Street Spirit Sr.

tapna

Member

Registered: 02.03.2006

Posts: 10,894

Tässä otsikossa seurataan Zimbabwen jalkapallomaajoukkuetta

Moni muistaa afrikkalaisesta jalkapallosta erityisesti Kamerunin värikkäät esitykset vuoden 1990 MM-kisoissa Roger Millan kulmalipputuuletuksineen, Nigerian 90-luvun hyvien otteiden ja puppelointien välisen sekamelskan sekä Senegalin taipaleen vuoden 2002 MM-kisoissa, joka alkoi hallitsevan maailmanmestarin Ranskan lyömisellä ja jatkui aina puolivälieriin asti. Näiden menestyksekkäiden joukkueiden sijaan tässä otsikossa keskitytään edellisiä huomattavasti kehnommin menestyneen, mutta katu-uskottavamman Zimbabwen maajoukkueen, lempinimeltään The Warriors, kaikinpuoliseen seuraamiseen.

Ajankohta tämän otsikon avaamiselle ei ole paras mahdollinen, koska seuraavia tosipelejä saamme odotella tuskastuttavan kauan. Zimbabwe on nimittäin karsiutunut hyvissä ajoin sekä vuoden 2010 Afrikan-mestaruuskisoista että saman vuoden maailmanmestaruuskisoista. Näin seuraavat kovat pelit alkavat vasta joskus Angolassa pelattavien Afrikan-mestaruuskisojen jälkeen, kun karsinta kaksi vuotta myöhemmin pelattaviin Gabonin ja Päiväntasaajan Guinean jakamiin kisoihin alkaa. Siksi avausviesti on pääosin eräänlainen katsaus Zimbabwen maajoukkueen ei niin kovin hohdokkaan historian parhaisiin saavutuksiin. Lisäksi muutama zimbabwelaispelaaja on hyvä esitellä lyhyesti. Vaikka Zimbabwe ei ole vielä onnistunut saamaan kasaan riittävän hyvää joukkuetta päästäkseen MM-kisoihin tai haastaakseen Afrikan isoja poikia todenteolla, on maasta kuitenkin tullut joitain loistavia pelaajia, jotka ovat hyvin tuttuja myös monelle eurooppalaiselle jalkapallon seuraajalle.

Ensimmäisen maaottelun nykyisellä nimellään Zimbabwe pelasi vuonna 1980 vain pari kuukautta maan uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Mosambik kaatui selvin numeroin 6-0. Tätä ennen Zimbabwe pelasi Rhodesia-nimellään ja osallistui kerran myös MM-karsintoihin, joissa hävisi heti alussa Australialle. Zimbabwe ei siis ole toistaiseksi selviytynyt MM-kisoihin. Karsintoihin se on osallistunut yhteensä kahdeksan kertaa, joista menestyksekkäimmät olivat Yhdysvaltojen vuoden 1994 kisojen karsinnat, jotka niiden värikkyytensä vuoksi ansaitsevat hieman tarkempaa huomiota. Tällöin maajoukkuetta tähdittivät muun muassa uransa ehtoopuolta lähestynyt maalivahtilegenda Bruce Grobbelaar sekä nousukiidossa ollut superjunnuhyökkääjä Peter Ndlovu.

Afrikkalaiset joukkueet karsivat Yhdysvaltojen kisoihin kahdessa eri vaiheessa. Ensin 36 karsintoihin osallistunutta joukkuetta arvottiin yhdeksään neljän joukkueen lohkoon, joista lohkovoittajat selvisivät toiseen vaiheeseen, missä jäljellä olleet yhdeksän joukkuetta pelasi kolmessa kolmen joukkueen lohkossa. Lohkojen voittajat selvisivät MM-kisoihin. Molemmissa karsintavaiheissa joukkueet pelasivat toisiansa vastaan kahdesti. Ensimmäisessä vaiheessa Zimbabwen lohkoon arvottiin Egypti, Togo ja Angola. Karsinnat alkoivat varsin komeasti kahdella voitolla, kun sekä Togo että Egypti kaatuivat niukasti. Ensimmäisen kierroksen päätösottelussa Angolaa vastaan Zimbabwe sai tyytyä vierastasapeliin. Togon ja Angolan kukistuttua sen jälkeen tilanne näytti hyvältä, koska päätösottelussa Egyptiä vastaan tasapeli olisi riittänyt lohkovoittoon ja sitä kautta toiseen karsintavaiheeseen. Tappioon ei kuitenkaan ollut varaa, koska Egypti olisi tällöin noussut tasapisteisiin ja paremman maalieron turvin Zimbabwen ohi ja näin karsintaurakka olisi päättynyt.

Kairossa pelatusta ottelusta muodostui varsin dramaattinen. Zimbabwe meni aikaisella maalilla johtoon, mutta Egypti nousi tappioasemasta voittoon lukemin 2-1. Lopputulos kuitenkin mitätöitiin järjestyshäiriöiden takia ja ottelu määrättiin uusittavaksi puolueettomalla kentällä. Todettakoon se, että kahdeksan vuotta myöhemmin Egypti yritti saada karsintojen päätösottelun Algeriaa vastaan uusittavaksi puolueettomalla kentällä samoihin syihin vedoten. Egypti olisi voinut pudottaa Senegalin kisoista kolmen maalin voitolla, mutta vaatimus hylättiin. Uusintaottelu pelattiin vajaat pari kuukautta myöhemmin Lyonissa ja tällä kerralla päädyttiin maalittomaan tasapeliin ja siten Zimbabwe selvitti tiensä jatkoon erittäin mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen.

Edellisissä MM-kisoissa pirteästi esiintynyt Kamerun sekä Guinea asettuivat vastaan toisessa karsintavaiheessa. Kamerun oli itseoikeutettu suosikki, jonka jääminen kisakoneen ulkopuolelle olisi ollut varsinainen pommi. Zimbabwen osalta tämän pommin virittely alkoi sysimustalla tavalla, kun Guinea voitti sen avausottelussa tylysti maalein 3-0. Zimbabwe kuitenkin alkoi skarppailla ja voitto Kamerunista herätti kisahaaveet eloon. Kun Zimbabwe voitti Guinean joukkueiden toisessa kohtaamisessa ja Kamerun Guinean kaksi kertaa, ratkaisi päätösottelu Kamerunin ja Zimbabwen välillä kisapaikan. Joukkueet olivat ennen ratkaisupeliä tasapisteissä, mutta Kamerunin maaliero oli parempi, joten se olisi mennyt jatkoon tasapelillä. Itse kisoissa flopannut Kamerun voitti 3-1 ja The Warriorsin historian ensimmäinen MM-kisapaikka jäi harmittavan lähelle.

Sittemmin Zimbabwe ei ole päässyt näin lähelle MM-kisoja. Menestys Afrikan-mestaruuskisoissakaan ei ole ollut kovin loisteliasta. Zimbabwe on osallistunut näihin karkeloiden karsintoihin vuoden 1982 kisojen karsinnoista lähtien ja on selviytynyt lopputurnaukseen ainoastaan kaksi kertaa. Ensimmäisen paikan se saavutti vuoden 2004 kisoihin. Karsinnoissa Zimbabwe arvottiin samaan lohkoon Malin, Seychellien ja Eritrean kanssa. Arpaonni oli varsin hyvä, sillä yksikään näistä maista ei lukeudu Afrikan parhaisiin, joskin Mali oli tuohon aikaan kelpovireessä. Joukkueessa pelasivat mm. Mohamed Sissoko, Seydou Keita ja Mahamadou Diarra ja FIFA:n muutettua edustuskelpoisuussääntöjä Frederic Kanoute liittyi mukaan karsintojen jälkeen. Eritrean ja Seychellien piti taas olla läpihuutojuttuja. Kisoihin selvisivät isäntämaa-Tunisian ja hallitsevan mestarin Kamerunin lisäksi 13 karsintalohkon voittajat ja eniten pisteitä kerännyt lohkokakkonen.

Kussakin lohkossa pelattiin tuttuun tapaan kaksinkertainen sarja. Zimbabwe aloitti karsintaurakkansa loistavasti, kun Mali kaatui kotikentällä lukemin 1-0. Voittoputki venyi kolmeen otteluun, kun ennakkoon heikommat Seychellit ja Eritrea eivät pystyneet estämään Zimbabwen voittokulkua. Malin voitettua samat joukkueet Zimbabwe johti karsintalohkoa, kun puolet otteluista oli pelattu. Toinen kierros alkoi kuitenkin katastrofaalisesti, kun Seychellit yllättivät Zimbabwen kotikentällään lukemin 2-1. Kun Mali voitti omassa ottelussaan Eritrean, ei Zimbabwella ollut varaa hävitä vierasotteluansa Malille, mikäli se mieli päästä kisoihin. Tasapelikään ei välttämättä olisi tyydyttänyt, koska Malilla oli parempi maaliero ja koska vain yksi lohkokakkonen pääsi kisoihin, ei tämän sijoituksen varaan kannattanut laskea kovin paljon. Ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin ja kun sekä Zimbabwe että Mali voittivat viimeiset ottelunsa, päätyivät joukkueet tasapisteisiin. Mali voitti lohkon paremmalla maalierolla, mutta Zimbabwe saavutti kuitenkin historiallisen ensimmäisen arvokisapaikkansa parhaana lohkokakkosena kerättyään 13 pistettä.

Tunisiassa pelatuissa kisoissa alkulohkossa tulivat vastaan Egypti, Algeria sekä kaksi edellistä mestaruutta voittanut Kamerun. Neljän lohkon kaksi parasta meni puolivälieriin ja kahden muun turnaus jäi kolmen ottelun mittaiseksi. Ennakkoarvioissa debytantti Zimbabwe oli selkeästi lohkon heikoimpana pidetty joukkue eikä sen jatkoonpääsymahdollisuuksiin juuri uskottu. Urakka alkoi ottelulla Egyptiä vastaan, jota Zimbabwe ehti johtaa hetken aikaa Peter Ndlovun toisen puoliajan alussa tekemällä maalilla. Egypti kuitenkin nousi varsin nopeasti ohi ja voitti ottelun 2-1. Zimbabwe teki ottelun avausmaalin myös ottelussa suosikki-Kamerunia todellisessa maali-iloittelussa, jonka Kamerunin vei lopulta 5-3. Ennen viimeistä peliä Algeriaa vastaan Zimbabwen putoaminen jatkosta oli varmaa. Edellisten otteluiden tapaan Zimbabwe meni myös Algeriaa vastaan johtoon eikä enää puppeloinut, vaan eteni riemastuttavsti arvokisahistoriansa avausvoittoon Joel Lupalhan kahdella maalilla lukemin 2-1. Tappiostaan huolimatta Algeria selvisi Kamerunin lisäksi jatkoon täpärästi. Pisteet ja maaliero olivat Algerialla ja Egyptillä samat, mutta Algerialla oli enemmän tehtyjä maaleja. Syy Zimbabwen putoamiselle oli varsin selvä. Puolustuspeli oli nimittäin täyttä kuraa, sillä The Warriorsin verkkoon tehtiin kolmessa ottelussa yhteensä kahdeksan maalia. Tällä tasolla moinen on aivan liikaa eikä edes mainiosti toiminut hyökkäyspeli kompensoinut paskaa puolustusta.

Afrikkalaiset joukkueet karsivat samassa yhteydessä sekä vuoden 2006 MM-kisoihin että aiemmin samana vuonna pelattuihin Afrikan-mestaruuskisoihin. Karsintoihin osallistui 51 joukkuetta, joista yhdeksän parhaiten sijoitettua menivät suoraan karsintojen lohkovaiheeseen. Muut 42 joukkuetta, Zimbabwe mukaan lukien, pelasivat kahden osaottelun cup-muotoisen esikarsinnan, joista 21 otteluparien voittajaa selvisi lohkovaiheeseen. Zimbabwen esikarsintavastustaja oli Mauritania, jonka se voitti ensimmäisessä osaottelussa puhtaasti 3-0. Jälkimmäisen osan tappiosta huolimatta Zimbabwe selvitti esikarsinnan yhteismaalein 4-2.

Lohkovaiheeseen selvisi siis lopulta 30 joukkuetta, jotka jaettiin viiteen lohkoon. Voittajat menivät MM-kisoihin ja Afrikan-mestaruuskisoihin. Lisäksi lohkokakkoset ja -kolmoset pääsivät Afrikan-mestaruuskisoihin lukuun ottamatta kisaisäntä-Egyptin lohkoa, josta Egypti selvisi kisoihin automaattisesti ja siten myös neljänneksi sijoittunut Libya pääsi kisoihin. Zimbabwen lohkossa pelasivat Nigeria, Angola, Algeria, Gabon ja Ruanda. Nigeria oli lohkon ylivoimainen ennakkosuosikki ja Zimbabwen odotettiin kyttäävän kolmossijaa Algerian tai Angolan mahdollisesti epäonnistuessa.

Karsintaurakka alkoi kahdella tasapelillä ensin Gabonia ja sitten Algeriaa vastaan. Kolmannella kierroksella Ruanda kaatui vieraskentällä, jota seurasivat tappiot Nigerialle ja Angolalle. Ensimmäisen kierroksen jälkeen Angola ja Nigeria olivat karanneet muilta Angolan pitäessä yllättäen piikkipaikkaa. Zimbabwe oli kehnohkon alun jälkeen vasta neljäntenä pisteen kisapaikassa kiinni ollutta Gabonia perässä. Alkuvaiheen suurin floppi oli kuitenkin vain kolme pistettä viidestä ottelusta kerännyt Algeria. Zimbabwe äityi valtaisaan KIIMAAN toisen kierroksen ensimmäisessä ottelussa, kun lohkokärki Angola kaatui Hararessa upeasti maalein 2-0. Kolmen karsintapisteen lisäksi pelissä oli myös epävirallinen maailmanmestaruus, jonka Zimbabwe vei itselleen. Tästä turnausmuodosta lisää tuonnempana. Tärkeän Gabon-voiton myötä paikka Afrikan-mestaruuskisoissa alkoi näyttää todennäköiseltä. Voittoputki katkesi vierastasapeliin Algeriaa vastaan, mutta toisiksi viimeisen ottelun voitto Ruandasta ratkaisi Zimbabwelle toisen peräkkäisen paikan Afrikan-mestaruuskisoihin. Päätösottelussa Nigeria pieksi Zimbabwen maalein 5-1, mutta tämä ei riittänyt Nigerialle lohkovoittoon, vaan Angola voitti lohkon yllättäen ja pääsi MM-kisoihin ensimmäistä kertaa ikinä. Kuusi pistettä Zimbabwea enemmän keränneet Nigeria ja Angola päätyivät tasapisteisiin, mutta Angola oli parempi keskinäisten otteluiden perusteella. Ironista Nigerian kannalta oli se, että nämä ovat olleet ainoat Afrikan karsinnat, missä tasapisteissä keskinäiset ottelut ovat maalieron sijaan ratkaisseet paremmuuden.

Vuoden 2006 Afrikan-mestaruuskisat pelattiin Egyptissä, jossa Zimbabwen seuraksi alkulohkoon D tulivat Nigeria, Senegal ja Ghana. The Warriors joutui siis afrikkalaisen mittapuun mukaan hyvin kovaan seuraan, sillä olivathan Nigeria ja Senegal lähihistorian menestyneimpiä afrikkalaisjoukkueita. Molemmat olivat yllättäen karsiutuneet saman vuoden MM-kisoista, joten ne olivat ärsytettyjä ja hakivat näistä kisoista revanssia. Lisäksi näytti siltä, että aiemmin nuorten MM-kisoissa varsin hyvin menestynyt Ghana alkaisi vihdoin päästä kelvolliselle tasolle myös aikuisten peleissä. Selviäminen myöhemmin kesällä pelattaviin Saksan MM-kisoihin oli vahva osoitus tästä. Edellisten kisojen tapaan kovinkaan moni ei odottanut Zimbabwen selviytyvän alkulohkostaan jatkoon. Sen sijaan Zimbabwen arveltiin kiusaavan isompia jopa ratkaisevalla tavalla, koska kolmea muuta joukkuetta pidettiin tasavahvoina ja siksi mahdolliset pistemenetykset Zimbabwea vastaan saattoivat maksaa jatkopaikan.

Kaksi ensimmäistä ottelua sujuivatkin ennakko-odotusten mukaisesti. Avausottelussa Senegal oli parempi maalein 2-0. Nigeria jatkoi Zimbabwea vastaan siitä, mihin se karsintalohkossa jäi, eli otti jo kolmannen peräkkäisen voiton maiden välisissä kohtaamisissa. Lukemat olivat samat kuin Senegal-tappiossa. Kahdesta tappiosta huolimatta jatkohaaveet olivat hengissä ennen lohkon päätösottelua Ghanaa vastaan, mikäli Zimbabwe onnistuisi voittamaan usealla maalilla. Tämän lisäksi edellytyksenä jatkopaikalle olisi ollut se, että Nigeria olisi voittanut Senegalin. Tällöin Ghana, Zimbabwe ja Senegal olisivat päätyneet tasapisteisiin, jolloin maaliero olisi ratkaissut toisen jatkoonmenijän puhtaalla pelillä porskuttaneen Nigerian lisäksi. Murskavoittoon ei kuitenkaan uskottu, sillä Zimbabwe ei kahdessa aiemmassa pelissä saanut ainuttakaan palloa vastustajan maaliin. Peli Ghanaa vastaan sujui kuitenkin aivan toisella tavalla kuin kaksi aiempaa. Zimbabwe siirtyi johtoon, kun pohjoismaisille jalkapallon ystäville tuttu Ghanan Issah Ahmed puski Chephas Chimedzan laukauksen omaan maalin kulmapotkuhässäkän päätteeksi. Kahdeksan minuuttia myöhemmin Benjani Mwaruwari kiitti Ghanan puolustusta sekoiluistansa ja lisäsi Zimbabwen johtoa. Etenkin ensimmäisellä puoliajalla Zimbabwella oli useita kohtuullisia maalipaikkoja, joiden lisäksi he tekivät vielä yhden paitsiomaalin lopussa. Ghana kavensi lisäajalla, mutta se ei auttanut, vaan Zimbabwe vei pisteet. Ghana, Zimbabwe ja Senegal päätyivät lopulta kolmeen pisteeseen Nigerian tahkottua puhtaalla pelillä. Kolmikosta jatkoon meni parhaalla maalierolla Senegal, Ghana oli kolmas ja Zimbabwe jälleen kerran viimeinen.

Nigeria- ja Ghana-peleistä on pitkähköt koosteet YouTubessa:

http://www.youtube.com/watch?v=_R_uZvkROpw
http://www.youtube.com/watch?v=h3iEWnmTGPM

Näiden arvokisojen jälkeen Zimbabwe on vajonnut lähes samantasoiseen persluisuun kuin maan valuutan kurssi. Saavutuksina ovat olleet karsiutumiset Afrikan-mestaruuskisoista vuonna 2008 ja 2010 ja myös naapurimaassa vuoden kuluttua pelattavista MM-kisoista suorastaan surkeiden esitysten jälkeen. Näistä ensimmäisten karsintojen tappiota Malawia vastaan voidaan perustellusti pitää lähihistorian pohjanoteerauksena. Paljon hurraa-huutoja eivät aiheuttaneet viimeisimmätkään karsinnat, jotka olivat jälleen MM- ja Afrikan kisojen yhdistelmäkarsinnat. Tie tyssäsi täysin läpäistävissä olevaan lohkoon. Vastustajina olivat Guinea, Kenia ja Namibia. Kuudesta ottelusta peräti kolme päättyi maalittomaan tasapeliin ja Zimbabwe onnistui tekemään yhteensä ainoastaan säälittävät neljä maalia.

Yhdessä ”turnauksessa” Zimbabwe on kuitenkin menestynyt tasoonsa nähden erinomaisesti. The Warriors on nimittäin onnistunut voittamaan epävirallisen maailmanmestaruuden, mikä tuli jo huomautettua aiemmin. Mikäli tämä turnausmuoto ei ole kaikille tuttu, on se hyvä käydä läpi lyhyesti. Siinä maailmanmestaruus ratkaistaan nyrkkeilyn ja vapaapainin tapaan siten, että mestaruus voitetaan voittamalla hallitseva mestari. Mestaruus on pelissä jokaisessa ottelussa, minkä kulloinkin sitä hallussaan pitävä joukkue pelaa. Tasapelillä mestaruus säilyy ja mahdolliset arvokisojen jatkoaika- tai rangaistuspotkukilpailuvoitot lasketaan voitoiksi. Turnauksen aluksi on myöhemmin sovittu jalkapallohistorian ensimmäinen maaottelu Englannin ja Skotlannin välillä vuonna 1872. Ottelu päättyi ratkaisemattomana, mutta ensimmäisen kerran mestaruus meni jakoon samojen joukkueiden toisessa ottelussa, jonka Skotlanti voitti.

Zimbabwen karsintalohkossa vuoden 2006 MM-kisoihin ja Afrikan mestaruuskisoihin pelattiin siis kisapaikkojen lisäksi epävirallisesta mestaruudesta. Nimittäin Nigerian voitettua Irlannin harjoitusottelussa 29.5.2004 se vei epävirallisen maailmanmestaruuden ensimmäistä kertaa Afrikkaan. Nigeria kuitenkin menetti mestaruutensa nopeasti, kun Angola voitti sen karsintaottelussa vajaa kuukausi myöhemmin. 27.3.2005, jolloin Zimbabwe voitti Angolan riemastuttavasti 2-0, mestaruus siirtyi Angolalta Zimbabwen haltuun. Zimbabwe oli hyvässä vireessä juuri sopivaan aikaan. He pelasivat Angola-voiton jälkeen seitsemän tappiotonta ottelua, joista kolme oli karsintaotteluita, kunnes Nigeria lopulta möyhensi Zimbabwen maalein 5-1 karsintojen päätösottelussa 8.10.2005.

Zimbabwen maajoukkueen saavutusten katsastamisen jälkeen on hyvä esitellä kaikkiaan kolme tässä mahtavassa joukkueessa pelannutta pelaajaa aikajärjestyksessä. Ensimmäistä näistä voidaan pitää kiistatta yhtenä kaikkien aikojen parhaana afrikkalaisena jalkapalloilijana ja yhtään liioittelematta myös maailman kaikkien aikojen parhaista maalivahdeista tai ainakin värikkäimmistä, vai mitä shanks ja börje? Myös kategoriaan parhaat pelaajat, jotka eivät koskaan pelanneet arvokisoissa, tämä mies kuuluu itseoikeutetusti. Kyseessähän on siis Etelä-Afrikassa syntynyt puoliksi britti 1980-luvun Liverpool-legenda Bruce Grobbelaar (s.6.10.1957), joka oli myös mainio kriketin pelaaja. Hän päätyi Liverpooliin eteläafrikkalaisen Durban Cityn, kanadalaisen Vancouver White Capsin sekä Englannin alasarjojen Crewe Alexandran kautta vuonna 1980. Ura punapaidoissa ei alkanut kovin kehuttavasti. Epävarmat ja suorastaan hasardimaiset otteet, joiden näyttävyyttä hänen normaalista poikkeava pelityylinsä korosti entisestään, sävyttivät hänen otteitansa ensimmäisellä kaudella. Harva olisi uskonut, että tuosta viiksiniekasta tulisi vielä yksi parhaista maalivahdeista, joka on pelannut Englannin kentillä.

Epävarman alun jälkeen sekä Grobbelaarin että Liverpoolin otteet paranivat. Pool voitti kolme Englannin mestaruutta peräkkäin Brucen ollessa joukkueensa kiistaton ykkösmaalivati. Kaudella 1983/84 Pool voitti liigamestaruuden lisäksi Euroopan Cupin, eli nykyisen Mestareiden liigan edeltäjän. Monet muistavat Grobbelaarin elävästi tämän finaalista, jossa Liverpool kohtasi italialaisen AS Roman. Ottelu päättyi varsinaisen peliajan ja jatkoajan jälkeen tasalukemiin 1-1 ja siten mestaruus ratkaistiin rangaistuspotkukilpailussa. Rankkarien torjuntaan Grobbelaar valmistautui hassunhauskasti koikkelehtien, mikä osoittautui yhdeksi jalkapallohistorian nerokkaimmista yksittäisistä suorituksista. Kaksi vuotta aiemmin Azzurri-paidassa maailmanmestaruuden voittaneet Bruno Conti ja Francesco Graziani väänsivät ruikulipaskat housuihinsa ja laukoivat rankkarinsa yli maalin. Harmiksi Grobbelaarin eleet vaikuttivat myös Liverpoolin Steve Nicoliin, joka laukoi rankkarinsa samaan paikkaan. Liverpool kuitenkin voitti rankkarikisan 4-2 ja samalla Grobbelaarista tuli ensimmäinen Euroopan cupin voittanut afrikkalaispelaaja.

Ohessa videomateriaalia ottelusta:

http://www.youtube.com/watch?v=nH71Cy4_kvc

Vetele Graziani vähän lisää ristinmerkkejä mjötääh 

Grobbelaar voitti Liverpool-uransa aikana yhteensä kuusi Englannin mestaruutta, kolme FA Cupia ja Euroopan Cupin lisäksi myös joitakin mitättömämpiä mestaruuksia. Jätettyään Poolin vuonna 1994 Valioliigaura jatkui vielä kolme vuotta Southamptonissa, minkä jälkeen hän siirtyi liki nelikymppisenä höntsäilemään alasarjoihin.

Zimbabwen maajoukkueessa Grobbelaar esiintyi 32 kertaa ja ehti edustaa myös Zimbabwen edeltäjää Rhodesiaa yhdessä maaottelussa. Hän ei pelannut kovin usein harjoitushöntsissä, vaan etenkin uransa parhaina aikoinaan pelasi lähinnä vain karsintaotteluissa. Koska Zimbabwen tie päättyi monesti kahden osaottelun esikarsintaan, jäi maaottelumäärä pitkällä uralla niinkin vähäiseksi. Maajoukkueuralla Grobbelaar ei siten saavuttanut läheskään yhtä suurta menestystä kuin seurajoukkueessa. Parhaaksi saavutukseksi jäi, kuten jo aiemmin mainittua, karsinnat MM-kisoihin 1994, joissa Kamerun vei kisapaikan. Arvokisat jäivät näin kokematta.

Kuten tiedämme, kaikenlainen jossittelu ja spekulointi ovat olennainen osa englantilaista jalkapalloa, tai se on ainakin saarten lehdistön ja muutamien Futisforumin vannoutuneiden Englannin kannattajien mieliharrastus. Siksi on hyvä käväistä Offtopikin puolella ja jossitella. En tiedä, onko tällaista päättelyketjua esitetty jossain aikaisemmin. Jos ei, niin johan on korkea aika. Väitän, että jos Grobbelaar ei syystä tai toisesta olisi pelannut Zimbabwen maajoukkueessa ennen siirtymistänsä Liverpooliin ja jos hän olisi jostakin syystä päättänyt edustaa Englantia maajoukkuetasolla, niin Englanti olisi voittanut maailmanmestaruuden vuonna 1990. Väite on helppo osoittaa todeksi saarivaltakunnan laatulehdistön aukottomalla logiikalla.

Englanti putosi kisoissa välieräottelussa Saksaa vastaan. Saksa meni ottelussa johtoon, kun Andreas Brehmen vapaapotku kimposi Englannin muurista ja oli putoamassa maalivahti Peter Shiltonin syliin, joka kuitenkin onnistui tunaroimaan pallon maaliin. Jos maalissa olisi ollut Shiltonin sijaan Grobbelaar, ei tätä olisi tapahtunut, vaan Bruce olisi torjunut laukauksen helposti. Brittilehdistön aukottoman päättelyn mukaan peli olisi edennyt tästä tilanteesta loppuun saakka täsmälleen samalla tavalla kuin silloinkin. Englanti olisi siis voittanut ottelun Gary Linekerin maalilla 1-0. Saman päättelytavan mukaan, koska Saksa voitti Argentiinan finaalissa (huom. munansaannos) 1-0, ja Englanti olisi voittanut Saksan samoin numeroin, jos Grobbelaar olisi pelannut, niin Englanti olisi voittanut Argentiinan 2-0 ja siten myös toisen maailmanmestaruutensa.

Joo olisihan Grobbelaarista enemmänkin kerrottavaa, kuten sopupelisyytteet sekä valmennusura ja olihan Pool-uralla varmasti myös muita hienoja hetkiä, enkä tarkoita tällä ainoastaan pusi-McManamanin kyykyttämistä. Shanks ja börje voivat halutessaan kirjoitella näistä enemmän.

Toinen maineikas zimbabwelaispelaaja lienee shanksille ja börjelle myös hyvin tuttu. Hän on Peter Ndlovu (s.25.2.1973), pelipaikaltaan hyökkääjä, joka pelasi urallaan kunnioitettavat 100 maaottelua Zimbabwen paidassa ja on 38 tehdyllä maalilla maansa kaikkien aikojen maalipyssy. Ndlovu oli joukkueensa kapteenina mukana Zimbabwen molemmissa arvokisoissa, joista vuonna 2004 hän oli joukkueensa paras maalintekijä kolmella maalillaan. Hieno maajoukkueura päättyi Egyptin kisojen Ghana-voittoon. Seuratasolla Ndlovu muistetaan parhaiten englantilaisesta Coventry Citystä 1990-luvulla, jossa hän teki läpimurtonsa jo melko nuorena. Syy, miksi shanks ja börje muistanevat Ndlovun erityisen hyvin, on hänen hattutemppunsa Anfieldilla vuonna 1995 ottelussa, josta Coventry haki yllättäen vierasvoiton maalein 2-3. Coventry ei kuitenkaan kuulunut Englannin parhaisiin joukkueisiin, vaan taisteli 90-luvulla useaan kertaan mestaruuksien sijaan sarjapaikastaan. Koko sen ajan, kun Ndlovu pelasi taivaansinisissä, onnistui joukkue kuitenkin välttämään putoamisen.

Suurista odotuksista huolimatta Ndlovusta ei kuitenkaan tullut niin suurta pelaajaa, mihin potentiaali olisi voinut riittää. Hyvistä Coventry-vuosista huolimatta Peteristä ei tullut Valioliigatähteä eikä sitä pelaajaa, joka olisi johdattanut soturit historiansa ensimmäisiin maailmanmestaruuskisoihin. Ura Valioliigassa päättyi aikaisessa vaiheessa vuonna 1997, kun Ndlovu siirtyi Coventrysta Birminghamiin, jossa hänestä tuli varsin hyvätasoinen pimppijyrä. Birminghamin lisäksi ura jatkui vielä Sheffield Unitedissa ja lyhyen ajan myös Huddersfield Townissa. Coventryn putoamistaistelut vaihtuivat nousutaisteluiksi Birminghamissa ja Sheffield Unitedissa, mutta kumpikaan joukkueista ei onnistunut nousemaan Valioliigaan noina vuosina. Englannin kentät jäivät taakse vuonna 2004, kun Ndlovu siirtyi Sheffieldistä eteläafrikkalaiseen Mamelodi Sundonwsiin, jossa voitti kaksi Etelä-Afrikan mestaruutta. Ura jatkuu yhä eteläafrikkalaisen Thanda Royal Zulun riveissä, missä hän ehti pelata lyhyen ajan Suomessakin vaikuttaneen Ryan Bothan seuratoverina.

Jottei pelaajaesittely olisi ainoastaan menneiden muistelua, on syytä mainita viimeisenä nykymaajoukkueen kapteeni Benjani Mwaruwari (s.13.8.1978), joka edellisten tapaan on menestynyt Euroopassa varsin kelvollisestti. Pelaamisen ohella Mwaruwari on rahoittanut Zimbabwen maajoukkueen toimintaa, joista tunnetuin esimerkki on Afrikan mestaruuskisoihin 2006 valmistautumisen kustantaminen. Ndlovun tapaan Mwaruwari oli mukana molemmissa arvokisoissa, joihin Zimbabwe on toistaiseksi selvinnyt. Parhaana muistona näistä on voittomaali Zimbabwen toistaiseksi viimeisessä arvokisaottelussa Ghanan pulustuksen suosiollisella avustuksella vuonna 2006. Benjani oli hyvässä vireessä myös näiden kisojen karsinnoissa, jossa hän muodosti yhdessä Ndlovun kanssa tehokkaan kärkiparin. Benjani oli ratkaisevassa osassa myös epävirallisen maailmanmestaruuden maallensa tuoneessa ottelussa Angolaa vastaan.

Vuosituhannen vaihteessa Benjani paukutteli maali/ottelu-tahdilla Etelä-Afrikan liigan Jomo Cosmosissa, jossa hänet valittiin liigan parhaaksi pelaajaksi vuonna 2001. Lyhyt visiitti sveitsiläisessä Grasshoppersissa tämän jälkeen ei vielä ollut täysosuma, vaan läpimurto Euroopan kentillä tapahtui ranskalaisessa AJ Auxerressa, jonne hän siirtyi vuonna 2002. Auxerre oli näihin aikoihin parhaimmillaan sitten mestaruuskautensa 1995/1996. Joukkueessa pelasivat samaan aikaan mm. Philippe Mexes, Djibril Cisse, Teemu Tainio, Khalilou Fadiga, Yann Lachuer ja Jean-Alain Boumsong ( ). Lyon oli Ranskan liigassa täysin ylivoimainen, mutta Mwaruwari saavutti kuitenkin kaksi Ranskan cupin voittoa vuosina 2003 ja 2005 ja lisäksi Auxerre pelasi Mestareiden liigassa kaudella 2002/2003, jossa Mwaruwari teki kaksi maalia. Molemmat tulivat saksalaista Borussia Dortmundia vastaan pelatuissa otteluissa.

Auxerren pajatso tyhjeni vuosina 2004-2006, jolloin jokainen mainittu pelaaja siirtyi muualle sekä joukkueen pitkäaikainen valmentaja Guy Roux lopetti. Benjani jätti Auxerren joukon viimeisenä siirtyen Englantilaiseen Portsmouthiin vuonna 2006, kun hän oli joutunut paskan valmentajan Jacques Santinin epäsuosioon. Täten hänestä tuli Grobbelaarin ja Ndlovun lisäksi kolmas zimbabwelainen Englannin pääsarjassa. Ensimmäinen kausi oli erittäin tahmea, sillä Benjani ei osunut maalitolppien väliin ensimmäisessä neljässätoista ottelussa kertaakaan. Toisella kaudella jälki oli aivan toisenlaista, kun Benjani muun muassa paukutti kaksi hattutemppua ja ehti hetken aikaa pitää kärkipaikkaa Valioliigan maalintekijätilastossa. Tammikuussa Benjani siirtyi Manchester Cityyn, jossa ura lähti käyntiin miltei parhaalla mahdollisella tavalla hänen tehtyä voittomaalin paikallisottelussa tulevaa mestaria Manchester Unitedia vastaan. Vaikka Cityssä maaleja ei tullut loppukaudesta samalla tahdilla kuin Portsmouthissa, oli kausi 2007/08 kuitenkin toistaiseksi Benjanin uran paras hänen tehtyä yhteensä kunnioitettavat 15 maalia, mikä on neljä enemmän kuin Peter Ndlovu onnistui parhaalla kaudellansa tekemään. Benjanin entinen seura Portsmouth voitti keväällä FA Cupin. Vaikka hän oli jättänyt joukkueen kesken kauden, oli hän kuitenkin pelannut FA Cupia Portsmouthin paidassa ja siten Benjanista tuli toinen FA Cupin voittanut zimbabwelainen.

Menestyskauden jälkeen loukkaantumiset ovat vaivanneet jonkin verran eikä menestys muutenkaan ole ollut Cityssä missään tapauksessa yhtä hohdokasta kuin debyyttiottelu saattoi luvata. Lisäksi seuran uusien omistajien myötä Benjanin asema joukkueessa on kaikkea muuta kuin selvä. Uusien omistajien puheet todellisen mahtiseuran rakentamisesta ovat olleet suurempia kuin tekonsa, ainakin toistaiseksi. Vaikka Kaka, Iker Casillas, David Villa, Mario Gomez, Dimitar Berbatov ja kumppanit ovat sanoneet rahakkaille tarjouksille ”kiitos ei”, on kuitenkin todennäköistä, että City hankkii kesän aikana lukuisia uusia pelaajia. Siksi Benjanin kannattaa olla tarkkana ja ainakin harkita siirtoa muualle, mikäli siirtoruletti pyörähtää käyntiin oikein kunnolla ja useita uusia hyökkääjiä saapuu sinipaitoihin. Enteitä tästä on havaittavissa, sillä City hankki äskettäin Roque Santa Cruzin ja käsittääkseni Carlos Tevezin paikallisvastustajan tarjoaman sopimuksen hylkäys enteilee argentiinalaisen siirtymistä Cityyn.

Tarkkasilmäiset ovat varmaan huomanneet, että edellä on käsitelty ainoastaan Zimbabwen A-maajoukkuetta enkä ole sanallakaan viitannut junnumaajoukkueisiin, koska tietoni näistä on pahasti puutteellista. Myös A-maajoukkueen historian käsittely on ollut lähinnä joidenkin tärkeiden otteluiden tuloskatsauksia. Tämä kaikki siksi, että zimbabwelaisesta jalkapallosta on löydettävissä dataa valitettavan niukasti googlewikipediafifacaf-yhdistelmällä, otteluiden videomateriaalista puhumattakaan. Maajoukkueen fanisivutkin ovat pahasti jäljessä. En esimerkiksi ole vielä löytänyt seuraavien karsintojen lohkoarvontapäivää mistään eikä Zimbabwen tulevista harjoitusotteluista ole vielä tietoa, mutta pyrin ilmoittamaan näistä niin pian kuin mahdollista. Mikäli joku täällä on seurannut enemmän esimerkiksi zimbabwelaista tai afrikkalaista junnufutista tarkemmin, niin olisi oikein mieluisaa saada tänne jotakin raportin tynkää junnusotureiden ja miksei myös A-maajoukkueen edesottamuksista tarkemmin.

Kaikesta huolimatta Bandwagonissa on tilaa vielä niin paljon, että kaikki halukkaat mahtuvat mukaan. Vaikka wagonin starttaamista Zimbabwen maajoukkueen tosipelien alkamisen myötä saamme odottaa vielä pitkään, on jo nyt aistittavissa se, että KIIMA noussee karsintojen alkuun mennessä Luciferin lukemiin ja mahdollisen kisapaikan myötä lähelle maan historian suurimman setelin osoittamia lukemia.

ginimies

entinen crack-pormestari nyk. crack-tohtori

Registered: 22.04.2006

Posts: 18,663

Re: Tässä otsikossa seurataan Zimbabwen jalkapallomaajoukkuetta

Oho! 

---

Minun ihana hevonen,
Et poni enää,
Juoksentelemaan miehen selkää,
Kuin junan yöllä.

Prakk

Kakkaava jouluhahmo

Registered: 12.06.2005

Posts: 10,132

Website

Re: Tässä otsikossa seurataan Zimbabwen jalkapallomaajoukkuetta

Vittu mitä asiakirjoitusta!

---

SOSDO MASSA KOMOROSSA

ILR

matlök

From: täällä sitten taas

Registered: 12.06.2005

Posts: 8,768

Re: Tässä otsikossa seurataan Zimbabwen jalkapallomaajoukkuetta

---

Älä päästä painiks sitä

:center::huig::center:

Holtiton Mies joka Imppaa ja Grillaa

From: melkein noin 1000 keikkaa

Registered: 12.06.2005

Posts: 41,039

Re: Tässä otsikossa seurataan Zimbabwen jalkapallomaajoukkuetta

---

Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!

Security Fee:n hinnalla sisään!