You are not logged in.
Pages: 1
Emous lähtee hakkaamalla, mutta Diary on silti hieno levy. En ole muita edes kuunnellut, mutta siinä on näinkin nolon teininyyhkymusan helmiä. Viime vuonna ennen Primavera Soundia kuuntelin aika paljonkin tota Diarya ja onhan se vaan hiton hyvä. Tosin jossain määrin harmittavaa on, että levyn kaksi parasta biisiä tulee kärkeen, Seven ja In Circles, niin loppulevy tuntuu vähän valjummalta, vaikka monia hyviä biisejä siellä tuleekin. Onhan tämä vähän tämmöstä, että voiko tätä teini-iän ohittanut mies kuunnella tuntematta samalla vähän noloutta, mutta kyllä se nolous unohtuu ku antaa huulen väpättää ja tatuoi sen kyyneleen poskeen, jota silloin skidinä mietti.
Mietin, että pistänkö raskaampaan vai kevyempään ja vaikka tää on emopissistelyy, niin tää on myös melko kevyttä vaikka vähän huuli huujetaankin angstissa.
Ja joo, se keikka oli kyllä pirun hyvä ja hämmentävää miten niinkin vanha jäbä pystyy vetämään kuitenkin suht uskottavasti vielä näinkin teiniangstisia biisejä.
Offline
Ehkä oon vaan kuunnellut puhki, mut itelle Seven ja In Circles on Diarylta ne perusbiisit ja myöhemmin tulee niitä kohokohtia. Ei tuo nyt kun biisilistaa vilkaisee mikään mestariteos ole, aika tasapaksuja vetoja tulee välissä, mut 47, The Blankets were the Stairs ja Grendel on aika huippuja. Grendel nyt enteilee jotain post-rockin konventionaalisinta laitaa, mut teininähän se toimi kuin tauti.
Pinkillä levyllä on sitten kans muutama aika superi veto, mitähän ne nyt olikaan? Muut levyt jäi sitten vähän niinku hankkimatta, vaikka kolmannella levyllä muutama hyvä biisi taitaa ollakin.
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
Niinkuin muutkin viime vuosien comebackilaiset, myös SDRE tajuaa selvästi miltä puolelta niiden leipä on voideltu (miten toi sanotaan suomeks?). Primiksessä soittivat mun muistaakseni 10 biisiä, joista 8 oli kahelta ekalta levyltä, ja hyvä näin. On niillä kahdella vikallakin hetkensä mut kyl tän bändin maine ja myytti luotiin selvästi siinä uran alkupuoliskolla.
Olin tosi positiivisesti yllättynyt näiden keikkakunnosta silloin. Jeremy Enigkin ääni oli kestänyt aikaa melko hyvin ja toimi livetilanteessa paremmin kuin levyllä kun siihen saa vähän enemmän revittelyvaraa. Soitto kulki kuin unelma ja väkee oli ku Saipan pelissä. VItun jees.
Levytyksistä mun suosikki näiltä on se pinkin kakkoslevyn loppupuolisko kun bändi hyppää tolkun laiturilta kiertämään omaa napaansa ramppikuumeen ja turhautumisen hiidenkirnuun. Ne biisit tuntuu olevan enää metabiisejä biisien tekemisestä ja siitä miten perseestä on soittaa Sunny Day Real Estatessa, sit niiden nimet on suoraan kännitekstareista. Luonnollisesti bändi ehti hajota ekaa kertaa levyn nauhoitusvaiheessa, enkä käsitä miten toi parsittiin kasaan aikoinaan. Noissa pojissa asui joku tosi volatiili ja kiehtova konflikti silloin, eikä se vieläkään kai oo kunnolla minnekään kadonnut.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Diary on kyllä kova. Löysin bändin (tai tähän mennessä tosin vain tuon levyn) kans vasta näin kolmikymppisenä. Diarylla on kyllä sellaiset elementit kasassa ettei ihan uskoisi että jaksaisin innostua, mutta jotenkin ne loksahtaa kuitenkin oikein. En nyt sanoituksia ole juuri kuunnllut, mutta kyllähän kaikesta tietystin jonkinlainen angsti paistaa läpi. Pinkki kakkoslevy olisi vissiin otettava myös haltuun jos se kerran hyvä on.
Offline
Joo, täytyy itekin tsekata toi kakkoslevy, jos sekin on kerta hyvä. Ja Stratumin kanssa samaa mieltä, että periaatteessa tossa on just sellasia elementtejä, joiden luulisi vain vituttavan, mutta kuitenkin bändi onnistuu olemaan jotenkin aidon ja vilpittömän oloinen, että ei tosta voi kuin digata.
Offline
Diary on Brand New'n The Devil and God are Raging Inside Men ohella kyl mun suosikki emo-levyjä. Nimikkoalbumia ja How It Feels to Be Something Onia olen kans kuunnellut mutta niistä ei ole oikein mitään muistikuvaa olivatko hyviä vai ei Diarya olen aika kaun metsästänyt myös levyhyllyyn CD:nä, mutta ei ole tainnut tulla halvalla vastaan. Vois kyllä melkeen laittaa äxästä vinyylin varaukseen.
In the last second of life, they're gonna show you how,
how they run this show.
Offline
Ei välttämättä tartte olla vinyyli. 11.50 CD:stä vaan alkaa olla aika maksimi. Ja play.com on boikotissa
Tämä kolmoslevyn nimikkobiisi kuulostaa ainakin hyvältä myöskin.
In the last second of life, they're gonna show you how,
how they run this show.
Offline
Offline
Toimitusajat vaihtelee liikaa (välillä kestää kolmekin viikkoa) ja aika monta tilaustani on kadonnut jonnekin matkan varrelle. Amazon UK on paljon luetettavampi paikka. Toimitus kestää aina hyvin tarkalleen yhden viikon ja kaikki tilaukset on tulleet perille.
In the last second of life, they're gonna show you how,
how they run this show.
Offline
Ok, meikä on varmaan kohta 10 vuotta tilaillut aika säännölliseen Playsta ja aika vähän ollut mitään ongelmia. Ja jos jotain on joskus hävinnyt, niin ovat lähettäneet uuden tilalle sen kummempia kyselemättä ja yleensä se alkuperäinenkin on löytänyt perille sitten enemmin tai myöhemmin, jolloin on ollu sitten tuplakappaleet. Toimitusajat on suht säännölliset myös olleet (4-7 postipäivää), mutta harvemminpa mua se edes häiritsee, vaikka kestää vähän pidempään.
Offline
Tämä kolmoslevyn nimikkobiisi kuulostaa ainakin hyvältä myöskin.
Kyllä tuo kolmoslevy on laadukas ja kuuntelemisen arvoinen kokonaisuudessakin.
Offline
Oma suosikkini on tuo kolmas levy. Diarysta olisin todennäköisesti pitänyt kovastikin joskus 90-luvun puolivälissä, mutta löysin bändin kuitenkin sen verran myöhään, että mieltymykset ovat vähän niistä ajoista muuttuneet. Diarya lukuun ottamatta muut levyt kyllä löytyvät hyllystä. Rising Tide (neljäs levy) on mielestäni myöskin mainettaan parempi.
Offline
himottais kyl noi uusintapainokset kahdesta ekasta bonusraitoineen, mut miksi hankkia tuplia kotiin, äsh. pitäis korjata myös tilanne noitten kahden vikan levyn kannalta.
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
Uusi biisi Lipton Witch
Sunny Day Real Estate has released their first new song in 14 years on a split 7″ with Circa Survive for Record Store Day. Lipton Witch was recorded in sessions that failed to produce a full-length following their 2009 reunion tour.
Offline
uskaltaakohan tota edes kuunnella?
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
Ostin pinkin LP:n bonuskappaleineen kun tuli vastaan ja kyllähän tätä jaksaa edelleen kuunnella. Aloitin bändiin tutustumisen the Rising Tidesta vähän sen ilmestymisen jälkeen ja se oli ainakin viime vuosikymmenellä oma suosikkini bändiltä ja parhausjärjestys meni uusimmasta vanhimpaan.
Jeremy Enigkin soolojutut ja muut projektit olleet kuulemani perusteella aika tylsiä (pitäisi tarkistaa uudelleen joskus), paitsi United States Of Leland soundtrackistä tykkäsin aikoinaan.
Offline
Eipä noista sooloista hirveästi ole jäänyt mieleen. Debyytti on kyllä kai ihan arvostettu. Tulin joskus myös hankkineeksi muistaakseni yhdellä eurolla jonkun Enigkin tuoreemman soolon, jolla osa biiseistä on jotain studioliveversioita. The Fire Theftilltä tykkäsin parista yksittäisestä biisistä, mutta kokonaisuutena bändin albumi tuntuu aika tylsältä ja ylipitkältä. Levyltä puskee lisäksi peter gabrielit aika vahvasti läpi. Sunny Day Real Estate -levyistä sen sijaan ei pahaa sanottavaa edelleenkään, hyvä bändi.
Offline
Pages: 1