You are not logged in.
Kuuntelen tässä juuri uutta Extra Lifea ja tulin miettineeksi tällaista.
Huh huh. Ainoita bändejä jonka kohdalla voisin harkita syvästi vihaamani sanan "tekotaiteellinen" käyttämistä. Mut tää vaan on niin pahasti teennäisyydeltä haiskahtavaa, vakavamielistä artsua että uhkaa koko ajan mennä hjuumorin puolelle. Toisaalta tässä on myös kosolti omaperäisiä, nerojakin juttuja. Ja tietynlaista huumannuttavaa, omituista jännitettä joka myös on erottamaton osa kokonaisuutta. Hyvää tekotaiteellista paskaa?
Monesti nää ristiriitaiset kuuntelukokemukset on mulla kaikkein kiinnostavimpia. Joskus tuo ristiriita selkenee johonkin suuntaan ja on helpompaa muodosta jonkinlaista, helpommin perinteiseen hyvä-huono-dikotomiaan perustuvaa mielipidettä. Parasta se on oikeastaan silloin kuin ristiriita ei ikinä täysin häviä ja sellaista "täydellistä haltuunottoa" ei tapahdu.
Vastaavanlaisia kokemuksia?
Sent from my iPhone 16
Offline
Ultrasound
Älä päästä painiks sitä
Offline
Ultrasound
Menee kyl mulla enemmänkin positiivisen puolelle. Sillä tuhdilla homolaulajalla on kyl melkoinen "ääni" mutta mun mielestä se kuuluu asiaan.
Sent from my iPhone 16
Offline
Joo kyllä musiikki on usein toimivimmillaan silloin kun se on juuri ja juuri oman sietokyvyn rajoissa. Varsinkin tanssilattialla tietynlainen nolous on tehokasta. Enkä tarkoita mitään ironista "noloutta". Pitää keksiä jotaki esimerkkejä paremmalla ajalla
Valitettavasti on käynyt rosvo.
Offline
Kuuntelen just Simo Henrikssonin "uutta" levyä ja ristiriitaiset on tunnelmat. Tehty jotain 1970 ja nyt vasta julkaistaan.
Offline
No jos miettii suht tuoreita juttuja niin vaikkapa Big Pink. Periaatteessa yhtä aikaa miellyttää vaikka levyn kaikki soundit on aivan järjettömän paskat (särö on tylsä, rytmit on aneemiset jne). jj:stä samansuuntaista, kivoja melodioita mutta kun en tahdo pelata kansipeliä prozacristeilyllä, alkaa vain oksettaa.
Heräsin ja olin silleen "voi helevetti oon ollu internetissä kauheessa kännissä"
Offline
Nicon Marble Index -levyn kuuntelu nostattaa aina ristiriitaisia tuntemuksia. Upea levy, suorastaan top5-kamaa, mutten silti oikein koskaan haluaisi kuunnella sitä.
Minun ihana hevonen,
Et poni enää,
Juoksentelemaan miehen selkää,
Kuin junan yöllä.
Offline
Kopsaan Joose-ketjusta suoraan:
[quote:92e989117a="Pope"]Otin tuntumaa tuohon uuteen levyyn. En osaa
Rakastan sävelpuolta, mutta sanoitusten tematiikka (käsitti sen metaforisena, makaaberina huumorina tai ihan miten vaan) häiritsee minua aivan liikaa. Myspacen arpoma eka biisi (5 tyttöä) riemastutti aluksi: "jee, tällainen hieno rekilaulupastissi mutta ihan sairailla sanoilla!" mutta sitten kun melkein joka biisissä vaan toistui sama pilkkominen... en tiedä. En osaa. Harmittaa että takerrun aina varsinkin suomenkielisessä musiikissa sanoihin niin paljon, muuten haluaisin ostaa tuon levyn.
Olen yrittänyt analysoida, mistä häiritsevyys kumpuaa, miksi kuulen nuo jutut niin konkreettisina, miksi en pysty lukemaan tarinoita sieltä takaa. Väkivalta biisien sanoituksissa on ihan peruskauraa, mutta jotenkin sitä odottaa aina jotenkin karnevalistisesti tarjoiltuna. Pitää miettiä. Se nyt on kuitenkin itselleni selvä, että kuuntelen musiikkia aina vain mielihyvää ja kiksejä saadakseni (toisin kuin muiden taidekokemusten kohdalla, jotka saavat olla myös kertaluonteisia epämiellyttävyyksiä ja silti onnistuneita). En halua että mielihyvää on vain 30% ja loput 70% jotain joka hieman oksettaa ja "pistää ajattelemaan".[/quote:92e989117a]
menen nyt nukkumaan ajatellen Jan Vapaavuorta
Offline
Dead Can Dancen Aion levystä pidin joskus ja muutenkin yhtyeen musa oli hienon kuuloista. kai se on sitä vieläkin, mutta vaikeaa on esim. tuota Aionia kuunnella ilman jotain larppaus tai Spinal Tapin kääpiöt stonehengen ympärillä mielikuvia.
Smithsien eka levy on vaikea pala paikoitellen, kun soundit on kököt ja Morrisseyn falsetti riipii.
Olikos tällainen topik jo?
Offline
Olikos tällainen topik jo?
Saaattoihan tällainen olla, mut vähe vaikea etsiä kun saattaa olla otsikoitu ihan miten vaan.
Sent from my iPhone 16
Offline
Viimeaikaisista esityksistä toi viimeisin Zu kuuluu tähän kategoriaan. Helvetin tykki levy mutta kompressoitu kiusallaan ihan päin vittua niin että sen kuunteleminen kuulokkeilla on mahdotonta. Jätkillä jääny loudness päälle nauhoituksessa?
Tompan luona kajareista kuulosti kyl toki vitun tiukalta
Älä päästä painiks sitä
Offline
Sydän, sydän - Usko itseesi
Konetoteutus tuntui ja tuntuu edelleen liian helpolta ratkaisulta. Ihan kuin bändi haluisi korostaa pattonmaisesti että "Hei me ollaan ihan kreisejä ja sekoillaan". Tuota edeltänyt levy on parhaita kotimaisia koskaan, ja siten seuraaja oli melkoinen pettymys. Soundaa jotenkin veemäiselle mistä tahansa laitteesta kuunneltuna, sekin idea tuntuu liian helpolta. Biiseissä itsessään olisi ainesta vaikka mihin, ja sanoitukset on välillä yhtä upeita kuin Au-levyllä. Sen yhden biisin outro on mahtava: meinaa alkaa holtiton etnohevigypsy-runttaus, ja koko juttu feidataan armotta pois. Kenties levyn kumouksellisin hetki, harmi vaan että suurin osa muista hetkistä ei pääse ollenkaan samaan. Ihmeellinen välityön maku kaikesta jää.
Auto-levykään ei ollut kummoinen, mutta Au on vaan niin törkeän hieno juttu alusta loppuun. Nyt jätkät jäi tauolle eikä ole varmaa että saavatko missään muodossa enää Au-tason nerokkuutta aikaan. Laulajan sooloa odotellessa..
Nykyään tuntuu olevan paljon artisteja, jotka duunaavat yhden huipputeoksen ja sitten se on siinä. Esim. Jenny Wilson kuuluu mielestäni samaan kategoriaan.
Schnabel Ralf, kai kannatat sä viittä vuotta/
suunnitelmataloudessa lepää kansanvoima/
Kommunismissa ei vikaa oo vaan ihmisissä/
tuskin pois pääsen täältä konsanaan
Offline
sama kaikkeen^ ja varsinkin tähän:
Sen yhden biisin outro on mahtava: meinaa alkaa holtiton etnohevigypsy-runttaus, ja koko juttu feidataan armotta pois. Kenties levyn kumouksellisin hetki, harmi vaan että suurin osa muista hetkistä ei pääse ollenkaan samaan.
Offline
^Eri. Ehdottomuudessaan mainio ratkaisu tuo koneiden käyttö.
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Nicon Marble Index -levyn kuuntelu nostattaa aina ristiriitaisia tuntemuksia. Upea levy, suorastaan top5-kamaa, mutten silti oikein koskaan haluaisi kuunnella sitä.
Mun mielestä se on todella huvittava levy. Kuulostaa siltä kuin ämmä hakkaisi herskoissa harmoniumiaan täysin umpimähkään eikä edes tuottaja saa levyä pelastettua. Lukuun ottamatta yhtä hyvää biisiä, mikäs se nyt oli
Jouko Piho wrote: Kirjoitan täällä mielelläni, koska täällä porukka on fiksua ja asiallista verrattuna PIFin väkeen, josta osa on aivan liian alatyylisiä ja räävittömiä pilkkaajia.
Offline
[quote:881373c466="ginipoika"]Nicon Marble Index -levyn kuuntelu nostattaa aina ristiriitaisia tuntemuksia. Upea levy, suorastaan top5-kamaa, mutten silti oikein koskaan haluaisi kuunnella sitä.
Mun mielestä se on todella huvittava levy. Kuulostaa siltä kuin ämmä hakkaisi herskoissa harmoniumiaan täysin umpimähkään eikä edes tuottaja saa levyä pelastettua. Lukuun ottamatta yhtä hyvää biisiä, mikäs se nyt oli[/quote:881373c466]
Eri, kyllä Nicon Marblesta ja etenkin Desertshoresta tulee fiilis, että jotain hulluuden porttejahan tässä kolkutellaan, vaikka välillä vähän iisimmin hengähdettäisiinkin
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Nicon Marble Index -levyn kuuntelu nostattaa aina ristiriitaisia tuntemuksia. Upea levy, suorastaan top5-kamaa, mutten silti oikein koskaan haluaisi kuunnella sitä.
Vähän sama fiilis tulee Godfleshin Streetcleanerista. Ei jokapäiväistä kuunneltavaa, vaikka onkin ahdistavuudessaan upea levy.
Offline
Culture Club - Karma Chameleon
Biisistä ei vaan osaa päättää mielipidettään. Toisaalta vähän hengetön ja korni, toisaalta paljon vetävämpi ku monet uudet hitit. Se huuliharppu kruunaa kaiken.
Nuori Mr. Brico luuli kantrix aikanaan, tämä niille joita trivia kiinnostaa
Schnabel Ralf, kai kannatat sä viittä vuotta/
suunnitelmataloudessa lepää kansanvoima/
Kommunismissa ei vikaa oo vaan ihmisissä/
tuskin pois pääsen täältä konsanaan
Offline
Nuori Mr. Brico luuli kantrix aikanaan, tämä niille joita trivia kiinnostaa
Offline
[quote:bc2b7d6492="Neuvostoliitto"]Culture Club - Karma Chameleon
Biisistä ei vaan osaa päättää mielipidettään. Toisaalta vähän hengetön ja korni, toisaalta paljon vetävämpi ku monet uudet hitit. Se huuliharppu kruunaa kaiken.
Nuori Mr. Brico luuli kantrix aikanaan, tämä niille joita trivia kiinnostaa [/quote:bc2b7d6492]
Kieltämättä hämmentävä tapaus, vaikka jokin siinä viekoittelee, päättelisin silti si
Halusin syväluotaa sitä yhteiskunta-akselien välistä juopaa, joka jo silloin varjosti minua ja minä sitä.
Online
[quote:90d01cf7ea="ginipoika"]Nicon Marble Index -levyn kuuntelu nostattaa aina ristiriitaisia tuntemuksia. Upea levy, suorastaan top5-kamaa, mutten silti oikein koskaan haluaisi kuunnella sitä.
Mun mielestä se on todella huvittava levy. Kuulostaa siltä kuin ämmä hakkaisi herskoissa harmoniumiaan täysin umpimähkään eikä edes tuottaja saa levyä pelastettua. Lukuun ottamatta yhtä hyvää biisiä, mikäs se nyt oli[/quote:90d01cf7ea]
Joku roti, sehän on about paras levy ikinä - intro + 7 täydellistä stygeä. Cale ei pelasta vaan ruokkii soundia ihan järjettömiin sfääreihin. Mitens toi Evening of Light tai Frozen Warnings vaikkapa?
Heräsin ja olin silleen "voi helevetti oon ollu internetissä kauheessa kännissä"
Offline
[quote:086920a5db="Neuvostoliitto"]Culture Club - Karma Chameleon
Biisistä ei vaan osaa päättää mielipidettään. Toisaalta vähän hengetön ja korni, toisaalta paljon vetävämpi ku monet uudet hitit. Se huuliharppu kruunaa kaiken.
Nuori Mr. Brico luuli kantrix aikanaan, tämä niille joita trivia kiinnostaa [/quote:086920a5db]
No vaan näinhän siinä kävi. Diggaan kertsin koukusta paljon, ja silti onnistuu olemaan melankolinen ja voitokas yhtä aikaa. Vois käydäkin spaddul ja kuunnella
Heräsin ja olin silleen "voi helevetti oon ollu internetissä kauheessa kännissä"
Offline
mietin missä tän mainitsis ja löyty tämmönen topikki eli joo radiossa soi uusi teemu elon puhuvat eläimet ja kun autossa kuuntelin enkä kunnolla keskittynyt niin kuulosti vähän siltä euroviisu-amadeukselta sit tuli uutta ville leinosta ja sehän kuulosti melkein pekka strengiltä mut joku ärsyttävä kohta siinä biisissä oli kuitenkin (se joku majakanvartijan joku oli siis kyseessä).
Offline
Uus Puhuvat eläimet ollu ny pari päivää tehokuuntelussa ja vaikka siinä on pari vähän ärsyttävää biisiä niin loistava lätty muuten. Elon lauluääni ja sanoitukset on joskus vähän turhan... öö, sievistelevää? Mut parhaimmillaan tosi makeeta atmosfääriin kurkottelevaa psykerokkia. Ja saundit on huiman paljon paremmat ku ekalla levyllä, joka oli vähän ohkaisen kuulonen.
Uuden Leinosen haen huomenna äxästä
tunteet elikkäs fiilikset, ne on aitoja, niistä kannattaa pitää kiinni
Offline
Oxbow kuuluu kyl myös näihin. Tavallaan ihan neroa musaa mutta Eugene S. Robinsonin vokaalit on välillä niin hermoaraastavan käsittämätöntä ääntelyä ja vääntelyä. Toisaalta ne on kyl täysin uniikkeja. Tää on varmaan niitä bändejä jotka pitäis nähdä livenä, koska tuossa Robinsonin jutussa on selkeästi jonkinlainen performanssiaspekti läsnä joka ei oikein täysin välity levyltä.
Tää The Narcotic Story jota nyt just kuuntelen lienee siitä "helpommasta" päästä, koska tää ei nyt tunnu niin vaikealta kuin joskus aikaisemmin. Tai sit tää alkaa pikku hiljaa sulautumaan tajuntaan. Musta tuntuu tää voi olla sellainen bändi josta joskus tulen tykkäämään paljonkin.
Sent from my iPhone 16
Offline
Toi Oxbow on muuten tosi hyvä vetäsy tähän topikkiin. Hirveen moni elementti on hirveen hyvin kohdillaan mut se niiden takakireä noiserokin ja betonimusiikin hybridi ei oo koskaan silleen balanssissa että ne elementit tukisivat toisiaan. Sanoisin melkein että mitä räyhäkämpää menoa, sitä paremmalta Oxbow kuulostaa. Jääräpäisesti koittavat kuitenkin sitä haahuilukolinaansa puskea esiin.
Eli jos olisivat sen Serenade in Rediltä tutun Luckyn jalanjäljissä paukuttaneet enemmän niin vois olla aika klassikkobändi tämä. Se polku on toisaalta huomattavasti lukuisamman jengin jo kulkema ja divaritason Shellacceja on uusi manner muutenkin täynnä. Nyt soundi on uniikimpi, tunnistettavampi muutenkin kun Eugenen yninän vuoksi, mutta myös epätasapainoisempi.
Bändi ei missään nimessä kuulosta siltä etteikö ne olisi sinut valitsemansa suunnan kanssa, musta niillä ei vaan oo sen tyyppistä visiota mitä tähtiluokkaan nouseminen siinä vaatisi. Evil Heatin alkupuolisko on kyllä vahvaa tavaraa edelleen, ja siinä Oxbow saa ton hakemansa jännitteen parhaiten kohdilleen. Ruuveja ja jousia kiristetään minuutti minuutilta ja paine kasvaa.
Mut joo, hyvä nosto Vois kuunnella Oxbowit ja Ultrasoundit läpi tänä iltana.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Viimevuotinen Deftones
Älä päästä painiks sitä
Offline
JJ72
Laulaminen on vaivaannuttavaa narinaa, biiseissä häiritsee jonkun sortin mahtipontinen teiniestetiikka, mutta silti ihan toimivia melodioita ja pöhinää, köyhän miehen parempi Muse?
Porcupine Tree
Täällä varmasti 95% vihaa, mutta on näillä ihan oikeasti joitain hyviä biisejä In Absentialla ja Stupid Dreamilla kaikesta huolimatta. Toisaalta jotenkin huvittavan vakavamielistä nörttimusaa, ei jaksa useinkaan ja tulee facepalm-fiilikset ajoittain, Ilosaaren keikka oli paska.
Interpol ajoittain häiritsee lyriikoiden puolesta.
Offline
Porcupine Tree
Tämän mainitsemisesta ainakin se ilo että sekoitin hetkeksi Ozric Tentaclesiin ja otin viimeksi mainitun joitain levyjä uudestaan kuunteluun.
valitettavasti me ollaan jo eellä
Offline
Porcupine Tree
Täällä varmasti 95% vihaa, mutta on näillä ihan oikeasti joitain hyviä biisejä In Absentialla ja Stupid Dreamilla kaikesta huolimatta. Toisaalta jotenkin huvittavan vakavamielistä nörttimusaa, ei jaksa useinkaan ja tulee facepalm-fiilikset ajoittain, Ilosaaren keikka oli paska.
Onhan niillä hyviä biisejä. Keskinkertaiset sitten vaan onkin sillä pikkutarkalla tuottamisella (vai mitä nyt onkaan) nysvätty sitten niin hemmetin keskinkertaisiksi ettei niitä jaksa muuten kuin taustamusiikkina.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline