You are not logged in.
Kiiwirock
Vastikään huomasin, että olen viime aikoina kuunnellut erityisen paljon juuri uusiseelantilaista musiikkia, joten useiden yksinpuhelutopikkien sijaan ajattelin koota parhaat palat tänne. Monien nimien suhteen on tutustuminen minullakin vielä aika alkutekijöissään, puhumattakaan vielä kokonaan hämärän peitossa olevista (Verlaines, Chris Knox, Straitjacket Fits...) Yhdistävänä tekijänä useilla kansallisuuden lisäksi Flying Nun -levy-yhtiö.
The Clean - Kolissut ehkä eniten, ja kuulemma "aloitti koko jutun". Etenkin VU:sta ja Television Personalitiesista ammentanut lo-fi-psykedeliapopretkue, joita uskoakseni ainakin Camper Van Beethovenin heput ovat jonkin verran kuunnelleet. 80-luvun alun ep:t ja singlet kokoava Compilation on silkkaa neroutta (en osaa päättää onko maailman paras biisi Point That Thing Somewhere Else vai Fish vai Billy Two vai Getting Older vai...), vuonna 1990 ilmestynyt Vehicle ainakin saundillisesti jonkin verran hiotumpaa mutta yhtä kaikki hienoa poppia.
Bailter Space - Meluisan huuruista synkistelyspeisrokkailua suukeisarivoksuilla. Levyistä vain Thermos on tuttu, mutta oikein hyväksi havaittu. Paikoin kuin ilmetty varhais-SY.
The Dead C. - Kolinaa! Surinaa! Dronea! Noisea! Tekotaiteellisia nauhakokeiluja! 20-minuuttinen Driver UFO -niminen biisi, jonka aikana ei tapahdu oikeastaan mitään! No, Eusa Kills -levyllä on T. Rex -koveri ja uusin The Damned lähentelee myös hetkittäin jotain popmusiikiksi luokiteltavaa.
The Chills & The Bats - sitä helkkyvämpää varhais-R.E.M.- / paisley Mitään UG:tä ei ole olemassa -osaston poppailua. Ensin mainitulla on mm. nimensä veroinen Heavenly Pop Hit ja ajoittainen Nitsiltä kuulostamisen tarve (tahi sitten hourin omiani), jälkimmäisen laulaja kuulostaa vuoroin Morrisseyltä ja Stipelta. Molemmilta debyytti (Brave Worlds ja Daddy's Highway) kuulemma se paras.
Tall Dwarfs - Sydbarrettmaisella tavalla (:rakkaus:) kajahtanutta lo-fi-folkpoppailua. Hello Cruel Worldilla on paljon biisejä, jotka olisivat luultavasti tunteneet olonsa kotoisaksi esim. The Madcap Laughsillä tai Skip Spencen Oarilla.
Roy Montgomery - Kitaristihörhö, joka on kollaboroinut mm. Flying Saucer Attackin kanssa. NZ-skenen Dadamah-"super"kokoonpanon levy This Is Not a Dream kiinnostaisi hyvinkin paljon, mutta ei Royn soolotuotoksiaankaan tarvitse hirveästi hävetä.
Birchville Cat Motel - Creeping Frost Onset -levy on periaatteessa yksi mielenkiintoinen mutta uuvuttava 75-minuuttinen drone-eepos, ja aika lailla äänimaailman ehdoilla taitavat pelata muillakin levyillään, joita taitaa olla noin miljoona.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Tykkäilen tällä hetkellä sellasta Uusi-Seelantilaissta bändiä, kuin The Brunettes. Ne soittavat sellasta motown / Phil Spector inspiroitua Saturday Looks Good to Me tyylistä retro-poppia, taisivat molemmat bändit julkaista ensimmäisen levynsä vielä samana vuonna. Eivät ne ole ihan yhtä hyviä, kuin SLGTM, mutta odotellessa uutta SLGTM levyä heidän noita paria LP:tä kuuntelee ihan mielellään.
Offline
Kuulostaisi hyvältä topicilta, pannan korvat hörölle
Jouko Piho wrote: Kirjoitan täällä mielelläni, koska täällä porukka on fiksua ja asiallista verrattuna PIFin väkeen, josta osa on aivan liian alatyylisiä ja räävittömiä pilkkaajia.
Offline
Tall Dwarfsia kuuntelee oikein mielellään, ainakin tuota Hello Cruel Worldia. Birchville Cat Motel oli joskus pari vuotta sitten Telakalla muistaakseni aika tylsä, mutta 2004 julkaistu täyspitkä With Mablez Ablaze on ihan siedättävää huminaa.
Offline
Jaahas, ja heti unohtuivat Alastair Galbraith ja Peter Jefferies. Kokeellis-minimalistisen häröfolkin parissa ovat molemmat puuhastelleet, Galbraith on myös käsittääkseni soittanut viulua joidenkin tunnetumpien artistien levyillä. Jefferiesin levyt vielä haussa, Galbraithilta ainakin Morse/Gaudylight tutustumisen arvoinen.
Niin ja onhan Crowded Housenkin biisinikkarikaksikko syntyjään Uudesta-Seelannista.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Crowded House on parempi kuin monen tämän foorumilaisen mielipide antaisi ymmärtää.
Juha, olet miespuolinen Jippu. Onnea!
Offline
Onhan niillä montakin hyvää biisiä!
This must be what jail / I will scratch
Offline
No nii-i, ja se puu-jotain -levy on hyvä.
Juha, olet miespuolinen Jippu. Onnea!
Offline
Bailter Space oli ainoa tuttu nimi noista, ja sitäkään en ole tainnut kuulla. Sitähän voisi vaikka kokeilla kun synkistelyspeisrokkailu eikä varsinkaan suukeisarivoksut noin sanoina mitenkään kovin luotaantyöntävää tunnetta aiheuta.
Offline
Sain kunnian kuulla tuota Clean orkesteria loistavan Acid Mothers keikan jälkeen ja sehän upposi vallan mainiosti. Siis rima oli sen loistavan keikan jälkeen varmasti korkealla ja silti pidin lyhyen oppimäärän perusteella tosi kovasti. Äjoittain tuli muistaakseni vähän Stereolab mieleen, mutta että ovat tehneet sen kaiken (yli) kymmenen vuotta sitten. Että inhoan tuota tyyliäni aina yhdistää kaikki uusi kuulemani väkisin johonkin.. no kai se on ihan luonnollista.
Aihetta jatkomietintään kyllä.
"Every second counts
When I am with you
I think you are a pig
You should be in a zoo"
- Bernard Sumner
Offline
Äjoittain tuli muistaakseni vähän Stereolab mieleen, mutta että ovat tehneet sen kaiken (yli) kymmenen vuotta sitten.
Yli kaksikymmentä jopa!
This must be what jail / I will scratch
Offline
Ohos, kirjoitinpas taas päin pyllyä. Tarkoitin juuri, että kymmenen vuotta ennen Stereläbiä.. about. Mistähän tuota saisi, muuta kuin suolesta?
"Every second counts
When I am with you
I think you are a pig
You should be in a zoo"
- Bernard Sumner
Offline
Mistähän tuota saisi, muuta kuin suolesta?
Uusin levy Getaway (2001, ei kuulohavaintoja toistaiseksi) näkyy olevan jopa CDON-tavaraa, ja Arimanin tilaustuotteista löytyy enemmänkin levyjä näiltä, mm. 46 biisin Anthology-tupla-cd, jonka koostumus taitaa olla aika fifti-siksti 80-luvun alun ja uudemman materiaalin välillä.
This must be what jail / I will scratch
Offline
uusi-seelanti? no ainakin jo mainittujen dead c:n, galbraithin ja birchville cat motelin seuraksi kannattaa tutustua mm. seuraaviin: pumice, antony milton, cja, armpit, futurians, peter wright, dick the phone jne.
aika drone-painotteisia nuo kyllä ovat, mutta jos sellaisesta tykkää... no pumice kuulostaa paikoin ihan galbraithilta ja futurians on avaruuspunkkia.
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Futures, Futureheads, Futurians... mistä näitä sikiää?
Tukholmasta löytyi pilkkahintaan 3Dsiä ja Verlainesiä + Barbara Manningin In New Zealand, jolla yllättäen mukana mm. David Kilgour ja Chris Knox.
This must be what jail / I will scratch
Offline
tulevaisuudesta?
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
En nyt väitä olevani kummoinen kiwixpertti, mut eikös jo ennen Cleania uraa uurtanut Chris Knoxin Toy Love, myös silleen new wavempaa herkkupoppia.
Vaan todellisista uranuurtajista puheenollen: Gordons oli 80-82 ällistyttävässä vireessä, ihan globaalistikin ajateltuna. Fallia ja Wireä oli varmaan kuunneltu, mutta räimeote oli niin omaperäinen, että kun Sonic Youth tuli eka kertaa vierailulle Seelantiin 80-luvun lopussa, ne halus ensimmäisenä tietää missä Gordonsit luuraa (kyllä, vihjailen että vaikutteita oli Nykissä otettu...) -Ainiin, ja myöhemmin nämä tyypit teki vähä tylsempää tavaraa siinä Bailter Spacessa..
Edelläkävijöihin kuuluu myös Peter Gutteridge (Clean + Chills), jonka sydeemeistä taitaa mun suosikki olla Snapper - joka vasta olikin varsinainen "Stereolab-ennen-Stereolabia". Shotgun Blossom (-91) on komea levy.
Offline
Knoxin sooloilua hankinnassa paraikaa... Gordons ja Snapper ihan uppo-outoja nimiä, pitänee ilman muuta yrittää tutustua.
The Verlaines on parasta juuri nyt - ainoa omistamani ja kuulemani levy Way out Where ei kuulemma ole edes parasta ko. yhtyeeltä, mutta vaikka 90-luvun alun semigrungahtava tuotantojälki (asialla mm. American Music Clubin kanssa nuppeja väännellyt Joe Chiccarelli) alussa hieman tökkikin, jättivät Graeme Downesin helvetillisen hienot biisit kuitenkin sen toisarvoiseksi.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Parasta NZ:ia viime aikoina:
Chris Knox: Croaker - Tall Dwarfsissa ja Toy Lovessa vaikuttaneen hepun soolo vuodelta '90, kieron melodista poppia ei aina niin kovin konventionaalisesti sovitettuna. Jos Syd Barrett olisi puuhastellut vähemmän LSD:n parissa...?
Dadamah: This Is Not a Dream - Roy Montgomeryn ja kumppaneiden ryhmittymä 90-luvun alusta. Hämyisen psykedeelisia äänimaailmoja (kuinkas muutenkaan?) ja vangitsevia, uhkaavankolkkoja biisejä. Royn laulu kuulostaa paikoin pelottavan paljon Ian Curtisilta ja Kim Pietersin vastaava jopa Grace Slickiltä - tai kenties olen vain sekoamassa, emmätiä. Eikä tämä niin hirveän kaukana jostain FSA:sta ole.
V/A: In Love with These Times - Flying Nunin loistava kokoelma vuodelta 1990, mukana tietenkin Bats, Chills, Verlaines, Dead C, Bailter Space jne. Miellyttäviä uusia tuttavuuksia muun muassa Look Blue Go Purple, Headless Chickens, Terminals, This Kind of Punishment (tässä oli kyllä joitain tutumpia skene-tyyppejä mukana) ja tuo harri-irmelin mainitsema Snapper, joka proto-stereolädeilee kieltämättä aika ilahduttavasti.
This must be what jail / I will scratch
Offline
mutta vaikka 90-luvun alun semigrungahtava tuotantojälki
Ah, voin niin kuvitella. Oliko tuo Verlainesin se levy jota kuunneltiin täällä kun olit ostanut sen juuri Tukholmasta? Pitäisi edelleenkin tutustua näihin.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Eiku taidettiin vain kuunnella vähän alusta tuota ekassa spämmissä mainitsemaani Cleanin Compilationia. Aamuöiden tunneista en tosin voi mennä täysin takuuseen...
This must be what jail / I will scratch
Offline
Peter Jefferiesin debyytti Last Great Challenge in a Dull World
Yllättäen tätäkään ei levymuodossa saa mistään.
This must be what jail / I will scratch
Offline
...mutta esim. saman miehen Elevator Madnessia saa (7 eååh Arimanilla!!!), ja mikäpä sen mukavampaa. Tapahtumarikas hissimatka kestää nelisenkymmentä minuuttia, ja eri kerroksissa on tarjolla oikeasti kauniita pianoballadeja, krauttijumitusta, jotakuinkin Bad Moon Rising -aikaisen SY:n äänimaisemia ja ties mitä kivaa - persoonallisen kahjolla otteella toteutettuna, tietty. World in a Blanketin yksinkertaisen nerokas pianoriffi vainoaa päässä vähän väliä, mutta en valita ainakaan vielä.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Laitetaanpa tännekin tuo Phlegmin bookmarkkaama linkki:
http://mixotheque.com/blog/wordpress/?p=22
Ariman se ei vain millään osaa toimittaa Renderersiä
This must be what jail / I will scratch
Offline
Itse olen tosiaan hipaissut vasta koko skenen pintaa, mutta viime aikana olen digannut Pumicen Raftia ja Alastair Galbraithin ja Constantine Karliksen yhteistyölevyä Radiant, joka on todella upea.
Galbraithin muu tuotantokin kiinnostaisi kovasti, mutta sitä ei näytä löytyvän mistään.
The Dead C:n lisäksi eniten on tullut intoiltua The Terminalsista. OLETTEKO VITTU KUULLEET BLACK CREEKIN!? Käsittämättömän hieno kappale, mutta ei muukaan matsku Little Things -albumilla jää kauas taakse. The Terminalsin kautta koko skenen löysin. Harmi että koko niiden diskografia taitaa olla pahasti kiven alla.
Onneksi sentään omistan Scorched Earth Policyn keep away from the wiresin. Bändi taisi olla edeltäjä Terminalsille ja tokihan kyse on samantyyppisestä musiikista, mutta he eivät koskaan olleet yhtä meluisia kuin terminals. Levyllä on kuitenkin jotain todellisia helmiä.
Renderers ei niin kolissut, mutta ainakin dream of the sea on hieno biisi.
Tällä hetkellä eniten varmaan kiinnostaisi The Flies Inside the Sun. Niiden Krankyllä julkaisema lätty taitaa olla vielä saatavilla.
Offline
mainiota että tämä topicci on taas noussut, eilen nimittäin ehdin viimeinkin kuunnella birchville cat motelin uutta levyä 'our love will destroy the world'. ihan mielettömän kova levy, tämä on vähän niinkuin päivitetty painos 3"cdr:nä aikanaan julkaistusta screamformelongbeach-levystä, jonka 2 biisiä on saaneet seurakseen 3 uutta. rokkivaihde vahvasti silmässä, vähän niinq rokkaavampi dead c ja yksi biisi on ihan sika-mageeta spykedeliaa, alkaa vaan päässä huippaamaan kun kuuntelee... ei tosiaan mikään tusina-drone-pläjäys vaan silkkaa murhaa, suosittelen!
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
yksi varteenotettava skenesteri uupuu vielä tästä Topicista
Jakob
Ehkäpä parasta instrumentaali-indietä tällä hetkellä. Molemmat kokopitkät pyyhkinneet aika huolella meikäläisen jalat alta. Tyylitietoisuus, efektipohjainen kitaramatto, musiikkia loistavasti kuvittavat DIY-videot ja muuten vaan toimiva fiilis ja soundimaailma tekevät yhdessä kyllä sellaisen paketin että kaaddämit! Lisäinfoa ja ääntä: http://www.jakob.co.nz/
Every day, Rock'n'Roll is saving my Life
Offline
[quote:d5b0bed08c="vanamo"]yksi varteenotettava skenesteri uupuu vielä tästä Topicista
Jakob
Ehkäpä parasta instrumentaali-indietä tällä hetkellä. Molemmat kokopitkät pyyhkinneet aika huolella meikäläisen jalat alta. Tyylitietoisuus, efektipohjainen kitaramatto, musiikkia loistavasti kuvittavat DIY-videot ja muuten vaan toimiva fiilis ja soundimaailma tekevät yhdessä kyllä sellaisen paketin että kaaddämit! Lisäinfoa ja ääntä: http://www.jakob.co.nz/[/quote:d5b0bed08c]
Jes, kiitti linkistä. Kuuntelin muutamia näytteitä tuolta ja innostuin. Redsparowesiutta indierokimmalla tatsilla ja saundiestetiikkakin on tosiaan kohdallaan.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Birchville cat motelin Chi vampires on ainakin hieno.
http://www.stylusmagazine.com/review.php?ID=3105
Yleisesti ottaen en koskaan tiedä mistä maasta mikäkin bändi on kotoisin. Ei ole kovin olennainen seikka minulle.
Offline