You are not logged in.
Tiesitkö että
Länsimaiseen odotushorisonttiin on rakentunut kuudensadan viime vuoden aikana vahvasti se, että dominanttiseptimisoinnun pitää purkautua toonikaan.
Online
Offline
Bändit jotka jatkaa parhaiten Black Sabbathin perinteitä nykyään?
Graveyardin Hisingen Blues soi ja tömmösiä mietin. Suosituksia otetaan vastaan!
Offline
Mä oon kätelly Maki Kolehmaista.
Ketäs musatyyppiä te ootte kätelly?
Online
Mä oon kätelly Maki Kolehmaista.
Ketäs musatyyppiä te ootte kätelly?
Röyhkää useampaankin otteeseen. Ei nyt muistu muita.
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Mä oon kätelly Maki Kolehmaista.
Ketäs musatyyppiä te ootte kätelly?
Damo Suzuki
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Arttu Wiskari
Oivalluksen hetkellä olin heikosti ravittu, joten totesin, onkos kellään sitä fallin ekaa sinkkua, eiku että lehden nimen on oltava Nälkä.
Offline
Millastakohan musaa tää on?
Online
^ mestarillista
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Offline
Muuan Mies laulaa Pöllöt laulaa Dingo laulaa Eput laulaa älä mene njet njet
kukahan jatkaa ketjua seuraavaksi?
Offline
Kalle Aholan värikkäitä sanoituksia pidettiin alkuaikoina jopa vaikeina, minkä takia suursuosiota tuli vasta Hyvää yötä ja huomenta -albumin myötä, jossa sanoitukset olivat aiempaa yksinkertaisempia
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Kolme parasta B kirjaimella alkavaa albumia?
Online
Brighten the Corners, Bee Thousand sekä Valkoinen tupla.
Offline
Brighten the Corners, Bee Thousand sekä Valkoinen tupla.
jälkimmäinen olisi varmasti paras, mutta lievää huijausta, koska t:llähän se oikeastaan alkaa
oikea vastaus: barrett, brotherhood, bee thousand
Offline
metsäkukkia54 wrote:Brighten the Corners, Bee Thousand sekä Valkoinen tupla.
jälkimmäinen olisi varmasti paras, mutta lievää huijausta, koska t:llähän se oikeastaan alkaa
oikea vastaus: barrett, brotherhood, bee thousand
No siinä tapauksessa vaikka sitten Silver Jewsin Bright Flight tai minkä tahansa bändin b-puolikokoelma.
Offline
William Burroughs ja Allen Ginsberg juttelee Sonic Youthista:
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
juttu suomidiskosta: Feminismin nousu raivasi tietä myös genrelle, jota vielä 40 vuotta sitten pilkattiin – “Tämä musiikki pysyy meidän verenkierrossa”
Offline
Offline
Näinpä.
sen (taidekritiikin) ei pitäisi olla sitä, että ”joku, joka ei ole tajunnut teosta, selittää, miksi se on paskaa”.
Perus virhe. "Et pitänyt teoksesta koska et tajunnut sitä"
Online
Tää kaikki toki edellyttäisi sitä, että kriitikot oikeasti olisivat myös asiaan perehtyneitä. Siinähän päästään heti perimmäisen ongelman pariin: Kaikki kriitikot eivät ole riittävän perehtyneitä niihin asioihin, joista he kirjoittavat. Rumba kärsi tästä ongelmasta vuosikausia ja se oli mielestäni lehden alamäen alku ja juuri. On aika hankalaa ottaa asianharrastajana tosissaan sellaista alan mediaa, joka toistuvasti antaa lukijoidensa ymmärtää, ettei kriitikkoa edes kiinnosta perehtyä niihin asioihin, joista hänen pitäisi olla perillä teosta arvioidessa. Tämä ei muuten ollut ainoastaan Rumban ongelma. Ilmiö toistui aika useassa ammattimaisuuteen pyrkivässä nettijulkaisussa. NRGM oli kai olevinaan jonkinlainen korjausliike, mutta siinäkin tietty segmentti avustajista sortui vellomaan omassa erinomaisuudessaan sen sijaan, että oltaisiin toteutettu niitä ideaaleja. Valitettavasti kyseisen julkaisun oikeasti pätevät kriitikot tuuppasivat jäämään tässä erinäisten meemihassuttelijoiden jalkoihin. Itseen kohdistuvaa kritiikkiä otettiin myös vastaan yhtä huonosti, ellei jopa huonommin, kuin Cheek ja Asko Kallonen. Tästä olisi yhtä sun toista anekdoottia, mutta eipä nyt jaksa vanhoja vatvoa.
Asko Kallonen ei meemiä jakaessaan myöskään ota huomioon alkuperäisessä postauksessa avattua kontekstia. Siinä oli kyse tehtäväänsä krapulassa suorittavasta taidekriitikosta, jota sen hetkinen työtehtävä ei kiinnosta tippaakaan. En usko, että Kallonen on tutustunut meemin tekijän muuhun "tuotantoon", koska muuten hänellä saattaisi olla vähän parempi käsitys tekijän arvoista ja ajatusmaailmasta (kys. tili postannut paljon pro-feminististä sisältöä, jonka kohteena on useinkin Kallosen kaltaiset omien alojensa suurruhtinaat). Tällainen kontekstin katoaminen on ihan yleinen ongelma meemiskenen mielipidevaikuttamisessa. Monia meemejä ei olla tehty massalevitykseen, eivätkä meemien tekijät tätä myöskään aina huomioi niitä tehtaillessaan. En oikeasti usko, että meemin tekijä on tavoitellut sitä, mitä Asko Kallonen kuvittelee meemissä näkevänsä. Kallonen on kaupallisen viihdemusiikin parissa toimiva bisnesmies, ei taidekuraattori. Popmusiikin autenttisuuskultti pitää visusti huolen siitä, että Kallosen edustama kaupallinen musiikki on joka tapauksessa kriitikoiden keskuudessa jotain tee-se-itse-tason indiemusiikkia kovemmassa syynissä, kaupallisuus kun luo lähtökohtaisestikin säröjä artistin autenttisuuteen. Kriitikotkaan eivät ole immuuneja kaikille popkulttuurissa vallitseville asenteille. Jos Kallonen ei tätä osaa musiikin ammattilaisena ymmärtää, se ei ole kenenkään muun ongelma kuin hänen itsensä.
Last edited by dadadrlrl (20.03.2022 10:54)
Offline
PS. Kuinkahan monta postausta tännekin on spämmitty, jossa itketään sitä kun joku kriitikko on arvioinut levyn väärin eikä ole "tajunnut" sitä? Poimuri, mä katson sua.
Last edited by dadadrlrl (20.03.2022 10:56)
Offline
PPS. Ei muuten myöskään yllätä se, että tähän ilmiöön reagoidaan heti kun taidekritiikin ongelmiin tartutaan feministisestä näkökulmasta. Silloin kun kritiikinvastainen kulttuuri nousi Cheekin avittamana Suomessa konsensukseksi, tällaiset puheenuorot loistivat poissaolollaan.
Offline
Levyarvostelu on mielipidekirjoitus.
Online