You are not logged in.
Ja hei Milesin levyistä vielä, jos Live Evilistä pidit: Agharta!! Julmetun tumma ja syvä psykedeelinen soundi.
First Meditations ei sinänsä ole mitään mullistavaa jos toi perinteinen kvartettijatsi ei nappaa, lähinnä mainitsin siksi kun Meditationsia niin usein kuulee ylistettävän, että itselleni tämä vähän hillitympi kvartettilevytys on mieluisampi.
Offline
Tuo edellisellä sivulla mainittu Sons of Kemet on itselleni hieman turhauttava tapaus, sillä diggasin heidän ekaa levyään Burn kovastikin ja itse asiassa kuuntelin sen taas joku aika sitten ja se kuulosti edelleen todella vaikuttavalta. Kuitenkaan jostain syystä en ole saanut oikein otetta heidän myöhemmistä julkaisuistaan, en myöskään tästä uusimmasta, jota on näköjään kehuttu joka paikassa. Jotenkin toi ekan levyn iskevyys on mun korvaan jäänyt pois noilta uudemmilta tai jotain sinne päin. Toisaalta en kuuntele jazzia niinkään paljoa, joten ehkä mun mieltymykset on vaan kerta kaikkiaan erilaiset kuin genreen syvemmin perehtyneiden.
Tässä joka tapauksessa siltä ekalta leyltä tämmönen "singlelohkaisu":
Offline
Ja hei Milesin levyistä vielä, jos Live Evilistä pidit: Agharta!!
hyvältä vaikuttaa. ostoxxi menee :O
EDIT: ootan vielä. pitää kuunnella näitä edellisiä ensin jonkin aikaa.
Last edited by ba (03.01.2019 17:50)
Offline
Tuo edellisellä sivulla mainittu Sons of Kemet on itselleni hieman turhauttava tapaus, sillä diggasin heidän ekaa levyään Burn kovastikin ja itse asiassa kuuntelin sen taas joku aika sitten ja se kuulosti edelleen todella vaikuttavalta. Kuitenkaan jostain syystä en ole saanut oikein otetta heidän myöhemmistä julkaisuistaan, en myöskään tästä uusimmasta, jota on näköjään kehuttu joka paikassa. Jotenkin toi ekan levyn iskevyys on mun korvaan jäänyt pois noilta uudemmilta tai jotain sinne päin. Toisaalta en kuuntele jazzia niinkään paljoa, joten ehkä mun mieltymykset on vaan kerta kaikkiaan erilaiset kuin genreen syvemmin perehtyneiden.
Tässä joka tapauksessa siltä ekalta leyltä tämmönen "singlelohkaisu":
Tää on hyvä kans. Joku levy noilta pitää hyllyyn hommata, saa nähdä mikä kävelee eka vastaan
Offline
Arthur Doyle: First House
Julmettu miten kova levy, tosi eläväistä ison kokoonpanon freetä, kaks kitaristia ns. erottaa tän joukosta. Doylella jopa omilla standardeillaan aika rujo fonisoundi.
Art Blakey and the Jazz Messengers: Indestructible
Parhaat melodiat + paras svengi = ihan tolkuton meno. Top10 jazzlevyt kamaa.
Last edited by Uudet housut ja paita (03.02.2019 22:50)
Offline
toi indestructible on kyllä upea, energinen meininki. oikeastaan kaikki kuulemani Artin ja bändin touhut on ihan kipeitä, suosikkirumpali varmaan kyseessä näissä hommissa.
katsottiin äijien kanssa leffa, äijät lähtivät maustetyttöjen keikalle, itse jäin kotiin kuuntelemaan darkthronea.
Offline
Sama ku Rayskalla ja Uhjp:lla. Free for All ehkä vielä pykälän kovempi levy. En ymmärrä rummuttelun teknisestä puolesta paljon, mutta varsinkin Art Blakeyn ride-symbaalin käsittely on sellaista, mikä vaan svengaa niin saatanasti!
Online
Tykkään kyllä Jazz Messengersien kaikista jaksoista, mutta ehkä itelle kuiteskin mieluisinta just tää 60-luvun eka puolisko kun Wayne Shorterin, Lee Morganin ja Freddie Hubbardin kaltaisia ihan kovimpia puhaltajia oli bändissä. Etenkin Shorterin sävellykset vaikkapa tolla Free for Allilla huhuh.
Just nyt soi Like Someone In Love.
Offline
Giantis Like Someone in Lovelta, morjes joo mikä teemamelodia Shorterilta:
Offline
Art Blakeystä kun oli puhe niin mainitaan samaan syssyyn Max Roach. Fiilistelin just yks päivä että on ollut tyypillä pokkaa pistää levyn nimeksi Award Winning Drummer
Offline
Ehkä tästä vouhottanut täällä ennenkin, mutta:
Noah Howard Group: Berlin Concert
Väkevä levy. Syy miksi pidän tästä niin valtavasti saattaa olla Oliver Johnsonin rumpujen ja Lamont Hamptonin perkkojen yhteissoitto, ihan poikkeuksellisen rikasta rytmiverkkoa, musa liikkuu ku vilkas hämähäkki. Coltranen Olésta on mielettömän hieno versio.
Offline
Keith Jarretin Sun Bear Concerts
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Noah Howardin soitto läpi Olé levyn ja erityisesti ylilyövä vibrato Lift Every Voice And Sing kappaleessa ai että.
Offline
KZ wrote:Ja tämähän on aika kova tämä Noah Howard.
Jaa tämä ei olekaan mitään joka kaupan peruskataloogikamaa...
70-luvun levyistään on tehty tosi vähän uusintapainoksia. The Black Arkista on suht tuore, toi on aikamoista repimistä läpi levyn, luulen että sä pitäisit. Frank Wrightin Uhuru Na Umojasta on CD-painos ehkä 15 vuoden takaa, enimmäkseen Howardin sävellyksiä tuolla. ESP-levyistä (s/t ja At Judson Hall) saattaa kans olla markkinoilla edelleen jotain tän vuosituhannen painoksia, molemmat ihan mainioita levyjä mutta itse tykkään noiden jälkeisestä ehkä vähän enempi melodisesta tuotannosta enempi.
Ja ai niin Wrightin One For Johnista on varmaan kans jotain painosta saatavilla, noiden virallisuudesta ei kyllä välillä ole mitään tietoa. Huippu levy, vähän ronskimpaa osastoa taas.
Last edited by Uudet housut ja paita (11.02.2019 16:39)
Offline
Buddy Rich on aina ollut suosikkini. Yhtään hänen levyä en ole omistanut. Aika korjata tilanne.
No nyt päästiin asiaan.
Hyllyssä ei taida olla soittoaan kuin joillain Parkerin ja Hamptonin levyillä, mutta kova kannuttaja kuten tavataan sanoa.
Offline
Hank Mobleyn Soul Station levy, Split Feelin's biisi ja Art Blakeyn rummutus. Teemassa ihan huikea nerous basson (Chambers), pianon (Wynton Kelly) ja rumpujen yhteispelissä, ja erityisesti miten Blakey ripottelee aksentteja virvelin kantilla. Hiton kiva levy muutenkin.
Offline
Hankin viimein Sun Ra'n The Mystery Of Being 3lp boxin eli alunperin Horon julkaisemat -78 levytykset. Kiva pieni kvartettikokoonpano ja musa on tommosta oikein kivaa laiskanpulskeaa löllöttelyä. My Favorite Things versiointi menee mulla vähän ohi, ei oikein tapahdu mitää kiinnostavaa missään kohtaa, mutta muuten aika kivaa touhua. Jos nyt muihin Ra'n pieniin kokoonpanoihin vertaa niin Night Of The Purple Moon on edelleen aika ylivoimainen mut eri bändi ja eri jutut tässä, tervetullut uudelleenjulkaisu koska noi orkkikset menee ihan naurettavissa hinnoissa.
Last edited by Uudet housut ja paita (16.02.2019 23:56)
Offline
Saatiin vihdoinkin järjestymään näytös Milford Graves-dokumentista FULL MANTIS !!
Gravesin oppilas Simo Laihonen johdattaa leffaan puheenvuorolla ja soolokeikalla. Perjantaina 24.5.
Korjaamolla.
let me fall out of the window
with confetti in my hair
Offline
Offline
Suositelkaa modernia jazzia osastolta The Necks, Nik Bärtsch tai vastaavaa. Ilmeisesti ECM records on se juttu?
ECM:n kataloogissa on niin valtavasti musaa, että kaipais oman suositustopsunsa ja mä en pidä itseäni asiantuntijana tolla saralla, en tiä mitkä menis Necks osastolle. Ehkä jotain Barre Philipsin levyjä kantsii koittaa? Three Day Moon tai Mountainscapes? Ei ny niin Necksiä mut modernia ja mahtavaa, toki aika iisejä et en tiä onko toi ongelma.
Itellle yksi modernin jatsin isoista jutuista on ollut Nicole Mitchell. Tsekkaa vaikka Mandorla Awakening II: Emerging Worlds. En tiiä onko yhtään sitä mitä hait mutta tuolla bändillä on hieno oma suuntansa.
Offline
Albert Ayler: Holy Ghost (discogs)
tällä boksilla on kyllä kovaa hinkkausta en kyllä omista tota lootaa enkä oo kuunnellut kaikkea, mutta sen mitä oon ehtinyt niin tukevaa kamaa.
katsottiin äijien kanssa leffa, äijät lähtivät maustetyttöjen keikalle, itse jäin kotiin kuuntelemaan darkthronea.
Offline
Albert Ayler: Holy Ghost (discogs)
tällä boksilla on kyllä kovaa hinkkausta en kyllä omista tota lootaa enkä oo kuunnellut kaikkea, mutta sen mitä oon ehtinyt niin tukevaa kamaa.
Omistan lootan ja olen kuunnellut kaikean useaan otteeseen, erittäin hieno julkaisu tämä. Sekä historiallisesti kiinnostavaa matskua (vaikkapa Katzin kvartetin äänitykset) että jotain ihan helvetin hienoa muualla julkaisematonta möyrimistä (mm. Don Ayler Sextet). Se boxin mukana tullut kirja on tosi kiinnostava myös.
Offline