You are not logged in.
Kattelin, ettei ole ketjua tälle ja ajattelin korjata asian ASAP. Parhaita ysäritööttäyksiä tämä. Itse en ole juuri noita grindiaikoja kuunnellut, mutta mitä olen, niin eivät ne toki pärjää tolle nerokkaalle ysärikamalle eli Necrotisisisismille ja Heartworkille. Heartwork etenkin on meikän mielestä kutakuinkin täydellinen levy täydellistä tööttäystä. Riffit jyrää, soitto jyrää ja sounditkin toimii. Joidenkin mielestä soundit vois olla rupisemmatkin, mutta itse diggaan kyllä enempi Heartworkin soundeista kuin Necrotissisismin vastaavista. Tools of the Trade EP:kin löytyy ja onhan sekin hyvä lätty.
Ja kesällä joutuu mennä kuuntelemaan tätä heviautistien keskelle Tuskaan. Toivottavasti on sen arvoista.
Heartwork, This Mortal Coil ja Corporal Jigsore Quandary
Offline
Mulla on Reek of Putrefaction, joka on hauska levy. Symphonies of Sicknessia kuulin taannoin kerran, ja se kuulosti i-h-a-n sairaan hyvältä. Veikkaan, että meitsin mielestä pesis noi dödislevytkin.
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Vihdoinkin joku muukin joka arvostaa Heartworkia. Yleensä saa kuullaa vittuilua siitä miten popia se on. Ei o. Sairaan kova levy.
Jäsen: vitun hapan pappaosasto.
Matin kanssa seilataan
Paten kanssa reivataan
Offline
Swansong alkaa olla kyllä jo aika pop. Silti hyvä levy.
Heräsin ja olin silleen "voi helevetti oon ollu internetissä kauheessa kännissä"
Offline
Tärkeä bändi joo, vaikka menetti "Necrotisicismin" jälkeen kiinnostavuutensa silmissäni.
Olen nyt vähän kummissani ettei "Symphonies" ole JB:lle tutumpi, uraa uurtava klassikko ja kaikesta huolimatta Carcassin uran keskeisin levy, väitän. "Peel Sessionsilta" löytyy samoja piisejä vielä karummin vedettynä, kannattaa ehdottomasti tsekata sekin, oiskohan jonkun ceedeen uusintapainokseen lyöty nuo piisit?
Keikkakokemuksena oli vähän laimeahko, mutta olivatkohan sitten odotukset liian korkeat. Bill Steer oli mukava mies, mutta tämä uusi yhtyeensä Firebird on kyllä kiusallisen yhdentekevää pubiboogieta.
- Ett sjömanshem låter också som rätt plats för en full finsk sjöman.
---
- Han pundar och dampar loss i Vänersborg i vanlig ordning och hamnar i trubbel med polisen emellanåt.
Offline
Käske tulla mulle sanomaan miten poppia se on niin vedän näköön. Paras hevilevy of all time.
liikaa sooloja. muuten hyvä. pitänee tehdä oma editti.
Black Metal on oikeasti muutakin kuin skandaalijournalismia.
jäsen: vitun hapan (suljettu?) pappaosasto
Offline
Swansong on ainoa, joka ei ole ihanvitunparhautta, mutta kelpo levy sekin. Ja heartwork on helvetin hyvä, liian poppia nähnytkään. Oma suosikki on Symphonies.
organizing the boy scouts for murder is wrong
Offline
[quote:13bb5a334a="Katkennut petsari"]
Olen nyt vähän kummissani ettei "Symphonies" ole JB:lle tutumpi, uraa uurtava klassikko ja kaikesta huolimatta Carcassin uran keskeisin levy, väitän. "Peel Sessionsilta" löytyy samoja piisejä vielä karummin vedettynä, kannattaa ehdottomasti tsekata sekin, oiskohan jonkun ceedeen uusintapainokseen lyöty nuo piisit?[/quote:13bb5a334a]
Mulla ei oo tapana kauheen järjestelmällisesti tutustua levyihin, vaan annan monesti sattuman hoidella jutut. Imuttaa en jaksa ku sellasia levyjä, mitä ei mistään muuten saa. Eli käytännössä, jos näen ton joskus jossain vitosella, eikä oo kolmee muuta vielä kiinnostavampaa levyy jo handussa, niin ostan.
Ja onhan mulla tolta jopa yks biisi Grindcrusher-kokiksella
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Shänksiltä karkas housuun ku kuunteli sydämen toimintaa
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Imasinpa ton Swansongin kokeilumielessä ja onpa jotenkin tosi lussu levy. Ihme läpsyttelyä. Laulaja on kyllä sama selkeesti, mutta muuten jotenkin tuntuu joltain huonolta Carcass-coverbändiltä. Ei ihan paska lätty sentään, mutta aika heikko esitys Heartworkin jälkeen.
Offline
Symphonies on kova, en oo tainnu muita kuulla enkäpä kuule tiijä miks.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Swansong-ajoilta (tietääkseni) paras kuulemani biisi on se I Told You So (Corporate Rock Really Does Suck). Kuulostaa ihan Skid Row:lta jossa laulaa vittumaien rotta. Meni jo niin överiksi että kääntyi neroudeksi.
Mulla taisi tuo olla jollain posthumous-tyylisellä kokkarilla... Wake up and smell the Carcass tai jotain.
Jäsen: vitun hapan pappaosasto.
Matin kanssa seilataan
Paten kanssa reivataan
Offline
Täh, Carcassko Valjakkala?
Offline
[quote:8c3bea455b="Hunttala 2000"]Täh, Carcassko Valjakkala?
[/quote:8c3bea455b]
Wanha vitsi, josta on juonnettu Turussa saman genren bändille nimi jo 90-luvun alussa...
- Ett sjömanshem låter också som rätt plats för en full finsk sjöman.
---
- Han pundar och dampar loss i Vänersborg i vanlig ordning och hamnar i trubbel med polisen emellanåt.
Offline
Tätä kuunneltiin eilen.
"A repo man's always intense"
Offline
[quote:420dc9f10e]Imasinpa ton Swansongin kokeilumielessä ja onpa jotenkin tosi lussu levy. Ihme läpsyttelyä. [/quote:420dc9f10e]
jos swansong kuulostaa läpsyttelyltä, kannattaa kokeilla walkerin carcassin jälkeistä blackstar-kokoonpanoa (myös nimellä blackstar rising). siitä vasta löysäilyn makuun pääseekin...
:snore::confused::punkkuu::oksee::snore::confused::punkkuu::oksee::snore::confused::punkkuu::oksee::snore::confused::punkkuu::oksee::snore::confused::punkkuu::oksee::snore::confused::punkkuu::oksee::snore::confused::punkkuu::oksee::snore::confused::punkkuu:
Offline
Siirränpä tänne tuolta Tuska-ketjusta:
[quote:66783807ae="HUIG"][quote:66783807ae="noisembryo"][quote:66783807ae="Junkieman"]Ja tottakai ne keskittyy parhaiden levyjensä biiseihin keikalla, sehän oli odotettavissa. Heartwork ja Necroticism Onhan ne vanhatkin ihan hyvää grindipöristystä, mutta ei mitään sellaista, mikä olisi jättänyt Carcassin metallimusiikin historiaan.
Jos joku jätti Carcassin metallihistoriaan, niin juuri ne kaksi ekaa levyä...[/quote:66783807ae]
sama[/quote:66783807ae]
no täähän on musiikkihistorian suurimpia kädenvääntöjä. itse en siedä haardvörkkiä niin yhtään..[/quote:66783807ae]
Kyllä minä tavallaan ymmärrän miksi te jo elämän ehtoopuolella olevat ikämiehet hehkutatte Reek of Putrefactionia. Onhan siinä aika uraauurtava soundi ja meininki. Horrifiedin ohella death-grindin pioneerilevyjä, mutta loppujen lopuksi suurin osa niistä biiseistä ei ole kovin kummoisia. Niitä puolestaan löytyy Symphonies of Sicknessiltä, mutta tyyli taas on jo aika lailla eri. Grindiähän siinä ei ole kuin aavistuksen. Necroticism... taas sisältää pikkasen liikaa progeilua ja pitkiä biisejä omaan makuun. Hyvä levy kyllä. Heartwork puolestaan on vähintään yhtä klassinen levy kuin kaksi ekaa, vaikka on aivan eri tyylistä. Carcass loi siinä perustan modernille melodiselle deathille ja osaltaan myös metalcorelle. Ei niitä levyjä oikein ole edes mieltä verrata keskenään, paitsi ehkä vaikutusvaltansa suhteen.
[quote:66783807ae="Tomsk"]Heartwork puolestaan on vähintään yhtä klassinen levy kuin kaksi ekaa, vaikka on aivan eri tyylistä.
tarkennetaan nyt että nimenomaan tökkii toi tyyli. ei niinkään mikään "laatu" tms.[/quote:66783807ae]
JATKETAAS VÄÄNTÖÄ TÄÄLLÄ
Offline
[quote:74a6f26dd3="Katkennut petsari"]
Keikkakokemuksena oli vähän laimeahko, mutta olivatkohan sitten odotukset liian korkeat. [/quote:74a6f26dd3]
Vahva eri.
Kyllä Symphoniesilla on musta aikasta paljonkin grindiä, mut ei se toki varsinaisesti grindiä ole. Deathgrindiä, goregrindiä (tän genren määritelmää en oo koskaa hiffannu), mitä se sitten lienee. Välistä käy kuitenkin niin selkeä grinditikkaus, ettei sitä voi olla huomaamatta. Tosin on noita grindipyrähdyksiä kivasti myöhemmilläkin levyillä. Paitsi ehkä Swansongilla.
Symphonies on kyllä kova levy, mutta tota Reekin hehkutusta en täysin kässää. Ei sekään huono toki ole ja varmaan ilmestyessään ollut aikaansa edellä, mutta en mä ainakaan sitä voi mitenkään ajattomaksi klassikoksi nostaa.
RYMissä järjestys on muuten tämä:
Necroticism
Heartwork
Symphnonies
Swansong
Reek
Itsellä menis näin:
Heartwork
Necroticism
Symphonies
Reek
Swansong
Heartwork puolestaan on vähintään yhtä klassinen levy kuin kaksi ekaa, vaikka on aivan eri tyylistä. Carcass loi siinä perustan modernille melodiselle deathille ja osaltaan myös metalcorelle. Ei niitä levyjä oikein ole edes mieltä verrata keskenään, paitsi ehkä vaikutusvaltansa suhteen.
SMAA! Paitti riippuu tarkotatko metalcorella tässä nyt mitä, mut siitä on oma vääntöketju.
Kuuntelen kasaridiscoa ja kirjotan Carcass-ketjuun, meitsin mielipiteet voi varmaan sivuuttaa samantien.
Offline
[quote:b5e3c36d93="silvawhale"]
liikaa sooloja. muuten hyvä. pitänee tehdä oma editti.[/quote:b5e3c36d93]
Mä en ole soolojen ystävä, mutta Heartworkillä ei kyllä soolot häirihte yhtään ja pari on jopa ihan nerokasta. Esim. nimikkobiisin soolo biisin loppupuolella, jossa soolo katkastaan nopsasti ja taas töötätään
Offline
Symphonies on kyllä kova levy, mutta tota Reekin hehkutusta en täysin kässää. Ei sekään huono toki ole ja varmaan ilmestyessään ollut aikaansa edellä, mutta en mä ainakaan sitä voi mitenkään ajattomaksi klassikoksi nostaa.
hehee. pörinäklassikko se on ainakin. tai ehkä vielä ennemmin toi flesh ripping sonic torment-demo, käsittääkseni siis reekin demoversio. vittu mitä menoa!
Black Metal on oikeasti muutakin kuin skandaalijournalismia.
jäsen: vitun hapan (suljettu?) pappaosasto
Offline
[quote:42a34af150="Junkieman"]
Kyllä Symphoniesilla on musta aikasta paljonkin grindiä, mut ei se toki varsinaisesti grindiä ole. Deathgrindiä, goregrindiä (tän genren määritelmää en oo koskaa hiffannu), mitä se sitten lienee. Välistä käy kuitenkin niin selkeä grinditikkaus, ettei sitä voi olla huomaamatta. Tosin on noita grindipyrähdyksiä kivasti myöhemmilläkin levyillä. Paitsi ehkä Swansongilla.
[/quote:42a34af150]
Kyllähän blast-beatiä voi olla ilman että se on grindiä. Vrt. Cannibal Corpse, jota voinee pitää ensimmäisenä suurena nimenä joka vaikuttui Carcassista. Muistaakseni Jeff Walker on sanonut että se on aina mieltänyt bändinsä nimenomaan death metalliksi. Aihealueensa ja vokaaliensa puolesta se on juuri sitä itseään. Mutta tarkemmin mietittynä olet joo oikeassa, kyllä sieltä Symphonies of Sicknessiltä löytyy enemmän kuin "aavistuksen" verran ihan puhdastakin grindiä. Kokonaisvaikutelman miellän kuitenkin enemmän deathin puolelle. Kahden seuraavan levyn kohdalla ihan puhtaasti.
Miten minä käsitän homman:
Grindcore puhtaimmillaan = Napalm Deathin kaksi ekaa levyä.
Death Metal puhtaimmillaan = Cannibal Corpse
Tänä päivänä death-grind eroaa goregrindistä kaiketi siinä että ensin mainittu sekoittaa selkeitä death metal -elementtejä (örinää, kromaattisia riffejä) suoraviivaisempaan grindinakutukseen, mutta ei välttämättä lyriikoiltaan ole sitä veripalttua. Esim. Coldworker = death/grind, Regurgitate = goregrind.
Kun Carcassin eka ilmestyi, ei tuollaisesta genrespedeilystä ollut tietoakaan, joten tuntuu vähän hassulta sovittaa sitä mihinkään karsinaan.
Sent from my iPhone 16
Offline
Kun Carcassin eka ilmestyi, ei tuollaisesta genrespedeilystä ollut tietoakaan, joten tuntuu vähän hassulta sovittaa sitä mihinkään karsinaan.
jeps. sama nappiksella. harrisin mukaan blastbeat kehittyi nimenomaan humppapunkkikompin nopeuskilpailusta. meni loogiseen ääripisteeseen tavallaan: valkoiseksi kohinaksi.
ei nilläkään tainnu olla mitään "hei keksitään grindcore-niminen musatyyli"-keloja...
Black Metal on oikeasti muutakin kuin skandaalijournalismia.
jäsen: vitun hapan (suljettu?) pappaosasto
Offline
[quote:8e34c665f2="Junkieman"]SMAA! Paitti riippuu tarkotatko metalcorella tässä nyt mitä, mut siitä on oma vääntöketju.
[/quote:8e34c665f2]
No just tätä vuosituhannen vaihteen butalcore-meemiä. Zao, Unearth ja Killswitch Engage nyt tulee ihan ekana mieleen bändeistä, joiden musiikista löytyy viittauksia Carcassiin. Zao kaikkein selkeimmin ihan senkin takia, että Dan Weyandtin ja Jeff Walkerin murinat muistuttavat kovasti toisiaan.
Sent from my iPhone 16
Offline
mikä piisi oli tuskan jatkobileissä suosituin karaokeveto? no tietenkin tapna kansan C-A-R-C-A-S-S
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
[quote:53212ef9f4="Tomsk"]Kokonaisvaikutelman miellän kuitenkin enemmän deathin puolelle. Kahden seuraavan levyn kohdalla ihan puhtaasti.
[/quote:53212ef9f4]
Joo, kokonaisvaikutelma ehkä enemmän deathin puolella, mutta meitsi ei silti ole Carcassia mieltänyt deathiksikään koskaan. Ehkä se sitä on lähinnä, mutta kuitenkin niin kaukana niistä bändeistä, jotka perinteisesti death metalliksi mielletään, että olisi harhaanjohtavaa sanoa Carcassia death bändiksi.
No mut tää on tätä genrespedeilyä. Sille
Offline
[quote:092e2cfddc="Tomsk"]Miten minä käsitän homman:
Death Metal puhtaimmillaan = Cannibal Corpse
[/quote:092e2cfddc]
Siis mitä vit...?! Toisen sukupolven jenkkidödöä, joka imi melko vankasti vaikutteita mm. Morbid Angelilta ja omaksui kyllä gore-kuvastonsa Carcassilta (ainakin noin niin kuin pinnallisesti). Itselleni nämä (erityisesti jenkkiläiset) hydrauliikka-death -orkat eivät ole ikinä pudonneet. Jos halutaan puhdasta death metallia, niin voisit sitten aloitella vaikka sitten Deathin ekasta, Autopsysta, Gravesta (Into the Grave olisi kyllä melko hyvä määritelmä death metallille), Obituarysta, Entombedin ekasta, Carnagesta...90-luvun taitteessahan noita gore-henkisiä yhtyeitä oli pilvin pimein, yhtenä hyvänä esimerkkinä vaikka kotoinen Xysma (jonka Swarming of the Maggots on gore grindia hehkeimmillään).
Carcass ei tosiaan ehkä ikinä ollut samalla tavalla "puhdasoppista" grindiä kuin vaikka Nappis. Reek of Putrefaction oli monella tavalla uraauurtava levy ja puutteineenkin on eittämättä ansainnut paikkansa historiassa. Symphonies of Sicknessillä sairas jyystö vietiin uusiin ulottuvuuksiin ja on ehdottomasti oma suosikkini yhtyeen tuotannossa. Harvassa ovat levyt, jotka ovat näin pitkään säilyttäneet magiansa samalla tavalla (kuulin sen ekan kerran muistaakseni joskus kesällä-syksyllä 90). Paahto, melodiat, laulut, kannet, saundit, riffit, sanoitukset, soolot, kompit - kaikki kohdillaan - ja siitä uupui metalliurpous tyystin. Necroticism oli kovassa soitossa aikoinaan, mutta sittemmin siihen on tullut palattua todella harvoin. Ilmeistyessään vierastin Heartworkia raskaasti, mutta nyt tarkasteltuna se on kyllä mainio levy. Laatutyötä molemmat, mutta en tosiaankaan laskisi näitä merkitykseltään samaan sarjaan kahden ekan kanssa - vähän sama kuin vertaisi Metallican Ride the Lightningia ja mustaa levyä. Swansongia en ole tainnut kuulla koskaan kokonaisuudessaan...Ja olihan melodeathia ennen Heartworkiakin, oli Sentencedia, Jöötteporin suunnalta oli ehtinyt tulla ties mitä alan tekelettä yms.
Offline
Ehkä puhtaimmillaan on väärä sana, mutta kyllä mäkin näen, että jos pitäis joku bändi valita edustamaan death metallia, niin se olis ehkä Cannibal Corpse. Deathin eka on kuitenkin Deathia eikä Chuckin korinat ole sellaista, mitä normaalisti death metallissa on.
EDIT: Tosin nyt muistelin, että Leprosy ois ollut eka enkä muista onko tuolla Screamillä sitten korina erilaista.
Mut nyt tässä on taas kyse genrespedeilustä, mutta sen mä kässään, että jonkun genren selkein edustaja ei aina ole sen genren uraanuurtaja tai keksijä. Siinä mielessä voi hyvin sanoa, että Cannibus Corpse on deathia puhtaimmillaan.
Offline
Ehkä puhtaimmillaan on väärä sana, mutta kyllä mäkin näen, että jos pitäis joku bändi valita edustamaan death metallia, niin se olis ehkä Cannibal Corpse.
Juurikin näin. Nyt ei ole kyse paremmuudesta tai pioneeristatuksesta.
Sent from my iPhone 16
Offline
mikä piisi oli tuskan jatkobileissä suosituin karaokeveto? no tietenkin tapna kansan C-A-R-C-A-S-S
nythän tää keskustelu carcass ihan käsistä...
Black Metal on oikeasti muutakin kuin skandaalijournalismia.
jäsen: vitun hapan (suljettu?) pappaosasto
Offline