittoa, seikka joka on tainnut jäädä melkein kaikilta huomaamatta. top vitoseen menee varmasti)
real estate: days (ihan parasta muzaa)
religious knives: smokescreen
rubik: solar (näiden paras levy, taitavaa musaa joka ei kuitenkaan kosketa millään lailla)
sandro perri: impossible spaces (kerran kuunneltu, kuulosti hiton hyvältä, eli polmo polpo-jäbän POP-levy)
snowman: absence (kuulostaa jatko-osalta drum's not deadille)
toro y moi: underneath the pine
ulver: wars of the roses
ville leinonen: auringonsäde/pommisuoja
oranssi pazuzu: kosmonument
rangers: pan am stories
tuossa nyt jotain. uusia hevilevyjä ei ole näköjään tullut kuunneltua vielä ollenkaan.
Last edited by ydinaukio (07.11.2011 22:09)
Offline
en muista mitään
Offline
tässä hyväksi toteamiani levyjä, joita en ole kommentoinut täytyy vielä kuunnella kun en muista mitään
tämä toimikoon muistilistana itselleni.
Hämmentävää mutta totta: en oo tainnu kuulla noista (jotain summabiisejä lukuunottamatta) mitään, siis levyn levyä. Mikä on kun ei
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
kyllä, buddha tuli tänä vuonna ja on erinomaisen hyvä! tällä hetkellä postissa noutoa odottamassa uus sink ja fläspräss - todellisia nousijaehdokkaita molemmat.
Offline
Paljon hyviä levyjä tullut tänä vuonna: Gang Gang Dance, Girls, Regina, Bon Iver, Fleet Foxes, PJ Harvey, Coldplay ja mitä näitä nyt on. Toisaalta mitään Merriweather Post Pavilionin kaltaista pankinräjäyttäjää ei tullut tänäkään vuonna.
Last edited by Hassuttelija (31.10.2011 19:52)
In the last second of life, they're gonna show you how,
how they run this show.
Offline
Itsehän löydän kaikki mielenkiintoisimmat levyt ylenssä vuoden-pari (usein vuosikymmenkin tai pari) myöhässä. Tämä vuonna julkaistusta kuulemistani levyistä paras taitaa olla PJ Harveyn Let England Shake. Omar Souleymanin Haflat Gharbia: The Western Concerts ja Sur-rurin Liikkuu kivipinnoilla asumuksenaan laatikko ovat myös lähes täydellisiä julkaisuja. Muita hyviä ovat Neil Youngin A Treasure, Wilcon The Whole Love, Faarao Pirttikangaksen Kuhmalahden Nubialaiset ja Alvarius B:n Baroque Primitiva.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Ainakin nämä:
Caveman: Coco Beware
The Drums: Portamento
PJ Harvey: Let England Shake
Real Estate: Days
Regina: Soita mulle
New Tigersilta olen kuullut vain kaksi kappaletta, mutta kunhan kuulen koko paketin, veikkaan sen liittyvän joukkoon.
St.Vincent: Strange Mercy oli muistaakseni ihan pl, Björkin Biophiliaa en ole (ainakaan vielä) jaksanut kuunnella kokonaan.
Last edited by tigrushka (31.10.2011 21:41)
Oikean rytmin kiinni
saan iskelmä lol alkaa kiinnostaa hehe
Jotain tanssin bez eiq ja fall joo.
Offline
Nämä tulevat ensimmäisinä mieleen:
Julianna Barwick - The Magic Place
Michael Hurley - Fatboy Spring
Neil Young International Harvesters - A Treasure
Sur-rur - Liikkuu kivipinnoilla asumuksenaan laatikko
Lil B - Illusions Of Grandeur
Tänä vuonna en ole juurikaan ehtinyt tutustua uusiin nouseviin kilkuttelijoihin yms. Näin varmaan siksi, että viime vuonna kuuntelupino ehti kasvaa liian korkeaksi ja toisaalta nuo albumit ovat viihtyneet soittimissa todella paljon. Noista mainituista levyistä muodostuukin sellainen suht tasapainoinen setti, jonka kanssa pärjää pidempääkin. Vuoden pahin pettymys oli PJ Harvey, joka paria biisiä lukuunottamatta (On Battleship Hill ja joku toinen) alkoi lähinnä ärsyttämään pidemmässä kuuntelussa.
Tiesitkö muuten, että räppi, mitä jotkut jopa musiikiksi sanovat, on isossa maailmassa jengimusiikkia. Nämä "kuuluisat" räppärit ja heidän jenginsä selvittelevät välejään toisiaan ammuskelemalla.
Offline
Mun suosikkini on Cass McCombsin Wit's End. Bill Callahan, PJ, Azari & III, Asa jne. mahtunevat myös "listalle".
Juha, olet miespuolinen Jippu. Onnea!
Offline
Itelle tärkeimmät tänä vuonna julkaistut levyt ovat olleet lähinnä metallilevyjä, mikä on jännää, sillä esim. viime vuonna ilmestyi kovin vähän mun mielestä oikeesti hyviä metallilevyjä, eikä mun musamakuni ole mitenkään kehittynyt raskaammaksi, ja aikaisemmin ilmestyneet levyt, joita olen tänä vuonna ostanut, eivät yleisesti ottaen ole metallia nähneetkään.
Ainakin yksi sellainen tapaus, jossa aiemmin kylmäksi jättänyt bändi onnistui tekemään mulle kolahtaneen levyn, oli Grayceonin uusin levy All We Destroy. Tuolla levyllä oleva Once a Shadow on kyllä vuoden biisi varmaankin.
Vanhoita hyviksi havaituista tekijöistä Crowbar ja Týr saivat tehtyä hyvän tasoiset levyt, Týrin uusimmalta Evening Star lukeutuu vahvasti vuoden biiseihin myös.
Ei mitään maailmoja mullistavaa mutta ihan hyvää -osastolla Astorothin Earthly Welking -levyn metsäbläkkis oli ihan söpöä ja olen löytänyt itseni diggailemasta myös Chiaroscuron levyä, vaikka se onkin vallan kaavamaista ja moneen kertaan kuultua post rockia, niin silti siinä on jotain mua kiehtovaa.
Last edited by Rubiconna (01.11.2011 01:24)
Offline
Tällasia voin puffata
Julia Holter: Tragedy
Weyes Bluhd: The outside room
Laurel Halo: Hour logic
Bonnie Prince Billy: Wolfroy goes to town
Machinedrum: rooms
Christina Vantzou: no. 1
Protect-U: World music
Mark Fell: Multistability
ja ennenkaikkea komppausta aiemmin mainituille Cass McCombsille ja Psychic Paramountille
yks kovimmin iskeneistä uusista julkasuista on Virgon Resurrection, joka on kyl äänitetty yli 20 v sitten
ja Liturgyn levy kuulostaa kans hyvältä!
musa-dig!
TÄÄ ON TUNTEELLISTA KUUNTELE NYT SAATANA MÄ TÄSSÄ MUKIINMENEVÄSTI
KÄRSIN JA SMART CASUALISTI KONTEMPLOIN JUTTUJA
____________
[quote:b8bb95b811] 2nite, I realized somethin'. I'm grown + I'm a living & breathing Funksta! Both of those 2gether = a serious situation.[/quote:b8bb95b811]
Offline
Tällasia voin puffata
Julia Holter: Tragedy
Weyes Bluhd: The outside room
Laurel Halo: Hour logic
Christina Vantzou: no. 1
Protect-U: World music
mitänääo
tuliks shine2009 tänä vuonna se oli kyl hyvä.
Oon allerginen sellaiselle teoreettiselle höpinälle, jossa länsimainen yhteiskunta on tuhoon tuomittu vailla selityksiä tai avauksia siitä miksi näin välttämättä on ja miten se kiteytyy erityisen hyvin berliiniläisessä cappuccinossa ja sushikebabissa
Offline
toi laurel halo on kyl hyvä mut en listannu ollenkaan ep:tä. vai onks se ep eiks se oo
Offline
Kuuntelin noita ya:n listaamia tänään duunissa. Kaikki muut oli turhia paitsi Fleet Foxes, tosin sekin kuulosti ihan Band of Horsesilta.
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
turhia? ei noissa varmasti montaakaan "merkittävää" levyä ole, mut ihan tarpeeks hyvää settiä melkein kaikki
Offline
lisäilin tukun linkkejä omaan postiin, ei mulla muuta, jatkakaa
Joo kiitti, kuuntelin melkein kaikki läpi tossa työpäivän mittaan. Varsinkin Elder teki hyvän vaikutuksen ja tää Hercules & Love Affairin avausbiisi on kyllä ilmiömäinen. Muu tolla uudella levyllä tuntui aika vaisulta tän jälkeen.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Tänä vuonna ostetut levyt:
Buck 65 - 20 Odd Years
Brett Anderson - Black Rainbows
Robin Guthrie & Harold Budd - Bordeaux
Belong - Common Era
David Sylvian - Died in the Wool
Kate Bush - Director's Cut
Robin Guthrie - Emeralds
Atmosphere - The Family Sign
Alias - Fever Dreams
Fennesz & Ryuichi Sakamoto - Flumina
Sole and the Skyrider Band - Hello Cruel World
Harold Budd - In the Mist
Aqua - Megalomania
Covenant - Modern Ruin
John Foxx & Harold Budd & Ruben Garcia - Nighthawks
13 & God - Own Your Ghost
Josh Martinez - Pissed Off Wild
Darren Hayes - Secret Codes and Battleships
Fennesz - Seven Stars EP
Krister Linder - Shrine of Time Remixed EP
Alva Noto + Ryuichi Sakamoto - Summvs
Alva Noto - Univrs
Alexander Rybak - Visa Vid Vindens Ängar
Saul Williams - Volcanic Sunlight
Clive Wright - Live Ambient 2: Star Jam Beta, Les Nuages de Paris
Tulossa ainakin vielä:
Kate Bush - 50 Words for Snow
Eraldo Bernocchi & Harold Budd & Robin Guthrie - Winter Garden
Offline
Pistepirkkoja, Meg Bairdia, Lee Ranaldoa tai Jay-Jay Johansonia ei oltu taidettu vielä mainita.
en ole kolmekybänen emoboy
Offline
Eikä Turska Mooreakaan
en ole kolmekybänen emoboy
Offline
Vuoden pahin pettymys oli PJ Harvey, joka paria biisiä lukuunottamatta (On Battleship Hill ja joku toinen) alkoi lähinnä ärsyttämään pidemmässä kuuntelussa.
Olen kuunnellut levyn jo aika monta kertaa ja minusta kyseessä on PJ:n paras levy. Ainoa tänä vuonna julkaistu levy, jolle olen RYMissä mennyt 5 tähteä antamaan. Mahtaisiko olla kenties paras teemalevy ikinä? Tykkään PJ:n uudesta laulutyylistä kovasti ja kaikki biisit ovat todella vahvoja. Joka kuuntelulla tykkään vain enemmän ja enemmän (ja esim. alkuun All And Everyone kuulosti aika tylsältä, mutta nykyisin pidän sitäkin mestariteoksena).
EDIT: niin kai tuon uusimman Wilcon levynkin vois mainita. Ei se vieläkään ollut se kitaramyrsky mitä odotin, mutta todella hienoa alternative-kantri-rock-poppia.
Last edited by Alxity (02.11.2011 16:50)
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
En pysty kuuntelemaan tota levyä enää sen soittoäänen vuoksi. Siis se rasittava ääni mikä toistuu jossain kappaleessa
en ole kolmekybänen emoboy
Offline