You are not logged in.
Kaipasin otsikkoa tälle Takoma-levymerkille, joka toimi 60-luvulta lähtien akustisen kitarafolkin pioneerina nuo mainitsemani nimet etunenässä. Yhdistävänä tekijänä muusikoille oli akustisen kitaran näppäily, ja joskus satunnaisesti muiden instrumenttien tai laulun käyttö.
Minulle tutuin ja rakkain näistä on John Fahey, joka oli paitsi musiikillinen nero myös melkoinen eksentrikko. Hänellä oli mm. mielikuvituksellinen mentor "Blind Joe Death", sokea hautausurakoitsija, jolta Fahey otti kitaratunteja rakennettuaan ensimmäisen soittimensa vauvan ruumisarkusta...
Levyjä Fahey julkaisi ahkerasti, joten tutustumista riittää. Oma suosikkini on America. Levy sisältää mm. upean version Amazing Grace -biisistä.
Leo Kottke on Faheylta paljon vaikutteita napannut, ehkäpä vielä teknisempi kitaristi, jonka levyillä kuullaan toisinaan miehen omaa laulua. Pitäisi lainata kirjastosta enemmän levyjä kuunneltavaksi, samoin myös Robbie Bashon kohdalla.
Melkeinpä kaikki Takoman julkaisut mitä olen kuullut ovat olleet parhautta. Prakk voisi kertoa lisää levynostovinkkejä mutta täytynee odottaa että tulee Kanadasta takaisin, jos tulee.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Just pari viikkoa sitten tuli postissa kahden cd:n Fahey-antologia Return of the Repressed joka on varsin hyvä keino tutustua miehen tuotantoon jos jostain sattuu löytymään.
Offline
Minulle tutuin ja rakkain näistä on John Fahey, joka oli paitsi musiikillinen nero myös melkoinen eksentrikko.
Samaa. Parhaimmillaan Fahey on rakkautta. Vaikkei minulla ole tapana välittää kovastikaan ihmisten soittotaidoista, niin Fahey oli kyllä hieno kitaristi.
Juha, olet miespuolinen Jippu. Onnea!
Offline
Ovat nämä niin kovia herroja, ettei mitään rajaa.
John Fahey
Leo Kottke
Robbie Basho
Leo Kottkea tässä kuunnellessa on kyllä mennyt tänään niin hajoilemiseksi tuon fiilistelyn määrän suhteen... Huhhuijaa. Eipä muuta.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Pakko kehaista hieman tuota vastikään kirjastoon palauttamaani John Faheyn kokoelmaa (The Best of 1959-1977 tjsp). No niin: hyvä kokoelma oli.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Mistä ois hyvä alottaa sekä Faheyn että Takoman muiden artistien ihmettely? Luulen, että tykkäisin näistä ihan sikana.
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Faheyhän on meiksin kotialttarilla Isänä ja Poikana ja varsinkin nyt Pyhänä Henkenä.
joten muutama suositus:
äh, emmää pystykkään. Lähes kaikki on timangia tavalla tai toisella. no ehkä ne 80-luvun alun jutut ei maailmoja mullista mutta toisaalta siinä vaiheessa oli jo mullistettu enemmän kuin yhdeltä immeiseltä voipi vaatia. kaikki Takomat on ihan saatanan parasta musaa mitä kukaan ikinä missäänkoskaan on tehnyt, henk.koht. suosikki ehkä vol.6 eli Days have Gone By.
Fare Forward Voyagers on paha, kolme biisiä vaan koko levyllä, soljuu kuin kaarnalaiva vuoripurossa.
Vikaks jäänyt Red Cross on kauniimpaa kuin Penelope Cruz.
ei mun pidä tästä sanoa mitään, tää on liian lähellä. Kuunnelkaa joka päivä edes vähän.
ja kaveriks Sandy Bullia, Bashoa, Jack Rosea, Glenn Jonesia, Basho-Junghansia,Harris Newmania....ja Richard Bishopia.
150kg penkki, my ass. Aletaanko väittelemään?
Offline
[quote:ee52271f61="Tero Skeleton"]Faheyhän on meiksin kotialttarilla Isänä ja Poikana ja varsinkin nyt Pyhänä Henkenä.
joten muutama suositus:
äh, emmää pystykkään. Lähes kaikki on timangia tavalla tai toisella. no ehkä ne 80-luvun alun jutut ei maailmoja mullista mutta toisaalta siinä vaiheessa oli jo mullistettu enemmän kuin yhdeltä immeiseltä voipi vaatia. kaikki Takomat on ihan saatanan parasta musaa mitä kukaan ikinä missäänkoskaan on tehnyt, henk.koht. suosikki ehkä vol.6 eli Days have Gone By.
Fare Forward Voyagers on paha, kolme biisiä vaan koko levyllä, soljuu kuin kaarnalaiva vuoripurossa.
Vikaks jäänyt Red Cross on kauniimpaa kuin Penelope Cruz.
ei mun pidä tästä sanoa mitään, tää on liian lähellä. Kuunnelkaa joka päivä edes vähän.
ja kaveriks Sandy Bullia, Bashoa, Jack Rosea, Glenn Jonesia, Basho-Junghansia,Harris Newmania....ja Richard Bishopia.
[/quote:ee52271f61]
Ja varsinkin Elizabeth Cottenia.
Offline
tämmönen uus lafka kun TOMPKINS SQUARE julkasee tommosta takoma-henkistä kitaramatskuu, ihan outoja nimiä suurin osa. sain käsiini V/A: Berkeley Guitar LPn jossa 4 eri heppua skulaa skebaa. hyvä on. sellasta 'perus'settiä, ei mitään innovaattoreita mutta nakit liikkuu vähintäänkin miellyttävästi. tulossa vielä 'A Raga For Peter Walker' jossa itse petterin kans mukana mm. thurston moore. äh, tsekatkaa sivuiltansa, paskaako mää täsä määin.
niin ja Table Of The Elements julkas kaiken niiden aiemmin ulos pistämänsä Fahey-materiaalin tuplaCDnä (ja 4XLPnä!), sisältäen siis jo maailmasta kadonneet myöhäisfaheyt 'womblife','georgia struts' ja 'hard time empty bottle blues'. onneks ei tarvi sijoittaa kun kaik on jo. vaan kyllähän neloisvinyyli olis poikaa. mutta maksaa toki ns. paljon.
kuunnelkaa.
150kg penkki, my ass. Aletaanko väittelemään?
Offline
[quote:aac3630f32="Tero Skeleton"]tämmönen uus lafka kun TOMPKINS SQUARE julkasee tommosta takoma-henkistä kitaramatskuu, ihan outoja nimiä suurin osa. sain käsiini V/A: Berkeley Guitar LPn jossa 4 eri heppua skulaa skebaa. hyvä on. sellasta 'perus'settiä, ei mitään innovaattoreita mutta nakit liikkuu vähintäänkin miellyttävästi. tulossa vielä 'A Raga For Peter Walker' jossa itse petterin kans mukana mm. thurston moore. äh, tsekatkaa sivuiltansa, paskaako mää täsä määin.
niin ja Table Of The Elements julkas kaiken niiden aiemmin ulos pistämänsä Fahey-materiaalin tuplaCDnä (ja 4XLPnä!), sisältäen siis jo maailmasta kadonneet myöhäisfaheyt 'womblife','georgia struts' ja 'hard time empty bottle blues'. onneks ei tarvi sijoittaa kun kaik on jo. vaan kyllähän neloisvinyyli olis poikaa. mutta maksaa toki ns. paljon.
kuunnelkaa.[/quote:aac3630f32]
Mutta missä luuraa Mill Pond-tupla 7":n uudelleenjulkaisu? Joskus muistan lukeneeni/kuulleni jostain, että sekin olis ollut jossain vaiheessa tulossa jonkun cd-painoksen bonukseksi. Ei ilmeisesti ainakaan tähän tähän viimeisimpään...
Offline
Niinjoo tosta Fahey-uudelleenjulkaisusta pitikin rupatella. Hyvä että joku muistutti.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Red Cross ollut kuuntelussa viime aikoina, kiitos forumin suosittelujen. Mahtava levy. Äänityksessä on oltu todella taitavia tämän kiekon kanssa.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Ostinpa tuossa joku aika sit Leo Kottken parhaana (?) pidetyn 6- & 12-String Guitar-cd:n. Suorastaan ällistyttävää soittoahan se pitää sisällään. Periaatteessa kaikki on kohdallaan, mutta jotenkin mua riivaa siinä semmonen juttu, että koko levy esittelee vain kuinka nopeesti Kottke pystyy soittamaan niitä biisejä. En voi välttyä ajatukselta, että tässä meillä on levyllinen "sormiharjotuksia"... ilman sitä tunteen häivääkään, jota löytyy John Faheyn soitosta vaikka kuinka.
Sama fiilis tuli myös aiemmin omistamastani, jo vuonna 1973 kuolleen ex-Byrds/Flying Burrito Brothers-kitaristi Clarence Whiten 33 Acoustic Guitar Instrumentals-cd:tä kuunnellessa. Jestas mitä soittoa, mutta siltikin... nääh.
Offline
Apropoos... Onko kukaan perehtynyt John Faheyn kirjoittamaan "How Bluegrass Destroyed My Life-kirjaan?
Offline
Basholta kannattaa kuunteluun ottaa ainakin The Falconer's Arm I. Ja jos tuo toimii, niin sitten The Seal of the Blue Lotus ja The Grail and the Lotus.
SOSDO MASSA KOMOROSSA
Offline
Jestas! Important Records on jossain välissä julkaissut cd:llä Faheyn ajat sitten loppuunmyydyn The Mill Pond-tupla-7":n!
http://www.importantrecords.com/release … e_page.htm
Lähetin just kyllä-kuoren...
Offline
[quote:60b52d8057="upsetter"]Ostinpa tuossa joku aika sit Leo Kottken parhaana (?) pidetyn 6- & 12-String Guitar-cd:n. Suorastaan ällistyttävää soittoahan se pitää sisällään. Periaatteessa kaikki on kohdallaan, mutta jotenkin mua riivaa siinä semmonen juttu, että koko levy esittelee vain kuinka nopeesti Kottke pystyy soittamaan niitä biisejä. En voi välttyä ajatukselta, että tässä meillä on levyllinen "sormiharjotuksia"... ilman sitä tunteen häivääkään, jota löytyy John Faheyn soitosta vaikka kuinka.
Sama fiilis tuli myös aiemmin omistamastani, jo vuonna 1973 kuolleen ex-Byrds/Flying Burrito Brothers-kitaristi Clarence Whiten 33 Acoustic Guitar Instrumentals-cd:tä kuunnellessa. Jestas mitä soittoa, mutta siltikin... nääh.[/quote:60b52d8057]
juups. urheilumusiikkia.
eikös kottkekin myöhemmin vähän rauhoittunu ja tehnyt ihan oikeitakin levyjä? ei ainoastaan tota ompelukonepikkausta?
Black Metal on oikeasti muutakin kuin skandaalijournalismia.
jäsen: vitun hapan (suljettu?) pappaosasto
Offline
Tuo on aika yleinen ongelma tuossa akustisessa skenessä, mun mielestä. Monesti eivät filosofialtaan hirveästi eroa maailman paskimmasta musasta, eli neo-classical metallista
Bluegrass meni vähän samaksi jossain vaiheessa.
Jäsen: vitun hapan pappaosasto.
Matin kanssa seilataan
Paten kanssa reivataan
Offline
[quote:fd50995b33="Ylitarkastaja Tolonen"]Tuo on aika yleinen ongelma tuossa akustisessa skenessä, mun mielestä. Monesti eivät filosofialtaan hirveästi eroa maailman paskimmasta musasta, eli neo-classical metallista
Bluegrass meni vähän samaksi jossain vaiheessa.[/quote:fd50995b33]
syytän bela fleckiä. bluegrassin ltj bukem?
Black Metal on oikeasti muutakin kuin skandaalijournalismia.
jäsen: vitun hapan (suljettu?) pappaosasto
Offline
[quote:9a7af3b70c="silvawhale"][quote:9a7af3b70c="Ylitarkastaja Tolonen"]Tuo on aika yleinen ongelma tuossa akustisessa skenessä, mun mielestä. Monesti eivät filosofialtaan hirveästi eroa maailman paskimmasta musasta, eli neo-classical metallista
Bluegrass meni vähän samaksi jossain vaiheessa.[/quote:9a7af3b70c]
syytän bela fleckiä. bluegrassin ltj bukem?[/quote:9a7af3b70c]
Kyllä mun mielestä toi tilutus oli bg:ssä vahvasti läsnä jo 60-luvulle tultaessa. Bela vaan päivitti sen tilutussoundin sellaiselle Chick Corea-tasolle.
Jäsen: vitun hapan pappaosasto.
Matin kanssa seilataan
Paten kanssa reivataan
Offline
Bela vaan päivitti sen tilutussoundin sellaiselle Chick Corea-tasolle.
mun uus taiteilijanimi taitaa olla bela fleck lugosi.
otetaas herrasta kuva med synabanjo:
Black Metal on oikeasti muutakin kuin skandaalijournalismia.
jäsen: vitun hapan (suljettu?) pappaosasto
Offline
Saa mun sähköbanjo näyttämään esteettisesti kestävältä ratkaisulta.
Banjoista puheenollen, Westerlundilla on mun Gibson lainassa studiossa!
Jäsen: vitun hapan pappaosasto.
Matin kanssa seilataan
Paten kanssa reivataan
Offline
Kottken 6 ja 12 string guitarin tuomitseminen "sormiharjoituksiksi" on kyllä törkeintä bashingia mitä olen kuullut vähään aikaan.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Offline
Offline
sehän on Lee Ranaldo.
150kg penkki, my ass. Aletaanko väittelemään?
Offline
Tää ylös ja vähän äkkiä. Syynä Faheyn 90-luvun tuotokset: City of Refuge (1996) ja Womblife (1997) nyt on aivan tajuttoman kovia kiekkoja mutta ei missään määrin verrattavissa mihinkään Yellow Princessiin tai Voice of the Turtleen. Äkäistä synkistelyä mutta aivan helvetin hienoa menoa. Ainakin toi City of Refuge nyt näyttäis olevan niitä levyjä joita on about mahdotonta löytää mistään missään muodossa mutta jos tulee vastaan niin kokeilkaa. Huomattavasti hankalampi ja tuplasti pidempi kuin Womblife joka nyt pysyy suunnilleen samoilla linjoilla mutta kun se iskee niin on kyllä uniikki kokemus. Vaan älkää odottako minkäänlaista folkia. Just nyt soitossa Cul De Sacin kans tehty The Epiphany of Glenn Jones (1997) ja tämäkin kuulostaa parhaudelta. Hienoin kitaristi ikinä. Piste.
Heräsin ja olin silleen "voi helevetti oon ollu internetissä kauheessa kännissä"
Offline
Tää ylös ja vähän äkkiä. Syynä Faheyn 90-luvun tuotokset: City of Refuge (1996) ja Womblife (1997) nyt on aivan tajuttoman kovia kiekkoja mutta ei missään määrin verrattavissa mihinkään Yellow Princessiin tai Voice of the Turtleen. Äkäistä synkistelyä mutta aivan helvetin hienoa menoa. Ainakin toi City of Refuge nyt näyttäis olevan niitä levyjä joita on about mahdotonta löytää mistään missään muodossa mutta jos tulee vastaan niin kokeilkaa. Huomattavasti hankalampi ja tuplasti pidempi kuin Womblife joka nyt pysyy suunnilleen samoilla linjoilla mutta kun se iskee niin on kyllä uniikki kokemus. Vaan älkää odottako minkäänlaista folkia. Just nyt soitossa Cul De Sacin kans tehty The Epiphany of Glenn Jones (1997) ja tämäkin kuulostaa parhaudelta. Hienoin kitaristi ikinä. Piste.
City Of Refugeen ekalla ja vikalla biisillähän on sample Stereolabin Pause-biisistä! Jotenkin aika yllättävää, mutta ehkä ei sit kuitenkaan...
Hienoin kitaristi ikinä, kyllä.
"Olin eka ja kolmas, joka sai maksusta"
Offline
Pakko kehaista hieman tuota vastikään kirjastoon palauttamaani John Faheyn kokoelmaa (The Best of 1959-1977 tjsp). No niin: hyvä kokoelma oli.
kuuntelussa tässä jo parisen päivää, oonhan kyllä nää jo kuullu, mutta vittu että on vaan niin hyvää,
Offline