You are not logged in.
marjapoimuri wrote:Uudet housut ja paita wrote:koko ajan enemmän ja enemmän tietotaitoa siitä miten musiikkia tehdään.
En tiedä onko tämä aina vain hyvä asia. Ja vähän kyseenalaistaisin myös täydellisyyden tavoittelua.
Kyseenalaistaminen on taas eri asia. Pitää muistaa että täydellisyyden tavoittelijat menevät ihan omalla sektorillaan ja pelaavat sen kentän säännöillä. Ei sinne ole pakko mennä.
ja täydellisyyttäkin on monenlaista, mutta luulisin että tulevaisuudessa tekoälyllä, koneoppimisella ja ohjelmoinnilla tulee olemaan entistä isompi rooli hittien tekemisessä.
en kuitenkaan jaksa uskoa että arttu wiskari on tekoälyä omaava robotti eiq
Offline
Uudet housut ja paita wrote:gray charlie wrote:Uudet housut ja paita wrote:marjapoimuri wrote:Uudet housut ja paita wrote:Populaarimusiikkia voi arvostella/arvostaa myös siitä vinkkelistä että se on tietynlaisen muodon täydellisyyden tavoittelua ja tuosta näkökulmasta hyvä kopio voi olla parempi kuin alkuperäinen koska sen tekijöillä on mahdollisuus oppia alkuperäisen virheistä ja puutteista.
Ajatelkaa nyt Wiskaria. Joku vuosi sitten jengi itkuraivosi kun joku biisi kuulosti vähän Leevi & The Leavingsiltä. Mitä tekee Arttu? Lisää musaa itse Leavingsin kanssa. Profit ja support.
Mutta ei vaikuta siihen millaista se musa on.
No mutta kun vaikuttaa. Onhan tämä tavallaan pelkkää teoriaa, mutta periaatteessa jokaisen ajanhetken musiikki on parempaa kuin sitä ennen tehty koska on mahdollisuus oppia vanhoista virheistä ja on koko ajan enemmän ja enemmän tietotaitoa siitä miten musiikkia tehdään.
Se on sitten eri asia jos tykkää jostain musiikista enemmän kuin toisesta.
en oikein saa kiinni tästä ajatuksesta. onko siis jotain mitattavia musiikin osa-alueita, joita analysoimalla voidaan ylittää entisiä musiikillisia saavutuksia? entä itse musiikintekijänä, teetkö musiikkia siltä kantilta, että joku menneisyyden levy tai biisi on tehty virheellisesti ja korjaat virheen? mites vaikka joku coltranen saksofoninsoitto, nyt kun sen virheistä voidaan oppia niin miksei täällä juoksentele kovempia fonisteja ympäriinsä. onko pointti tässä siis se, että arttu wiskari tekee automaattisesti parempaa leavings-musaa, koska tekee leavings-tyylistä musaa vuosikymmeniä myöhemmin kuin gösta sundqvist? onko kaikki tänään julkaistu musa maailman parasta musaa? jos ei ole, miksi uudempi=parempi koskee vain arttu wiskaria?
En tee itse, mutta ymmärrän että joku toinen tekee. Ja tämä ei ole mikään absoluuttinen totuus vaan teoria, niissä on aina epäloogisuuksia ja aukkoja! Katsokaa vaikka Meiju Suvaksen teoria siitä miten pyramidit rakennettiin! Mä palaan tuohon ihan ensimmäiseen ajatukseen, että tietty segmentti populaarimusiikista tavoittelee sellaista utopistista täydellisyyttä, puhdasta kaupallista ja miellyttävää muotoa, se on se maailma missä yhtä Arttu Wiskarin hittikappaletta hinkataan puoli vuotta. Tuossa maailmassa pyritään hyödyntämään kaikki historian oppi ja yhdistämään niistä parhaat ja myyvimmät puolet. Eli TEORIASSA tänä päivänä erityisesti tuossa segmentissä tehtävän musiikin pitäisi olla ihan absoluuttisesti parasta ikinä. Ei se sitä välttämättä ole. Kyllä mäkin kuuntelen ennemmin Coltranea kuin jotain tänä päivänä vaikuttavaa summafonistia että ymmärrän ihan hyvin jos joku kuuntelee ennemmin Leeviä.
Mutta herättipä keskustelua
Nyt ymmärsin. Mutta en näe tuossa maailmassa mitään hienoa.
Mä tavallaan diggaan tuosta maailmasta, siinä on jotain kiehtovaa miten perinpohjin joku kappale hakataan atomeiksi ja analysoidaan jotta siitä saadaan täydellinen. Ja jo nyt big datan käyttö ohjailee musateolisuutta, luultavasti kuten psykis sanoi niin AI:n osuus tulee kasvamaan tuon tulkinnassa räjähdysmäisesti hyvin lyhyenkin ajan sisään.
Siistiä tuossa on kun ei tuo ole pois siltä että joku tekee musaa eri syistä.
Offline
Tullaanko ihmisille kertomaan että biisit on tekoälyn tekemiä?
Tuanoi saatana.
Offline
Tullaanko ihmisille kertomaan että biisit on tekoälyn tekemiä?
vain silloin kun se on tarpeellista
Offline
marjapoimuri wrote:Tullaanko ihmisille kertomaan että biisit on tekoälyn tekemiä?
vain silloin kun se on tarpeellista
Eihän suurta osaa nytkään kiinnosta kuka kappaleen on tehnyt. Wiskarin biisien takana säveltäjänero Janne Rintala ja silti noi mielletään "Artun kappaleiksi".
Offline
Tuli mieleen joka foorumistin lemppari egomaanikon haastattelu Angel Dust sessioiden aikana, jossa trollaili toimittajalle että olisi parempi jos tietokoneet hoitaisivat musiikin tekemisen jatkossa.
En oo kuunnellut Wiskaria enkä aio, mutta vois ehkä käydä joskus siinä sen ravintolassa joka sijaitsee mun vanhoilla huudeilla. Jos se selviää koronakriisistä.
Last edited by Firon (23.04.2020 14:51)
Offline
psykokarkki wrote:marjapoimuri wrote:Tullaanko ihmisille kertomaan että biisit on tekoälyn tekemiä?
vain silloin kun se on tarpeellista
Eihän suurta osaa nytkään kiinnosta kuka kappaleen on tehnyt. Wiskarin biisien takana säveltäjänero Janne Rintala ja silti noi mielletään "Artun kappaleiksi".
Tämä yllätti Mitä toi Arttu siis tekee? Sanoitukset? Ei ole laulajanakaan kovin kummoinen
Offline
Uudet housut ja paita wrote:psykokarkki wrote:marjapoimuri wrote:Tullaanko ihmisille kertomaan että biisit on tekoälyn tekemiä?
vain silloin kun se on tarpeellista
Eihän suurta osaa nytkään kiinnosta kuka kappaleen on tehnyt. Wiskarin biisien takana säveltäjänero Janne Rintala ja silti noi mielletään "Artun kappaleiksi".
Tämä yllätti Mitä toi Arttu siis tekee? Sanoitukset? Ei ole laulajanakaan kovin kummoinen
niin, kertokaapa nyt, forkan wiskari-fanit, itsekin kyllä olen luullut että tekee itse biisejä
Offline
ydis wrote:Uudet housut ja paita wrote:psykokarkki wrote:marjapoimuri wrote:Tullaanko ihmisille kertomaan että biisit on tekoälyn tekemiä?
vain silloin kun se on tarpeellista
Eihän suurta osaa nytkään kiinnosta kuka kappaleen on tehnyt. Wiskarin biisien takana säveltäjänero Janne Rintala ja silti noi mielletään "Artun kappaleiksi".
Tämä yllätti Mitä toi Arttu siis tekee? Sanoitukset? Ei ole laulajanakaan kovin kummoinen
niin, kertokaapa nyt, forkan wiskari-fanit, itsekin kyllä olen luullut että tekee itse biisejä
Discogsissa on kredut kahdelle ekalle levyllä, ekalla on paljon omia kredujaan, tokalla vain yhdessä biisissä osuus säv/san. Toi dokkarisarja antaa kuvan että toi säveltäjänero tekee paljon.
Offline
Discogsissa on kredut kahdelle ekalle levyllä, ekalla on paljon omia kredujaan, tokalla vain yhdessä biisissä osuus säv/san. Toi dokkarisarja antaa kuvan että toi säveltäjänero tekee paljon.
oho, kävin katsomassa ja ei se ole edes yksin mitään tehnyt, aina vähintään tuo rintala mukana, joka luultavasti käytännössä tehnyt enimmät työt, joten aika hämmentävä juttu
Offline
Uudet housut ja paita wrote:Discogsissa on kredut kahdelle ekalle levyllä, ekalla on paljon omia kredujaan, tokalla vain yhdessä biisissä osuus säv/san. Toi dokkarisarja antaa kuvan että toi säveltäjänero tekee paljon.
oho, kävin katsomassa ja ei se ole edes yksin mitään tehnyt, aina vähintään tuo rintala mukana, joka luultavasti käytännössä tehnyt enimmät työt, joten aika hämmentävä juttu
Tsekkaa se dokkarisarja Areenasta niin näet säveltäjäneron työssään. Arttu käy välillä moikkailemassa.
Offline
Oon jotenkin ajatellut, että tämä on ollut kaikkien tiedossa
Uuden, musiikkialalle pyrkivän artistin kohdalla tehtävä imagon rakennus: case Arttu Wiskari
Asiakirjoittaja on katkeroitunut vegaani
Offline
Täällähän on keskustelu edennyt ja tuloksia syntynyt! Nyt on kyllä ihan liian myöhä lähteä sen kummemmin purkamaan, mut se mikä mua itseäni Artun touhussa viehättää, on:
1) Tuollainen täysin poskettoman itsetietoinen "suomalaisuuden" aku-pisteiden painelu ja semmonen tragikoominen tuokiokuvien rakentelu siitä, minkälaista yhteinäiskulttuuria tässä maassa vielä on kaikkine vahakabinetteineen ja lääkelaukkuineen. Artun musa on tietenkin selkeän keski-/työväenluokkaista, mutta siinä on tietynlaista sori jos nyt käytän kiellettyä sanaa metamodernia särmää, jota jossain Juha Tapiossa tai luoja paratkoon kaiken maailman Kalle Lindrotheissa ei ole. Ehkä sekin kans viehättää, että pitkästä aikaa joku haluaa olla TUNTEIDEN TULKKI eikä laulaa vain jostain omista kulmasohvistaan.
2) Se mitä UHJP:kin totesi, tuollainen insinöörimäinen hinkkaus ja pyörittely, mitä siinä sarjassakin kuvattiin, oli kaikessa insinöörimäisyydessäänkin ehkä inspiroivinta ja kiehtovinta, mihin itse oon suomalaisissa musa_hommissa viime vuosina törmännyt. Jos se taannoinen Ylkkärin juttu Hesan Speedy ja Saku -pösilöistä vain masensi ennalta-arvattavuudellaan, tosta Mökkitien hommasta paistoi sellainen selkeä tavoitteellisuus ja tekemisen meininki jotenkin ihan eri tasolla. (Vertailen näitä vain henkilökohtaisesti siltä pohjalta, mikä fiilis itselle kahdesta sinällään erilaisesta "skene"kuvauksesta jäi.) Ehkä se tossa touhussa viehätti, että vaikka musa on vimpan päälle mietittyä, se tuntuu kuitenkin jonkinlaiselta artesaanituotteelta, mikä taas ei monista paljon särmättömämmiksi stailatuista Spotifyn uutuuslistoilla roikkuvista poppareista välity. Tietenkin niillä on omat nichensä, mutta ne eivät selvästikään onnistu keikuttamaan venettä yhtä etevästi kuin Janne Rintala ja Arttu.
3) Tosiaan, Rintalahan suurilta osin noita naruja vetää, Arttu on se fasadi ja tulkitsija. Ja luulis tässä vaiheessa, että sen, että joku muu tekee biisit, haukkuminen olis jäänyt jo johonkin 1990-luvulle. Mulle on jäänyt semmoinen käsitys että Arttu on viime aikoina enemmän keskittynyt esim. raflan pyörittämiseen, mutta mitä nyt vaikka sitä sarjaakin seuraili, niin paljonhan Arttukin oli siinä kirjoitusprosessissa mukana. Toivon myös, ettei jengi nyt jotenkin erityisesti luule, että Arttu on tässä se suuri lauluntekijänero, koska mielestäni se, ettei näin ole, on aika julkisesti tehty tässä viime vuosina jo suht selväksi.
Oivalluksen hetkellä olin heikosti ravittu, joten totesin, onkos kellään sitä fallin ekaa sinkkua, eiku että lehden nimen on oltava Nälkä.
Offline
Ei kai tässä kukaan ole haukkunut sitä ettei Arttu tee biisejä. Hieman hämmentävää vaan miten juuri Arttu on päätynyt sellaiseksi jolle joku muu haluaa tehdä biisejä kun tosiaan laulutaidot aika rajalliset ja ulkonäkökin hieman erilainen kuin tyypeillä joille yleensä muut tekevät biisit
Offline
Ei kai tässä kukaan ole haukkunut sitä ettei Arttu tee biisejä. Hieman hämmentävää vaan miten juuri Arttu on päätynyt sellaiseksi jolle joku muu haluaa tehdä biisejä kun tosiaan laulutaidot aika rajalliset ja ulkonäkökin hieman erilainen kuin tyypeillä joille yleensä muut tekevät biisit
sinänsä mielestäni positiivinen juttu, ettei tartte näyttää staralta ollakseen tähti, ei edes mikään häikäisevä ääni ole pakollinen.
Offline
ydis wrote:Ei kai tässä kukaan ole haukkunut sitä ettei Arttu tee biisejä. Hieman hämmentävää vaan miten juuri Arttu on päätynyt sellaiseksi jolle joku muu haluaa tehdä biisejä kun tosiaan laulutaidot aika rajalliset ja ulkonäkökin hieman erilainen kuin tyypeillä joille yleensä muut tekevät biisit
sinänsä mielestäni positiivinen juttu, ettei tartte näyttää staralta ollakseen tähti, ei edes mikään häikäisevä ääni ole pakollinen.
Totta kyllä. Ihan sympaattinen hahmohan Arde on vaikka en tosiaan mitään tämän taustoja tiennytkään. Itse kuitenkin arvioin musiikkia ainoastaan sillä perusteella miltä se itseni korvaan kuulostaa, niin kalossimiehen pointit menevät kyllä totaalisen ohi.
Offline
Miksei joku haluaisi tehdä jollekin toiselle biisejä? Biisit tarttee esittäjän ja keulakuvan. Aika vähän joku Badding on tehny omia biisejä esim.
Ulkonäön arvostelu oli vähintäänkin kummallista.
Last edited by hezma (24.04.2020 13:47)
Online
En minä sanonut että Artun ulkonäössä olisi mitään vikaa. Normaalin näköinen ihminen. Yleensä nuo tekemällä tehdyt artistit ovat vaan jotain yliluonnollisen kauniita malleja, osaavat laulaa ja omaavat jonkinlaista tähtikarismaa. Artulla ei ole näistä mitään, mutta mielipidejuttujahan nämä.
Offline
Miksei joku haluaisi tehdä jollekin toiselle biisejä? Biisit tarttee esittäjän ja keulakuvan. Aika vähän joku Badding on tehny omia biisejä esim.
Ulkonäön arvostelu oli vähintäänkin kummallista.
eihän tässä ulkonäköä arvosteltu, mutta kun usein tuntuu että hittilistoille pääseminen vaatii tietynlaisen ulkonäön niin yleisestä muotista poikkeaminen on tässä päinvastoin hyvä juttu. ja badding kyllä teki omiakin biisejä, vaikka aika paljon muiden biisejä esitti, mutta tulkitsijana sanoisin että aika lailla parempi kuin wiskari. ei sillä että wiskari erityisen huono olisi, mutta ei siitä kyllä baddingin kaltaista legendaa saa tekemälläkään. eipä kyllä monesta muustakaan niihin saappaisiin olisi.
EDIT: jaha, ydis vastasikin jo omasta puolestaan mutta submittiä vaan menemään minunkin puolesta
Offline
Tekemällä tehtyjä artisteja:
- Blue Öyster Cult
- Litku Klemetti
- Maustetytöt
Online
Tekemällä tehtyjä artisteja:
- Blue Öyster Cult
- Litku Klemetti
- Maustetytöt
ihan hyvään seuraan arttu-setä siis päässyt
Offline
Tekemällä tehtyjä artisteja:
- Litku Klemetti
Täh? Perustele
Offline
hezma wrote:Tekemällä tehtyjä artisteja:
- Litku KlemettiTäh? Perustele
tässä tapauksessa artisti on itse luonut "itsensä" eli keksinyt litku-hahmon, eikö tästäkin löydy joku gradu tms. en jaksa googlata
Offline
Mut siis ku Wiskarissahan toi tommonen tavallisuus nimenomaan TEKEE SIIHEN SEN. Jos te mietitte konseptia "laulava rautakauppias", niin ette te siihen laita mitään Baddingin kaltaista hämyä keekoilemaan, vaan kyllä se on just tuollainen lähiöfaijan näköinen jantteri.
Oivalluksen hetkellä olin heikosti ravittu, joten totesin, onkos kellään sitä fallin ekaa sinkkua, eiku että lehden nimen on oltava Nälkä.
Offline
Ja siis populaarikulttuurissa joku esiintyy ns. artistipersoonan takaa tai on levy-yhtiön kasaama bändi. AI KAUHEE! KOSKAAN EI OLE MUSAHISTORIASSA OLLUT NÄIN. Paitsi joku Faust.
Offline
NO NYT Ylellä pitkä Artun haastis!
https://yle.fi/uutiset/3-11330745
Arttu Wiskari on suomipopin Lidl-lenkkari
Offline
hesarissahan oli iso juttu tästä uusimmasta hitistä, jutun perusteella tekis melkein mieli kuunnella toi biisi
Offline
hesarissahan oli iso juttu tästä uusimmasta hitistä, jutun perusteella tekis melkein mieli kuunnella toi biisi
Kiinnostaus lukea mutta en oo tilaaja. Kehtaisitko copypastaa tänne?
Offline
psykokarkki wrote:hesarissahan oli iso juttu tästä uusimmasta hitistä, jutun perusteella tekis melkein mieli kuunnella toi biisi
Kiinnostaus lukea mutta en oo tilaaja. Kehtaisitko copypastaa tänne?
Pari vuotta sitten lauluntekijä Janne Rintala näki Youtubessa törmäysnukkevideon. Siinä oli suurnopeuskameralla kuvattu auto, joka ajoi päin seinää kahdeksankymmenen kilometrin tuntinopeudella. Hidastutettu törmäys kesti viitisentoista sekuntia, ja Rintala oli vaikuttunut.
Alkoi pyöriä mielessä, mitä tapahtuu, kun tuollainen lasikuitukoppi oikeasti osuu kallionkielekkeeseen. Siinähän lentää lapset kuin monopolitkin ja lopulta vaan glykoli valuu ulos, Rintala muistelee.
Puhelun taustalla kuuluu lasten kiljahduksia. Lapset ovat Rintalan omia.
Lapset arvuuttelee mihinkä me mennään, rankkasateessa eteeni mä en nää mitään, Tässäkö tää oli? -kappaleessa lauletaan.
Lauluntekijäksi Rintala on tunnollinen tapaus. Aamuisin perheenisä vie lapsensa päivähoitoon, ajaa studiolle ja työskentelee virka-ajan ennen lähtöään kotiin. Päivän aikana syntyy kappaleita Wiskarin ohella myös muille Mökkitie-levy-yhtiön artisteille, kuten HesaÄijälle ja Erika Vikmanille. Rintala on myös yksi Vikmanin Cicciolina-kappalen tekijöistä.
Wiskarille Rintala on tehnyt kappaleita yli kymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen oli yhdessä tehty Mökkitie, minkä jälkeen tuotantoon on mahtunut niin suuria onnistumisia kuin floppejakin.
Viimeisestä kahdesta sinkusta on tullut sellaisia hittejä, että se on melkein kohtuutonta.
Jälkimmäinen kappaleista on Tässäkö tää oli?. Se kerää kuulijoita parhaillaan niin Spotifyssa, Youtubessa kuin radioissakin.
Kuulijalle kappaleista kuuluu yleensä vain lopputulos, mutta Tässäkö tää oli? -kappaleen synnystä on suuri osa kerrottu mainiossa Unelmia ja studiohommia -sarjassa (2019), joka on edelleen katsottavissa Yle Areenassa.
Tässä jutussa sen synnystä kerrotaan loput.
Heinäkuussa 2018 Arttu Wiskari makaa levy-yhtiön sohvalla väsyneen näköisenä. Aamu-tytär on valvottanut häntä pitkin yötä, unta on tullut puolisentoista tuntia.
Mökkitien toimitusjohtajalla Olli Saksalla on omat ongelmansa. Wiskarille pitäisi saada aikaan hittibiisi, mutta Rintala on tuonut näytille täysin lohduttoman tekstin.
Se on niin saatanan surullinen, toimitusjohtaja toteaa. Toimitusjohtaja on tosin aika juhlallinen titteli: Mökkitie on kaveripohjalta syntynyt yritys, ja Saksan, Rintalan ja Wiskarin välit ovat epämuodolliset.
Rintala myöntää tekstin synkäksi. Törmäysnukkevideosta lähteneestä ideasta on kehkeytynyt tarina, jossa perhe ajaa kolarin moottoritiellä ja kaikki kuolevat.
Saksa toivoo, että tekstiä veivattaisiin toiveikkaampaan suuntaan. Yksi syy siihen on hänen vaimonsa Katja, joka toimii usein uusien kappaleiden verrokkikuuntelijana. Nyt kolmen lapsen äiti on sanonut, ettei suostu kuuntelemaan niin synkkää teosta uudelleen.
Me ollaan tosi lähellä siinä, mutta pitää löytää vielä se juttu, että jengi pystyy elämään sen kanssa, toimitusjohtaja maanittelee Rintalaa.
Ongelmia on erityisesti kertosäkeessä, jossa päädytään synkkään lopputulemaan: Auto on katollaan, ja isä tai äiti analysoivat tuhoa lakonisesti.
Tässä tää nyt oli. Levii nelostielle lasten monopoli. Jää juomatta se kylmä alkoholiton olut, joita Soliferin jääkaappiin ostin kuus.
Tässä tää nyt oli. Valuu asfaltille autosta glykoli, vaikenee radiossa nuorisoidoli ja nyt meitä ympäröi tää lopullinen hiljaisuus.
Rintala ottaa haasteen vastaan. Hän lupaa tehdä toiveikkaamman version tunnissa, minkä jälkeen sohvalla yhä lojuva Wiskari laulaisi kappaleesta ensimmäisen version.
Pidetään se perhe hengissä ja katotaan miten käy, Rintala päättää.
Tapetaan kaikki, Wiskari puolestaan kannustaa puuroisella äänellä sohvalta. Sitten hän vetää lippalakin silmilleen. Rintala häipyy studioon.
Pätevän säkeistön tekeminen tunnissa olisi melkoinen ihme ammattisanoittajallekin. Kannustimena työhön toimii se, että erilaisella lopulla kappaleesta saatettaisiin Warnerin Asko Kallosen siunauksella tehdä sinkku.
Se taas vaikuttaisi sen menestysmahdollisuuksiin ratkaisevasti.
Kappaleena Tässäkö tää oli? ammentaa suomalaisen musiikkihistorian genrestä, jossa kaikki menee päin helvettiä. Se on perinteenjatkaja sellaisille kappaleille kuin Kari Kuuvan Tango Pelargonia, jossa myrsky-yönä vaari hukkui meren mustiin laineisiin. Tuonen käki jossain kukkui, jäi mummo kyyneliin.
Eppu Normaalin Murheellisten laulujen maa -kappaleessa katajainen kansa juoksee järviin, eikä itsesäälin määrää mittaa järki, eikä [Toivo] Kärki määrää.
Ilmiselvin edeltäjä kappaleelle on tietysti Gösta Sundqvistin Pimeä tie, mukavaa matkaa, jossa perheen taloudellinen ahdinko johtaa hyytäviin lauseisiin.
Pidä silmät kiinni, kun kaasu pohjassa lähdetään. Takapenkillä lapset nukkuu, ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään. Meidät mutkaan viimeiseen vie.
Yhteistä kappaleille on, että ne ovat usein kieli poskessa väännettyjä parodisia kappaleita, joissa kurjuus on viety äärimmilleen. Komedian ja tragedian rajalla tasapainoilee myös Wiskarin hittikappale, ja siinä sen nerokkuus ehkä onkin.
On vaikea sanoa, pitäisikö sille itkeä vai nauraa.
Unelmia ja studiohommia -sarjassa kappaleen seuraavat vaiheet esitetään ytimekkäästi. Studiossa Rintala lallattelee kappaletta ja tekee parhaansa poistaakseen siitä kuoleman. Tässä tää nyt oli -toteamus muutetaan ensin Tässäks tää nyt oli? -kysymykseksi, mikä kuitenkin kuulostaa Wiskarin suussa söksötykseltä. Se vaihtuu Tässäkö tää oli? -muotoon.
Minäkertojaa ympäröivä lopullinen hiljaisuus puolestaan muuttuu totaaliseksi hiljaisuudeksi, mikä antaa kuulijan tulkinnalle enemmän pelivaraa.
Vielä on kuitenkin muutettava laulun lopetus. Määräajassa Rintalan kynästä syntyykin säkeistö, jossa kertojaksi vaihtuu autossa takapenkillä ollut lapsi.
Tästä alkaa loma, ja vaikka kuukauden mä olen vuoteenoma. Ei se haittaa kunhan kotiin pääsen takas. Olet rakas, iskä kuiskas kun peitteli mut vuoteeseen.
No niin, se on siinä saatana, toimitusjohtaja sanoo sarjassa tyytyväisenä. Saksan mielestä Rintalan lauseet ovat kultaa: lapsi pääsee kotiin, iskä peittelee vuoteeseen ja kaikki on hyvin.
Mä ehdin juoda puoli tölkkiä limonadia sillä aikaa kun sä kirjoitit ton, hän sanoo.
Näin helppoo tää on, Rintala sanoo kameramiehelle tyytyväisenä.
Silloin hän ei tiedä, että ratkaiseva säkeistö tulisi vielä muuttumaan.
Nyt koronakeväänä Mökkitien kaverikolmikko on saanut seurata kappaleen kiitoa huojentuneena. Wiskari teki sillä henkilökohtaisen ennätyksen: se nousi ensimmäisenä päivänä suoraan Spotifyn kuunnelluimpien kappaleiden listalla neljänneksi ja on sen jälkeen jatkanut kohoamistaan.
Kappaleen videota on katsottu Youtubessa lähes 700 000 kertaa.
Alun perin kappale oli tarkoitus saada ulos jo huomattavasti aikaisemmin, mutta suunnitelmat muuttuivat. Sitä ennen julkaistiin Suomen muotoisen pilven alla, josta tuli viime vuoden soitetuin kappale radioissa.
Kukaan ei silloin julkaistaessa ymmärtänyt että Suomen muotoisen pilven alla muodostuu niin suureksi hitiksi. Oli sitten turha julkaista uutta sinkkua, kun vanha meni radiossa ja Spotifyssä niin hienosti, Rintala sanoo.
Myös Suomen muotoisen pilven alla vaati pitkän jalostamistyön. Kappaleen niittaava rivi syntyi, kun Rintala katseli poikansa kanssa animaatiota, jossa tumma pilvi seurasi epäonnista päähenkilöä. Syntyi ajatus Suomea varjostavasta pilvestä, joka vaikutti kaikkeen jääkiekon MM-kisoista Hanoi Rocksin hajoamiseen.
Kaikkiaan kertosäe korostaa kuitenkin selviytymistä, ja epäilemättä se antoi uskoa siihen, että samaa teemaa kannattaa tuoda myös Tässäkö tää oli? -kappaleeseen.
Myös Leevi and the Leavingsin perinteestä on otettu kaikki irti. Teeman ja riimien lisäksi Mika Haapasalon ja Rintalan sävellyksessä vaikutteet kuuluvat vahvasti, ja studiossa Wiskaria säestää Leavings-orkesteri.
Laulaja itse käyttää tulkinnassaan aiemmista hiteistä kuten Tuntematon potilas ja Sirpa tuttua salaista asettaan. Wiskari laulaa tarkoituksellisen nössösti ja epävireisesti.
Vaikka se häntä harmittaakin.
Kaksi perättäistä hittiä ovat singonneet Arttu Wiskarin uudelle tasolle. Levy-yhtiön tilastojen mukaan Tässäkö tää oli? -kappaleen Spotify-kuunteluista peräti 64 prosenttia tulee 1834-vuotiailta. Ylen toimittaja Anton Vanha-Majamaa paljasti kolumnissaan sen päässeen YleX:n soittolistalle nuorisokanavan ensimmäisenä Wiskari-kappaleena.
Wiskari ei enää ole artisti, jota yksi puoli Suomen kansasta vihaa ja toinen puoli rakastaa.
Ps. tykitellään-podcastissa kriittisyydestään tunnettu musiikkitoimittaja Oskari Onninen piti äärimmäisen tarkasti laskelmoitua kappaletta övereine loppusointuineen äärimmäisen onnistuneena.
Siinä on jotain todella nerokasta, miten siinä yhdistellään tuttua ja vierasta, Onninen analysoi.
Hän tosin olisi halunnut, että perhe kuolee kolarissa, kuten Rintala alun perin kaavailikin.
Lasten äänet puhelun taustalla yltyvät. On kulunut kaksi vuotta siitä, kun Janne Rintala katseli sohvalla makaava Wiskaria ja toivoi pystyvänsä ihmeeseen.
Lopulta Rintala sai viimeisen säkeistön valmiiksi ennen vuodenvaihdetta 2020.
Tästä alkaa loma. Ja vaikka kuukauden mä olen vuoteenoma. Ei se haittaa vaikk´ on kipsattuna ranne, näin Iltalehden kannen: Iskä teki meistä julkkiksii.
Tultiin siihen tulokseen, että siihen tarvitaan vielä toivoa. Ettei kukaan vaan ymmärrä, että siinä joku olisi kuollut tai että olisi käynyt liian huonosti. Käänsin sen sitten niin, että vaikka tapahtuu kamala onnettomuus, niin lapsi naivisti ajattelee, että päästiin sentään lööppiin. Lisättiin komediaa sen tragedian sekaan.
Voihan sen ajatella jonkinlaisena kuvauksena nykyajasta, jossa tärkeintä on, että pääsee lehteen. Vaikka ei ole voittanut mäkihypyn olympiakultaan vaan joutunut onnettomuuteen.
Aika on tehnyt tehtävänsä, eikä sanoittaja enää haikaile maantielle joukkokuolemaa. Nyt viimeinen versio on hänestä paras mahdollinen.
Tämä aika tarvitsee toivoa, ja tuossa sitä on. Joku valon kipinä on hyvä kuulijalle aina jättää.
voodoo jippu eiq people bez magic people
lol apua
ultravox
Offline
Hyvä juttu oli. Kiitos!
Offline