You are not logged in.
Avataan nyt maailman parhaalle bändillekin otsikko, vaikkapa lauantaisen Provinssikeikan kunniaksi. Mitään syväanalyysiä en jaksa alkaa väsäämään, mutta seuraavassa päällimmäisiä mietteitä nähdystä ja kuullusta.
Keikka oli oikeastaan juuri sitä mitä odotin, settilistaa myöten. Paljon kikkailua ja energistä häröilyä biisien sisällä, kokonaisuuden pysyessä kuitenkin kasassa. Positiivista oli se, että soittoaika oli n. 1 h 45 min (90 min kai suunniteltu), joten mihinkään tynkäkeikkaan ei ollut tyytyminen. Nämä kuultiin:
Drunkship of Lanterns
Concertina
Take the Veil Cerpin Taxt
Cygnus... Vismund Cygnus
L' Via L' Viaquez
The Widow
Roulette Dares
jatkuu...
Offline
Keikan aloitti siis reilun puolen tunnin mittainen massiivinen ja rönsyilevä versiointi Drunkship of Lanternista. Bändi tuntui hakevan kappaleen aikana vielä parasta virettään, mutta biisin loppuosan vauhdikkaan revityksen jälkeen loppukeikka olikin sitten täyttä ilotulistusta. Jos joku kappale pitää nostaa esiin, niin ehkä sitten L'via, joka kaikkine sooloineen ja kiemuroineen räjäytti tajunnan. Saman teki tosin myös Take the Veil Cerpin Taxt ja viimeisenä kuultu Roulette Dares - jopa The Widow toimi livenä yllättävän hyvin.
Cedric ja Omar ottivat lavan hienosti haltuunsa, jopa siinä määrin että jossain vaiheessa Omar taisi vihaisena patistaa keikkaa screenille välittävää kameramiestä kuvaamaan välillä muutakin bändiä. Yhteensä kahdeksan soittajan kokoonpano olikin sen verran vaikuttava, että ansaitsee ehdottomasti maininnan. Yhteenvetona: loistava keikka ja poikkeuksellisen hieno fiilis jäi, vaikka odotuksetkin olivat korkealla. Nyt vaan odotellaan uutta mahdollisuutta nähdä bändi lavalla
Offline
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
tänää kuulin bussissa mars voltaa ku vieressä istu joku heppu joka kuunteli lujaa. ihan hyvältä se piisi kuulosti
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Tämä on kai niitä bändejä, joita ei levyltä pahemmin välitä kuunnella, mutta liveshow'n kuuleminen ja ennen kaikkea näkeminen kiinnostaisi kyllä. Biisit on niin (itsetarkoituksellisen) monimutkaisia, että olisi mielenkiintoista nähdä miten bändi selviäisi livenä + tietty Omarin kitaroinnit.
Offline
plaah
Offline
Tuli tuossa päivänä muutamana mieleen, että jotkut Mars Voltan jutut kuulostavat aika paljon Van Der Graaf Generatorilta, mikä on mielestäni positiivinen asia.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Kuuntele lisää, Prakkiseni. Hankalampi kokonaisuus se on, mutta ihan samalla viivalla debyyttialbumin kanssa tällä hetkellä minun arvoasteikossani.
Offline
Mun mielestä ihan kestämätöntä progeilua nykyään. Jaksoin vielä De-Loused In the Comatoriumia joskus, mutta kai siitä on tullut liian muusikkomusiikkia. Eikäs Frances ollut Suomen levylistallakin jollain 15. sijalla parhaimmillaan? Olen jaksanut ihmetellä miten, onko täällä jo niin paljon entisiä emo-teinejä tjsp? Huvittaa kyllä, kun kuvittelen kaikkien niiden ihmisten yrittävän kuunnella Francesia kotonaan. Tai ehkä jotkut hevi-ihmiset ovat ostaneet tätä, mistäpä minä tiedän.
Jouko Piho wrote: Kirjoitan täällä mielelläni, koska täällä porukka on fiksua ja asiallista verrattuna PIFin väkeen, josta osa on aivan liian alatyylisiä ja räävittömiä pilkkaajia.
Offline
Ilkka Mattila kirjoitti HS:ssa keikasta seuraavaa:
"Hevin hallitsemalla Törnävällä vaihtoehdoksi kelpasi jopa psykedeelinen punkproge. Se ei ole kaiken kattava määritelmä kalifornialaisen Mars Voltan musiikista, mutta ainakin sinne päin.
Yhtye aloitti lauantain iltahämärässä suuren teltan lavalla vyörytyksensä eikä antanut yleisölle hengähdystaukoja. Yleisö pääsi aploodeeraamaankin kunnolla ensi kertaa vasta 35 minuutin soiton jälkeen.
Lavalta tulvivan musiikillisen informaation määrä oli tyrmäävää. Jos soiton olisi pystynyt hidastamaan ja suurentamaan osasiksi, äänimassasta olisi löytänyt epäilemättä kaikki tärkeimmät länsimaisen rytmimusiikin lajit ainakin jossain muodossa. Mutta kun ei pystynyt.
Mars Voltan viehätysvoima ja ongelma on äärimmilleen viety musiikillinen puberteetti ja näsäviisaus. Teknisen hurjastelun ja aggressiivisen free jazz-sekoilun lomassa kontrastiksi riitti yhteen ääneen jauhettu mantramainen jumituskuvio.
Keikan seuraaminen otti voimille, ja lopulta tajusi kuuntelevansa vain jonkin verran monimutkaisempaa ja kummallisempaa heviä kuin muilla lavoilla."
Offline
No joo, mä taas tykkään enemmän levyltä kuunneltuna.
Olihan se keikka ihan pl, ei shiinä mitään.
Varikset komentavat
Offline
En tiedä mikä vaivaa ja kuinka pitkällä tässä ollaan raskaana, mutta mä tykkään Mars Voltasta kovasti. Jopa Frances The Mute uppoaa ja L'Via on ehkä näiden paras biisi koskaan.
Livenä olen nähnyt kerran chilipippureiden lämppärinä, mutta olin silloin valitettavasti liian pissis tajuamaan oikeastaan mistään mitään. Ja kyllähän se niin on, ettei näiden keikasta ainakaan oman käsitykseni mukaan oikein mitään saakaan irti ellei tiedä mikä on homman nimi levyjen muodossa.
"Every second counts
When I am with you
I think you are a pig
You should be in a zoo"
- Bernard Sumner
Offline
Mun mielestä ihan kestämätöntä progeilua nykyään. Jaksoin vielä De-Loused In the Comatoriumia joskus, mutta kai siitä on tullut liian muusikkomusiikkia.
Täysin samaa mieltä. Olisin silti voinut nämä mielenkiinnosta Roskildessa katsoa.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Valitettavasti te Roskildeen lähtevät puppelit ette siis nää näitä, koska koko loppu euroopankiertue on peruttu "due to health issues". Omarilla kai mahassa joku pipi...
Onneksi ehtivät käydä Provinssissa ja onneksi en ole lähdössä Roskildeen...
Offline
Frances The Mute oli minusta kiinnostavinta progea mitä on ilmestynyt pitkään aikaan. Aiemmat levytykset eivät juuri innostaneet, tuntui siltä että bändi vasta hioi tyyliään, joka sitten Francesia tehdessä saavutti aivan uudenlaisen tason. Kuulemma seuraavan levyn halutaan kuulostavan sitten jo ihan erilaiselta, odotan mielenkiinnolla.
Erityisesti levyllä viehättää soittajien virtuoosimainen taidokkuus, joka varmasti korostuu myös bändiä livenä katsoessa. Hankala levyhän tämä oli siinä mielessä, että aluksi tuo kaikki kuulosti lähinnä kikkailulta, ennen kuin pidemmällä kuuntelulla kaikki pikku palaset napsahtivat yhteen ja riffinpätkät alkoivat kertoa samaa tarinaa. Olenkin ymmärtänyt, että levyn on tarkoitettu olevan yksi pitkä biisi?, joka sitten myöhemmin on sunnuntaikuuntelijoita ajatellen pilkottu helpommin sulatettaviksi paloiksi.
Harmi että missasin livenä, ei viitsinyt yhtä bändiä varten matkustaa ja maksaa festarilippujen hintaa. Kaikki tuttavani, jotka keikkaa todistivat, ovat hehkuttaneet aika lailla tarpeeksi.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Koskahan psykokarkki alkaa vaatia näitä pois raskaammasta?
Francesin sain viimein hankittua, kuten ostoksia-otsikkoa lukevat fanini jo tietävätkin (ja luultavasti osasivat odottaa spämmiä tähän otsikkoon ). Parempi tämä levyltä on mitä suttuisina mp3:na ja itse asiassa biisit kuulostavat paikoitellen erittäinkin hyviltä. Ongelmana vaan on se, että seassa on jopa minuutteja sellaista päämäärättömän kuuloista soittelua, josta minä en saa mitään otetta. Ymmärrän kyllä että tämä on progea, mutta minusta progen ei tarvi olla tylsää. Esim. suurimmassa osassa Pink Floydin biisejä on kuitenkin jatkuvasti jotain, joka ikäänkuin vie biisiä "eteenpäin" tai siis siinä on jotain joka muuttuu ja pitää mielenkiinnon yllä tyyliin "mitäs seuraavaksi tapahtuu". Mars Voltalla tuntuu välillä olevan sellaisia kohtia, joissa vaan soitellaan soittelemisen vuoksi ilman, että mikään muuttuu. Tosin näitä kohtia ei ole kovinkaan paljoa ja olen myös huomannut, että alan saada niistä kohdista jotain irti, jotka ensimmäisellä kuuntelulla kuulostivat vain pelkältä soittelulta.
Sen haluan kuitenkin sanoa, että vaikeudestaan ja pituudestaan huolimatta mielenkiintoinen levy ja nyt alkaa harmittaa entistä enemmän etten nähnyt Mars Voltaa livenä Provinssissa.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Frances the mute on huonoin koskaan kokonaan kuuntelemani levy.
Mars voltalle (ja tämä tulee suoraan sydämestä):
Offline
Koskahan psykokarkki alkaa vaatia näitä pois raskaammasta?
heti kun kuulen näitä... mut ei kiinnosta ihan vielä...
EDIT: jospa ennakoidaan ja siirretään koneempaan? kuitenkin alkavat soittaa teknoo seuraavalla levyllä.
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Frances the Mute on tosiaan parhaina hetkinään todella hyvää ja välillä taas varsin tylsää ja mielenkiinnotonta. Pienellä leikkelyllä kokonaisuus olisi ollut paljon parempi.
Tremulant EP ja De-Loused in the Comatorium ovat aika tasoissa minun kirjoissani.
Offline
Tremulantiin kohdistui aikanaan kovat odotukset, jotka se osin lunasti, mutta jäin silti jotain kaipaamaan. Ja niin olen jäänyt aina sen jälkeenkin Mars Voltaa kuunnellessani. Silti täytyy sanoa, että Spartaan verrattuna Mars Volta tekee todella ennakkoluulotonta ja mielenkiintoista musiikkia. Siitä toki peukkua. The Widow on todella hyvä biisi ja voisi kuvitella että sitä olisi jossain radiossakin jopa soitettu, mutta enpä muista kuulleeni (enkä kyllä paljoa radiotakaan kuunnelleeni).
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
täytyy tässä mainita että mars voltan provinssin keikka taitaa olla kolmanneksi paras keikka mitä on tullut tsekkailtua.
vain sigur ros ja circle menee edelle.
hieno bändi. tykkään kaikista levyistä.
bändin tiukka yhteissoitto ja intensiivinen roccimeininki pääsee parhaiten oikeuksiinsa livenä. ja sanotaanpa vielä että jon theodore on ehkäpä kovin roccirumpali tällä hetkellä.!
ja kun suomi pelaa lätkää
se iskee joka jätkään
kaljaa koneeseen ja ukkometsoon
Offline
Hei ollaanx me tavattu jossain, kantripoju?
Mars voltalta olen kuullut vain de-lousedin ja minusta se poukkoili jossain siellä keskinkertaisen ja rasittavan välillä. Jotkut rokkikohdat oli jees, mutta sitten vaihdettiin tylsistyttäviin huminoihin ja ärsyttävään vouhkaamiseen.
Offline
Palanen miultakin. De-Loused + Tremulantti on kumpainenkin lajia maailman paras levy soidessaan. Francesista ja provinssin keikasta tykkäsin molemmista melkoisen ristiriitaisesti. Jäi vähän mölskäinen maku suuhun noista.
I love you and dream about the Führer
Offline
Molemmat levyt löytyy, mutta täytyy kyllä sanoa, että ovat aika pahasti jääneet hyllyyn pölyttymään viime aikoina. Hyviä ja tiettyyn mielentilaan sopivia levyjä toki kumpainenkin, muttei vaan jaksa.
Aluksi en edes oikein osannut Francesia, mutta kyllä sekin toimii.
SPÅM.
Offline
Jos nyt joku ei vielä tiennyt, niin bändin kolmas studioalbumi "Amputechture" ilmestyy 15.8. Erinomaiselta vaikuttaa muutaman kuuntelun perusteella. Tosin jos edelliset levyt eivät kolahtaneet, niin tuskin tämäkään.
Offline
Kuulin pari biisiä tuolta uudelta ja sehän oli taas kerran IHAN TÄYTTÄ PASKAA.
Offline
Enpä tiennyt. Mielenkiinnolla otan vastaan. Jatkaako bändi vieläkin vaikeamman progen suuntaan vai onko mukana enemmän konejuttuja? Frances The Mutea tulee aina silloin tällöin kuunneltua ja ihan kelpo levyhän se.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Aika vahvasti progelinjalla jatketaan. Uudella on elementtejä sekä ensimmäiseltä että toiselta levyltä ja toki myös tuoreempia kokeiluja ja ihan uusia juttuja. Jostain luin, että tällä levyllä olisi jazz-vivahteita enemmän kuin aiemmin, en tiedä kun en jazzista mitään ymmärrä. 76 minuuttia taitaa olla albumilla mittaa, joten pitkiä jammailuja ja kiimaisia kitarasooloja on jälleen mukana kiitettävästi.
Offline
[quote:a58c0a7737="teekki"]Jos nyt joku ei vielä tiennyt, niin bändin kolmas studioalbumi "Amputechture" ilmestyy 15.8. Erinomaiselta vaikuttaa muutaman kuuntelun perusteella. Tosin jos edelliset levyt eivät kolahtaneet, niin tuskin tämäkään.
[/quote:a58c0a7737]
En tienny
ei muuta kuin voidetta rakoon ja ruuvi kiinni!
Offline