Ultravox & John Foxx

psychocandy · 12.05.2006 12:52

no laitetaan viimeinkin topicci yhtyeelle, joka on ollut aina yksi suurimpia suosikkejani. ehkä muista kasari-"futu"-bändeistä tämän erottaa se, että kitaroita on aina käytetty ja muutenkin vähän enempi rok(wrok) kuin "kilpailijansa". aloittivat 70-luvun puolivälissä aika erilaisena, 70-luvun lopussa vaihtui laulaja ja alkoi hittikausi, ja lopuksi bändi hiipui pois (pakollista comebackia odotellessa...). mutta asiaan, sananen jokaisesta levystä:

ultravox! 1977

ensilevy oli vielä varsin hajanainen, tuottajana hääri brian eno ja steve lillywhite ja meno ei ollut ihan vielä selkiytynyt, varsin hajanainen levy. avausraita saturday night in the city of the dead on huuliharppuineen kuin päivitetty versio dylanin subterranean homesick bluesista ja sen jälkeen tulee semmoista 70-luvun rokkia, slipawayssa on hiukean hieno melodia, olkoonkin että vokalisti john foxx värisyttää ääntään ehkä hieman liikaa. a-puolen päättävä pitkähkö i want to be a machine on vähän kuin bowien width of a circle, semmoinen pitkä folk-proge, jonka lopun viuluhulinat saavat suorastaan comus-maiset mittasuhteet. ei tätä myöhempään tuotantoon verrattaessa heti ultravoxiksi uskoisi, mutta on kyllä yksi bändin ihan hienoimpia biisejä. b-puolen avaa coolimpaa katurokkia edustava wide boys ja hiukka mahtipohtisella meiningillä jatketaan, ja levyn päättää ehkä ainoa biisi joka antaa jotain viitteitä tulevasta, huikean hieno ja kaunis my sex.

ha! ha! ha! 1977

toinen levy tehtiin steve lillyrhiten tuotannossa ja se ilmestyi melko pian ekan jälkeen. tällä kertaa oltiin ehkä jo vähän enempi ajassa kiinni, punkin vaikutus alkoi jo kuulumaan esim. reippaassa fear in the western world -biisissä. ikävä kyllä materiaali oli paikoin hieman tasapaksumpaa, joten levy on pienoinen väliinputoaja, mutta loppua kohden paranee, man who dies every day ja artificial life lähentyvät jo tutumpaa ultravox-soundia ja paras oli taas säästetty viimeiseksi, huikaisevan hieno hiroshima mon amour on eräs kaikkien aikojen hienoimpia biisejä.

systems of romance 1978

kitaristit ovat bändissä vaihtuneet tiheään, tällä levyllä mukana oli robin simon, ja melko kitaravoittoinen levy on, mutta saksalainen tuottajavelho connie plank osasi loihtia moternit soundit eikä biiseissäkään juuri valittamista. tällä kerralla paras laitettiin heti alkuun, slow motion on suorastaan täydellinen psykedeelinen lennon/beatles-pastissi, mutta moderneilla soundeilla, ja samaan tyyliin jatketaan. toinen sinkkubiisi quiet men edusti taas "robotimpaa" menoa ja dislocation on jotenkin vieraantuneessa tunnelmassaan jo lähempänä foxxin tulevaa soolotuotantoa. mainitaan vielä raikkaan kitaravetoinen when you walk through me, joka osoitti että "stadionrokinkin" voi saada toimimaan... hieno levy!

sanottakoon vielä näistä varhaisvaiheista, että roxy music tuntui olevan jonkinlainen musiikillinen esikuva, muistan hämmästyneeni kun aikanaan kuulin ekaa kertaa roxy musicin debyytin ja totesin että tuota on ultravoxinkin tyypit varmaan joskus kuunnellut... mainitsen vielä pari albumien ulkopuolista biisiä, young savage julkaistiin sinkkuna muistaakseni kahden ekan levyn välissä ja edustaa semmoista modernia uuden aallon post-punk-soundia parhaimmillaan. ha!ha!ha!:n ensipainoksen mukana tuli 2 uutta biisiä sisältävä livesinkku, ja viimeinen(?) b-puoli crossfade enteili hyvin vahvasti jo foxxin soolouraa. ekoista levyistä julkaistiin aikanaan kokoelma three into one, joka sisältää albumiraitojen ohella young savage -sinkun. sittemmin tullut joku cd-kokoelmakin... ja tänä vuonna ilmestyy remasterit näistä kolmesta ekasta levystä, ja uskoakseni bonusbiisejä on mukana.

mutta joo, tämän jälkeen tulikin muutoksia, perustaja/vokalisti john foxx ja kitaristi robin simon lähtivät bändistä (john foxxin soolourasta voin kirjoitella tänne myöhemmin), mutta ei hätää, tilalle saatiin lyhyt viiksiniekka skotlannista, poikabändi slikissä ja sittemmin "uutta aaltoa" edustaneessa rich kidsissä ja jopa hetken thin lizzyssä soittanut midge ure, joka sekä lauloi että soitti kitaraa, joten kvintetti supistui kvartetiksi. vaikka olenkin vannoutunut john foxx fani, niin pakko myöntää että midge uren johdolla ultravox teki seuraavaksi koko uransa kaksi parasta ja hienointa levyä.

vienna 1980

80-luvun alun "futubuumissa" tuskin saattoi välttyä kuulemasta ultravoxin mahtipontista vienna-balladia, biisiä jota monet inhoavat mutta johon itse en ole koskaan vielä kyllästynyt, mielestäni bändi tavoitti tuolla hienolla raidalla tosiaan jotain suurta, tosin tais olla niin että listaykköstä siitä ei saatu vaan kakkoseksi jäi (silti coverversio löytyy NME:n ykköshittejä versioivalta ruby trax -kiekolta). tuo biisi ei kuitenkaan kerro oikein mitään samannimisestä albumista, jonka avaa 7-minuuttinen progehtava instrumentaali astradyne (julistankin saman tien tuon biisin kaikkien aikojen parhaaksi progebiisiksi yhdessä 1:11 kestävän devo-biisin timing x kanssa). tämän kosmisen johdannon jälkeen alkaakin särökitarat jauhamaan new europeansin riffiä, ja tosiaan levyn pääpaino on tuollaisissa rokkaavimmissa kitaravoittoisissa numeroissa, joita höystetään sopivilla tehosteilla. tätä tyyliä jatkava private lives on myös levyn helmiä, eikä sovi haukkua perään tulevaa kahta sinkkubiisiä passing strangers ja sleepwalk. b-puolella päästään suorastaan elokuvallisiin tunnelmiin mister x -biisissä, jota ilmeisesti työstettiin jo john foxxin aikana, vai miten muuten on selitettävissä se, että biisin melodia on yksi yhteen foxxin samoihin aikoihin julkaistun ensialbumin päätösraidan touch & go kanssa? western promise tarjoilee mahtipontista menoa ja silkkaa parhuutta, lopun surinoista päädytäänkin sitten nimiraidan hellään huomaan. levyn päättää kuitenkin vähemmän seesteisesti singlenäkin julkaistu all stood still, yksi kaikkien aikojen nerokkaimmista ja parhaista kappaleista. ihan tajuttoman kova levy, ja erinomaisen tyylikäs aikaansa kuvastava kansikin, täydet pisteet ja papukaija-merkki. cd-versiolla mukana b-puolia ja nimibiisin video.

rage in eden 1981

paitsi että tämä on kuitenkin se ultravoxin suurin mestariteos, tuottajana jälleen connie plank (kuten viennassakin) ja biisit jos mahdollista, vieläkin kovempia! samoin kokonaisuus tällä kertaa harkitumpi ja ehjempi. levyn avaa singlenäkin julkaistu mahtipontinen the voice, joka sisältää aivan taivaallisen melodian ja varsinkin soolo on taas kerran sitä kuuluisaa "parasta ikinä". we stand alone on ehkä enempi vain perushyvää perus-u-vox! -huttua, mutta nimiraita rage in eden onkin sitten taas ylimaallisen hieno biisi, puhumattakaan a-puolen päättävästä, jälleen kerran hyvin elokuvallisesta i remember (death in the afternoon) -biisistä, jossa connie plankin tuotanto pääsee erityisen hyvin oikeuksiinsa. aivan tajuttoman hienoa! b-puolen avaa levyn toinen single, the thin wall, joka saattaa olla jopa kaikkien aikojen suosikki-ultravox-biisini. parasta 1981-soundia, totaalista neroutta, futumeininki! vaikka onhan siellä viulua sun muuta, mut se konesoundinen rytmi ja se koko homma... ei tämmöistä voi paremmin tehdä. pitkähkö stranger within tarjoaa tunnelmallisen tripin, ja midge ure vakuuttaa tässä laulajana, kaikinpuolin täydellistä. accent on youth on ehkä levyn toinen "täytebiisi" jos sellainen pitäisi väkisin keksiä, hieno ja hyvä takuuvarma biisi, mutta ei ehkä välttämättä mitään elämää suurempaa, toisin kuin suurin osa näistä biiseistä. the ascent on lyhyt instrumentaali, joka yhdistää biisin dramaattiseen päätösraitaan your name (has slipped my mind again). kuten sanottu, eräs maailman parhaita levyjä ikinä! (ja cd:llä pari b-puolta täytteenä, toinen hyvä, toinen vähemmän... lisäksi cd:llä eri kansikuva, siinä oli kai joku tekijänoikeuskiista...)

quartet 1982

tässä vaiheessa bändi vaihtoi tuottajaa, puikkoihin pääsi itse george martin, kuuluisa piitles-tuottaja. en nyt tiedä voiko tuottajaa haukkua, mutta ei tämä kyllä mikään connie plank ollut, ja ehkä suurin puute tällä levyllä on kuitenkin se, että materiaali oli luvattoman köykäistä. tosin, kuka sitä jaksaisi jatkuvasti huipulla, mutta kuitenkin. levyn avaa ilmava sinkku reap the wild wind, joka on selkeästi levyn paras biisi, mutta sitten homma jotenkin hyytyy. ei seuraavat serenade ja mine for life huonoja ole, mutta jotenkin väsyneempää meininkiä, ja hymn mahtipontisuudessan alkaa jo melkein ärsyttää. visions in blue on taas suorastaan naurettava yritys tehdä uutta viennaa, mutta biisi sortuu klisheineen yksinkertaisesti omaan huonouteensa. onhan tuolla pari siedettävääkin raitaa joukossa, vahvimpana ehkäpä sinkkunakin julkaistu we came to dance, jonka puheosuus varsinkin on jännä, mutta muuten tämä levy on edeltäjiensä valossa karvas pettymys.

monument 1983

lyhyt kuuden biisin livelevy (cd:llä pari bonaria), ei kai tästä sen enempää kuin että tällainenkin on. the voice -biisi menee hulinaksi kun lopussa kaikki tyypit jamittelee rytmisoittimilla, nimibiisi puolestaan on singlen b-puolelta napattu instrumentaali. ei mikään kovin oleellinen hankinta tosiaankaan, vaikka vihreänsävyinen kansikuva onkin tyylikäs.

lament 1984

lament osoitti, ettei ultravoxia ihan vielä kannata unohtaa, yllättävänkin toimiva levy oli selkeä parannus edelliseen, avausraitana rytmikäs white china osoitti että ideoita vielä löytyy ja sinkut one small day ja dancing with tears in my eyes menevät suoraan klassikko-osastoon. nimiraita oli rauhallisen majesteettinen, ja vaikka b-puolella meno aavistuksen verran vesittyy niin pakko myöntää että tykkään aika paljon tästä levystä. ikävä kyllä samalle tasolle bändi ei enää koskaan päässyt (jos ei lasketa loppuvuodesta julkaistua collection-kokoelmaa edeltänyttä hienoa love's great adventure -sinkkua joka on se viimeinen täysosuma.)

U-Vox 1986

tässä vaiheessa bändin alkuperäinen rumpali warren cann lähti, joten jäljellä oli enää 2 alkuperäistä jannua, basisti chris cross ja kosketinsoittaja billy currie. runpuja tällä levyllä soitti big countrystä lainattu mark brxzczczczczcci ja eipä tästä oikein sen kummempaa osaa muutenkaan sanoa, eka sinkku same old story oli jo hieman väsynyttä meininkiä, sellanen ihan pl piisi muttei sen kummempaa. all fall down flirttaili kelttiläisen kansanmusiikin kanssa, ja all in one day oli ilmeisesti jonkinlainen mahtipontinen live aid -muistelo. muita biisejä en tältä levyltä nyt edes muista, enkä oikein usko että on väliäkään.

tämän jälkeen ultravox-nimellä on tiettävästi ilmestynyt pari levyä, mutta kokonaan uudella kokoonpanolla, jossa edellisistä on mukana vain billy currie. itse en ole näitä kuullut, mutta niillä on tiettävästä vähän samanlainen maine kuin velvet undergroundin squeeze-levyllä... itse asiassa taisin nähdä nuo molemmat taannoisilla hyvinkään levymessuilla, mutta eipä tosiaan kiinnostanut sijoittaa edes euroa tai paria.

jatkan myöhemmin sooloprojekteista yms.

EDIT: jaksoin vähän alusta peuk

:center::huig::center: · 12.05.2006 13:15

Debystä tykkään osittain - todellakin aika hajanainen ja jotenkin epämääräinen glamin, punkin ja new waven välillä toikkarointi, joitain hienoja biisejä, joitain rasittavia.

Kulta-aika on jäänyt vähemmälle tutkinnalle, kun nuo Ha ha hat ja Systems of romancet ovat jääneet levylaareista bongaamatta, ja vaikka Viennan olenkin bongannut, jostain täysin epäolennaisesta syystä olen jättänyt hankkimatta vaikka ja kun sen kuultuani aikoinaan tykkäsin kovastikin.

Lament on mielestäni kyllä hyvä levy myös. Dancing with tears in my eyes sydan kuten aina tuonnimiset piisit. Vertautuu aika hyvin mielestäni New Orderin vastaavan ajan tuotantoon.

Vastahankkimistani Slow Motion / Dislocation, Quiet Men / Cross Fade sekä Love's Great Adventure kakstoistatuumasista tykkään kovasti, joten ollaan tarkempana ja selväjärkisempänä jatkossa siellä levykaupoissa redface_new

forssto · 12.05.2006 13:22

Mulla on vaan Vienna, mutta sen osaan suvereenisti, eli pitäis muita o$taa.

Alxity · 13.05.2006 14:01

Ikinä en ole tietääkseni biisiäkään kuullut, mutta psykokarkin syväanalyysin myötä kiinnostus heräsi. peuk asiakirjoittamiselle!

Laatu · 13.05.2006 14:21

Alxity wrote:

Ikinä en ole tietääkseni biisiäkään kuullut, mutta psykokarkin syväanalyysin myötä kiinnostus heräsi. asiakirjoittamiselle!

Sama, paitsi että olen kuullut biisin tai pari.

stratum · 13.05.2006 15:16

Jotain olen kuullut, muistaakseni Ha! Ha! Ha!n ehkä joskus, mutta en niin paljoa että mitään osaisin sanoa. Kiinnostaa silti aika paljonkin. Vienna on toki piisinä tuttu, ja ehkä joku muukin josta en vaan tiedä että se on Ultravoxia.

Moronica · 13.05.2006 21:40

Oli mielenkiintoista luettavaa ja hienoa, että joku jaksoi kirjoittaa noin kattavat yhteenvedot levyistä. Olen aina vältellyt Ultravoxin hittituotantoa ja kiinnostuneena haikaillut kolmen ekan levyn perään. Mutta Visions in blue on hyvä biisi center

DirtyBlueGene · 19.05.2006 16:46

stratum wrote:

Jotain olen kuullut, muistaakseni Ha! Ha! Ha!n ehkä joskus

Mökillä kuunneltiin koko levy toimestani ainakin kertaalleen. Ja Hiroshima Mon Amour taitaa todellakin olla maailman paras biisi.

Acedia · 19.05.2006 17:21

Luulin, että se oli elokuva. icon_cry

stratum · 19.05.2006 19:06

DirtyBlueGene wrote:

stratum wrote:
Jotain olen kuullut, muistaakseni Ha! Ha! Ha!n ehkä joskus
Mökillä kuunneltiin koko levy toimestani ainakin kertaalleen. Ja Hiroshima Mon Amour taitaa todellakin olla maailman paras biisi.

Jaa, no en kyllä muista mitään tuosta. Kirjastostakin olen levyn lainannut joskus.

helicon · 19.05.2006 19:34

löysin quartetin olohuoneen baaritiskiltä ja otin sen kuunteluun. tosiaan avausraitaa lukuunottamatta aika pliisu levy icon_eek
pitänee hankkia näiltä jotain parempaa seuraavaksi.

psychocandy · 30.05.2006 11:57

tämänkin joku mode vois heittää koneempaan, kuuluu sinne aika lailla selkeämmin kuin new order... ja mielipiteitä laitetaanko visagelle ja john foxxille omat otsikot vai spämmäänkö tänne?

psychocandy · 19.08.2006 12:33

hankinpa tossa kolme ekaa remasteroituina, hyvät on soundit, liner notesia, lyriikoita ja sinkkujen kansia löytyy, oikein jees. halpojakin, että ei voi kuin suositella. ainoa vika on se, että vaikka kaikki mahdollinen on sinkuilta haalittu mukaan, ei ennenjulkaisemattomia löydy. allaolevasta loputtomasta quotesta voi yrittää löytää syitä tähän:

As you may be aware, there are a number of other tracks which we know (from various sources) were also recorded during this period of the band. We identified a number of these to Island - I Came Back Here To Meet You, TV Orphan, I Won't Play Your Game, Do the Mutation, Dark Love, The Day the World Ended, The Riff, Radio Beach, Storms of Things, You Were Someone Else Then, The Joker, Car Crash Flashback and City Doesn't Care.
As well as identifying preferred track selections for the albums, we provided John with 'rough' lyrical transcriptions for the tracks that would be included (as well as some which didn't make the final cut) to help with the compilation of the definitive lyrics, a number of which will appear in the final artwork. Rob sourced over seventy original press interviews, reviews and articles. These were in turn forwarded to Steve Malins who was responsible for writing the extensive sleeve notes as well as coo rdinating all of the research material which included a series of new interviews. Rob also contributed a large number of high resolution scans (many of which were retouched by him) which included the following: the three album sleeves (including the inner sleeves and, in the case of Ultravox!, the image through the centre of the gatefold), all of the single sleeves which were designed by John (Young Savage, ROckwrok, Retro, Slow Motion and Quiet Men), as well as several press advertisements and a series of promotional photographs dating from the appropriate periods the individual re-releases relate to.
Additionally, whilst we were going through material provided by Chris Cross and Warren Cann for Anthology we also came across a number of alternate versions ('work in progress' and 'live') of more familiar tracks from this period. Whilst these would not be appropriate for Anthology (as that is set to only cover Ultravox from 1980 onwards), a number of these were put forward for inclusion on the 'Island' albums.
As we've previously mentioned, helping (or assisting) on music releases doesn't always prove easy – we've learned so much as progress started, then stopped, then started, with the process repeating (seemingly untroubled) numerous times. On the Island re-releases, we've encountered and negotiated our way through set-backs and false-starts (examples being changes of record company staff and changes in catalogue priorities, etc) which all inevitably resulted in delays whilst relationships were re-made and project directions redefined. However, despite these occasional blips, Island have always continued to be very supportive of these projects and of our involvement throughout.
In May 2005, Island's interest in re-releasing the albums resurfaced and so the process once again started when we were asked to provide thoughts as to what tracks could be included. Given the time from when the process had originally begun in 1996, we believed this now could be the only time the albums would ever be re-released. With this in mind, it was suggested that each album could be coupled with a second disc featuring live material from corresponding live shows, which was known to also be available in the vaults.
Taking all of this into account, tapes were sourced and 'listening' discs of all the material that we had identified were produced by Island and distributed for comment. However, a consensus of opinion could not be reached on whether unreleased material that had not previously been made available should be included on these CDs. In deference to this, Island made the decision to remaster and release only what has been previously available.
As far as we're aware (and despite what may have been indicated to the contrary in the music press) there are no plans for a disc of 'rare' tracks to be released at any future point. This is not to say that these tracks may never see the light of day (we genuinely do not know whether they will or not) as Islands priorities towards the Ultravox material may change as download technology begins to play an increasingly important role in music delivery. So, although we will "never say never", from our perspective we can only state that these albums are pretty much (as far as we're concerned) closed unless we are asked by the record company to help revisit available material for them at a future date. Realistically, our influence on what will and won't be released in the future is limited. For us also, it is perhaps time to step back a little and let others set the pace rather than for us to continue hounding record companies on what we feel they should and shouldn't be doing.
With the Island re-releases, we won't enter into discussion as to exactly what was contained within our suggested track-listings, for obvious reasons. We appreciate that these releases weren't quite what some of you may have been expecting, but it is the way these things go sometimes, despite our best efforts. We are fans ourselves and in no way employed by the band (again, something it is easy to forget sometimes), and we do appreciate that it is frustrating as we too would love to see everything released in some form so that it could be enjoyed. But it's just not possible, sadly. Whichever way you look at it, when these albums are finally released, they will have all been re-mastered, will contain extra tracks, will contain lyrics and sleeve notes and will be as definitive as possible given what Island have allowed for inclusion. In our opinion, these elements alone will make them an essential add ition to all of our collections.
We hope this answers all your questions. Thanks for your continued support in this!

psychocandy · 01.09.2006 14:34

aqzun foxx-ostoksesta tuli mieleen tännekin spämmiä, että john foxxin uusin levy tiny colour movies tuli tossa hankittua, semmosta ihan plpl syntsainstruilua, vähän niinq jotkun 1980-b-puolet glimmer tai film one... sillee iha kivaa mut eipä sen kummempaa, noin ensivaikutelmana. brian eno tulee myös paikoin mieleen, vissiin music for films ollutkin jonkinmoinen innoittaja tohon.

(ei kai foxxille jaksa omaa topiccia ku syd barrettkin on pf-topicissa)

:center::huig::center: · 02.10.2006 20:19

tosiaan, nyt Rage In Eden ja Vienna hankittuna kolmen euron laarista, molemmat maistuu mutta Rage In Eden aiemmin kuulemattomana pisti kyllä heti pään solmuun, loistolevy! ja mukana tuli julistekin vielä, seinällä pelaa.........

Jean-Babtiste · 03.10.2006 14:39

Mä tajusin vasta viime kesän Puntala-rokin diskossa, että Dancing... on Ultravoxin biisi. Jäänyt bändi tarkemmin tsekkaamatta, vaikka muutama muu "futubändi" onkin käyty tarkemmin läpi.

psykokarkki · 16.12.2006 00:32

john foxxista piti asiakirjoittaa, mutta en nyt jaksa. sanonpahan vain että uusi levy ilmestyi taannoin, saapunee tänne kuunneltavaksi ensi viikolla että sitten tietää enemmän... edellinen ei kyllä ihmeemmin sytyttänyt.

psykokarkki · 19.12.2006 12:23

psychocandy wrote:

tämän jälkeen ultravox-nimellä on tiettävästi ilmestynyt pari levyä, mutta kokonaan uudella kokoonpanolla, jossa edellisistä on mukana vain billy currie.

näkyi free music shopissa femmalla komeaa tupla-cd-pakettia jossa on juurikin nuo levyt. kiinnostais melkein kompletistimielessä sijoittaa, vaikka veisin ne kuitenkin heti mökille ja unohtaisin sen yhden kaapin perälle muiden vastaavien sekaan. mut eipä tarttis miettiä että miltähän ne kuulostaa jos vaikka pari biisiä kokeeksi glöginjuonnin taustalle laittais soimaan. lienee turha kysyä onko kukaan kuullut noita?

psykokarkki · 02.01.2007 12:03

tän otsikon vois melkein muuttaa muotoon 'Ultravox / John Foxx' mut samapa tuo. niin, john foxxilta tullu ihan sikana levyjä viime aikoina, louis gordonin kanssa tehty "from trash" on aika monotonista menoa kyllä, mutta ihan silleen jees, paikoin kivan 80-luykuista soundia. kuulemma out-take levy sideways joka ilmestyi samoihin aikoihin on vielä parempi, mutta sitä ei saa ku vissiin yhdestä paikasta enkä jaksa nyt pyytää apua kun ei oo rahaakaan.

psykokarkki · 02.01.2007 12:11

ai niin, foxxin alkuperäisestäkään tuotannosta en oo täällä kertonut... enkä nyt kyllä jaksa, sanotaan vain että:

metamatic (1980)

paras, pelkistettyä synkeää futuilua parhaimmillaan. jostain syystä varhaisella cd-painoksella mukana ennenjulkaisematon hieno young love, joka jätettiin pois myöhemmiltä painoksilta.

the garden (1981)

robin simonin kitara toi tähän viitteitä ultravoxin systems of romanceen, kaikin puolin hieno ja monipuolinen levy, pater noster enteili hieman myöhempää cathedral oceans -projektia. hitit europe after the rain ja dancing like a gun lienee pakko mainita.

the golden section (1983)

poppia sopivin piitles/psychedelia-vivahtein.

in mysterious ways (1985)

tässä vaiheessa suurin innoittaja oli kuulemma van morrison... levy josta monet ei tykkää, mutta mun mielestä hienoa ja symppistä poppia.

tän jälkeen tyyppi häippäsi musakuvioista, tosin innostui acid housesta ja teki pari maxia bomb the bass -tyypin kanssa nimellä nation 12. varsinainen comebäkki vasta 1995 louis gordonin kanssa tehdyllä yllättävän hienolla shifting city -levyllä, joka oli paluuta metamaticin tunnelmiin. sittemmin tullut levyjä, niin teknompaa kuin ambientimpaakin, mutta ehkä vähän turhan matalalla profiililla on oltu liikenteessä.

spåm

lintumies · 02.01.2007 12:25

psykokarkki wrote:

the golden section (1983)
poppia sopivin piitles/psychedelia-vivahtein.

taisin nähdä tuon jossain tosi halvalla mutta näytti sen verran epäilyttävältä etten uskaltanut investoida, pöh -späm

:center::huig::center: · 03.01.2007 11:59

Garden on kämppixellä, ja se on hyvä.

Midge Ure on ollut mukana myös Thin Lizzyssä, joka myös tarvitsisi oman ketjunsa...eri osastolle toki.

psykokarkki · 03.01.2007 12:04

entäs rich kids ja slik? visagelle taidan tehdä omat topicin...

EDIT: pannan tänne alkuperäinen ultravox-otsikko ja tässä visage

:center::huig::center: · 03.01.2007 12:07

no niin!

aqzu · 03.01.2007 12:42

lintumies wrote:

psykokarkki wrote:
the golden section (1983)
poppia sopivin piitles/psychedelia-vivahtein.
taisin nähdä tuon jossain tosi halvalla mutta näytti sen verran epäilyttävältä etten uskaltanut investoida, pöh -späm

Aikakoneessa muutama kuukausi sitten? Ohitin epäilyksen varjon ja tartun syöttiin. En ole katunut, vaikkei olekaan ollut heavy-rotaatiossa vielä kunnolla.

psykokarkki · 03.01.2007 12:44

aqzu wrote:

lintumies wrote:
psykokarkki wrote:
the golden section (1983)
poppia sopivin piitles/psychedelia-vivahtein.
taisin nähdä tuon jossain tosi halvalla mutta näytti sen verran epäilyttävältä etten uskaltanut investoida, pöh -späm
Aikakoneessa muutama kuukausi sitten? Ohitin epäilyksen varjon ja tartun syöttiin. En ole katunut, vaikkei olekaan ollut heavy-rotaatiossa vielä kunnolla.

eihän se ehkä kaikkein kuolemattomin klassikko ole, mutta pahuksen hienoja biisejä löytyy, niinq vaikka my wild love, your dress, sitting on the edge of the world tai endlessly.

EDIT: oho, aqzulla paukkuu justiin tonni, juhlat NO-topicissa?

lintumies · 03.01.2007 12:45

aqzu wrote:

lintumies wrote:
psykokarkki wrote:
the golden section (1983)
poppia sopivin piitles/psychedelia-vivahtein.
taisin nähdä tuon jossain tosi halvalla mutta näytti sen verran epäilyttävältä etten uskaltanut investoida, pöh -späm
Aikakoneessa muutama kuukausi sitten?

Ei ollut, vaan Lukulaarissa ja todennäköisesti vielä jonkun verran halvemmalla...

psykokarkki · 08.01.2007 19:36

tosiaan viimeinkin hankin nation 12:n levyn, eli kyseessä oli projekti, joka syntyi foxxin jäätyä "eläkkeelle" musahommista -85, mutta sitten tyyppi innostui acid housesta ja teki bomb the bassista tutun tim simenonin kanssa pari maxia 80-luvun lopulla, ja olihan tuossa muitakin tekijöitä mukana. näistä ja jälkeenjääneistä nauhoista koottiin tämä cd, ja yllättävän monipuolista jytkettä tarjoaa, ja yllättävän biisi-biisejä, laulettuja yms ja onpa siellä vähän hiphoppiakin. oikein mainio lätty, ihan hävettää etten ollut aiemmin hankkinut...

:center::huig::center: · 08.01.2007 20:29

psykokarkki · 09.01.2007 00:19

live from a room (as big as a city) on studiolive, ja ei voi kuin ihmetellä kuinka foxxin ääni on ihan kuin silloin joskus, uusiksi pistetään mm. metamatic-klassikoita kuten plaza, no-one driving, touch & go ja he's a liquid, ohessa pari uudempaakin rallia, sekä muinainen ultravox-klassikko my sex. toimii peuk

Street Spirit Sr.

#1 12.05.2006 12:52

Ultravox & John Foxx

#2 12.05.2006 13:15

Re: Ultravox & John Foxx

#3 12.05.2006 13:22

Re: Ultravox & John Foxx

#4 13.05.2006 14:01

Re: Ultravox & John Foxx

#5 13.05.2006 14:21

Re: Ultravox & John Foxx

#6 13.05.2006 15:16

Re: Ultravox & John Foxx

#7 13.05.2006 21:40

Re: Ultravox & John Foxx

#8 19.05.2006 16:46

Re: Ultravox & John Foxx

#9 19.05.2006 17:21

Re: Ultravox & John Foxx

#10 19.05.2006 19:06

Re: Ultravox & John Foxx

#11 19.05.2006 19:34

Re: Ultravox & John Foxx

#12 30.05.2006 11:57

Re: Ultravox & John Foxx

#13 19.08.2006 12:33

Re: Ultravox & John Foxx

#14 01.09.2006 14:34

Re: Ultravox & John Foxx

#15 02.10.2006 20:19

Re: Ultravox & John Foxx

#16 03.10.2006 14:39

Re: Ultravox & John Foxx

#17 16.12.2006 00:32

Re: Ultravox & John Foxx

#18 19.12.2006 12:23

Re: Ultravox & John Foxx

#19 02.01.2007 12:03

Re: Ultravox & John Foxx

#20 02.01.2007 12:11

Re: Ultravox & John Foxx

#21 02.01.2007 12:25

Re: Ultravox & John Foxx

#22 03.01.2007 11:59

Re: Ultravox & John Foxx

#23 03.01.2007 12:04

Re: Ultravox & John Foxx

#24 03.01.2007 12:07

Re: Ultravox & John Foxx

#25 03.01.2007 12:42

Re: Ultravox & John Foxx

#26 03.01.2007 12:44

Re: Ultravox & John Foxx

#27 03.01.2007 12:45

Re: Ultravox & John Foxx

#28 08.01.2007 19:36

Re: Ultravox & John Foxx

#29 08.01.2007 20:29

Re: Ultravox & John Foxx

#30 09.01.2007 00:19

Re: Ultravox & John Foxx

Board footer