You are not logged in.
BONUSLAPSI syntyi Paavoharjun live-bändin jälkeläiseä. Kun Paavoharju sammui haluttiin että Toni Kähkösen laulu vasta syttyy, joten homma jatkuu uusin kujein osittain samalla kokoonpanolla. Bonuslapsen kappaleet on tehnyt pääosin Hullu Ruusun lauluntekijä kaksikko Merita Berg (Rosita Luu) ja Antti Hermaja. Mukana on myös Joose Keskitalon kappale sekä Kähkösen omaa materiaalia. Keikalla kuullaan myös Paavoharjun lauluja. Bonuslapsi äänitti tänä talvena ensimmäisen albumin pohjat ja ensimmäistä sinkkua voi odottaa kesän korvilla.
Toni Kähkönen - laulu
Tuukka Tervo - kitara
Lasse Lindgren - basso
Kim Rantala - koskettimet
Arwi Lind - rummut
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
PAAVOHARJU BIOGRAPHY:
Lauri Ainala founded Paavoharju in Savonlinna in the year 2000. Initially, the music consisted of Lauri’s experiments with different sounds (such as the buzzing of a wasp in a matchbox), combined with rhythms created using tracker programs from the 90s. Soon, Lauri’s brother Olli Ainala and their friend Johannes Pitkänen joined the experiments, introducing “real” instruments like guitars and children’s toy synthesizers into the music.
In the early 2000’s Lauri Ainala lived in an abandoned dairy called Tuote in the center of Savonlinna and in several dilapidated deserted houses. He built several sauna huts from waste materials and mourned the countless demolished and destroyed buildings in Savonlinna. In addition to the deep impact of his hometown, more concrete cultural influences include Talvisalo cemetery in Savonlinna, Es: A Love Cycle album, 90’s lo-fi black metal, NES game soundtracks and old children’s television shows. The decades of alcohol-soaked adventures with friends, memories, religion and irreligion, accidents and happiness, deaths, births, quitting substance abuse, and love—all of this has profoundly contributed to the birth of Paavoharju’s aesthetics and sound.
In the spring of 2002, Lauri, Olli, and Johannes met Mimosa Virtanen and Jenni Koivistoinen (now known as Yaber), whose vocals were tried out on various musical backgrounds. The debut album “Yhä hämärää” was gradually created over the next three years. Also joining the group were Joose Keskitalo, known from the local church youth group, and Toni Kähkönen, a childhood friend of the Ainala brothers from Pöllänlahti, Savonlinna.
On their second album “Laulu laakson kukista,” pianist/vocalist Emmi Uimonen also joined the ranks and there were also guest appearances by artists such as Leena Uotila, Ville Leinonen, Anna Karjalainen, Toivo Rolser, and Kristin Evensen Giæver.
The third album, “Joko sinä tulet tänne alas tai minä nousen sinne,” has a mood that is far removed from the worlds of the first two albums. It features the vocals of Paperi T, aka Henri Pulkkinen, and introduces a new vocalist, Anniina Saksa and Sami Kukka who made a guest appearance. This album is the only one that was not produced in Savonlinna. The intention was for the album to seal Paavoharju’s coffin shut, but things turned out differently.
When Lauri Ainala and his friends discovered a cemetery of glass negatives underneath an abandoned house in Savonlinna, Paavoharju had to return to the world of the living. Almost all the members from the previous albums are featured on their fourth record titled “Yön mustia kukkia.” to be released in the fall of 2023. The album name was coined by Lauri’s daughter Leppä Ainala. Anniina Saksa who used to sing in the live line-up now takes the main responsibility for the vocals and Teemu Eerola’s violins tie the album’s songs together, creating a recognizable Paavoharju sound with fresh nuances. The mysterious producer Rautavaara also brought entirely new sounds to the palette, and Olli Aarni delivered an unprecedented cascade of delightful sounds in two tracks.
The distinct sound of Paavoharju is constructed with microphones purchased from the flea market, old PC computers, and free software such as ModPlug Tracker and Cool Edit. In addition Ainala has used technology ranging from old cassettes to software that translates images to audio. This same modus operandi and programs are still used by Lauri Ainala to this day.
Paavoharju has manifested itself in various live incarnations over the years that has been a distinct entity, both in terms of the performers and the soundscapes. Live performances have taken place in Moscow, London, Roskilde Festival, Flow Festival, and smaller sold-out shows like the one at G-Livelab in Tampere which was released as a live album titled “Kastoin sulkaa kuulla.”
Offline
Offline
Jää -musiikkivideo nyt katsottavissa. Kappaleen kolme eri versiota sisältävä sinkku julkaistaan perjantaina.
Video on kuvattu Savonlinnan kaupungintaloa vastapäätä (vielä tällä hetkellä) sijaitsevassa nk. Solmun talossa, jonka alta löysimme kevättalvella 2021 lasinegatiivien hautausmaan. Kaikki videossa näkyvä materiaali on peräisin tuosta talosta. Rosoinen, nopea vilke koostuu vuosikymmenet talon alla mullassa ja kosteudessa muhineiden lasinegatiivikuvien vaurioituneista osista. Vilkkeen lomasta erottuu kuvia, jotka on tehty muuntamalla valokuva äänimuotoon ja sitten taas äänestä takaisin kuvaksi.”
Videolla näkyvää kuvamateriaalia pääsee ihmettelemään eri teosten osina myös 15. päivä syyskuuta avautuvassa, poikkitaiteellisessa Solmu ajassa -näyttelyssä, joka on Paavoharjun Yön mustia kukkia -levyn rinnakkaisprojekti. Niin Paavoharjun levy kuin Savonlinnan museossa nähtävä ja koettava Solmu ajassa -näyttelykin ovat saaneet innoituksensa talon alapohjasta löytyneistä, vanhoista lasinegatiiveista.
Kappaleen sanoittanut ja laulanut Anniina Saksa kertoo: "Valokuva, jossa vainaja lepää kukkien ympäröimänä puhutteli minua kuvista ensimmäisenä. Jää-kappaleen henkilö makaa kukkapedillä ja hyvästelee häntä valvomaan tulleet läheisensä."
Katso video alta. Videon ovat työstäneet Lauri Ainala sekä Sini Kosonen.
Offline
Ja pitkä juttu vielä: https://skug.at/translations-of-forgotten-dreams/
Offline
^ mielenkiintoinen juttu
Offline
Versioita: https://fonal.bandcamp.com/album/j-sing … s-versions
Last edited by TSRRP (02.09.2023 10:13)
Offline
Hyvältä kuulostaa Yön mustia kukkia. Täytyy varmaan poimia cd hyllyyn.
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Kaikki hyvä tulee päätökseen. Kun aloimme luomaan Yön mustia kukkia, oli kaikille selvää, että kyseessä tulisi olemaan viimeinen Paavoharju-levy ja Savonlinnassa tulisi olemaan viimeinen Paavoharju-keikka. Paavoharjuhan oli jo kerran laskettu hautaan, mutta maan alta kaivetut lasinegatiivit nostivat Paavo-haamun vielä kerran estradille.
Paavoharju on kulkenut pitkän matkan, kauas, eikä enää tämän levyn jälkeen uutta musiikkia tässä samassa hengessä olisi mahdollista tehdä. Yön Mustia Kukkia voi tulkita joutsenlauluna Paavoharjulle tai eräänlaisena oikeana päätöksenä. Koemme, että parempaa tapaa lopettaa projektia ei voi olla. Moni kesken jäänyt asia sai nyt ansaitsemansa, onnellisen lopun.
Musiikin teko ei kuitenkaan lopu. Lauri Ainala, Ragnar Rock, Anniina Saksa ja kumppanit tulevat jatkamaan yhteistyössä tulevaisuudessakin, mutta eri nimellä.Toivon mukaan myös keikkarintamalla aktivoidutaan entistäkin polleammin!
Paavoharju sen sijaan vaipuu sinne minne sen kuuluukin päästä: uniin, muistoihin, Savonlinnaan.
Kiitos.
Offline
Offline