You are not logged in.
Silloin kun olin 16, minun ja kaveripiirini suosikkileffa oli oululaisen Acid Cineman tekemä Star Wars -parodia Juoppojen sota.
Vuonna 2005 julkaistiin Star Wreck: In the Pirkinning ja se herätti paljon kohua intternetissä. Etenkin irkissä moni tuntui olevan ärsyttävän riemuissaan. Torssosen ja kumppaneiden leffassa pidettiin erityisesti nollabudjetilla tehdyistä efekteistä. Mun mielestä leffa oli ja on yksi kamalimmista elokuvista, joita olen ikinä yrittänyt katsoa. Pääsin noin pariinkymmeneen minuuttiin asti. Kokeilin äsken monen vuoden tauon jälkeen uudestaan, ja pääsin parin minuutin kohdalle, kun päähenkilö tuli avaruusovesta sisään sepalus auki vessapaperi kengästä roikkuen. Kohtaus oli niin vaivaannuttavan huono, että piti jälleen lopettaa kesken.
Sitä ennen katselin 22-vuotiaan saksalaisen filmikoululaisen tekemää lyhytelokuvaa ja mietin, kuinka pitkälle Star Wreckin ajoista on tultu reilussa seitsemässä vuodessa. Elämme hyvin kiinnostavia aikoja scifin tulevaisuuden kannalta. Cgi-grafiikka on koneiden laskentatehon kasvun myötä muuttumassa sellaiseksi, että kohta teinit pystyvät tekemään kotikoneillaan saman, mihin aiemmin tarvittiin armeijallinen industrial light & magicin porukkaa. Tämä voi mullistaa sen, millaisia scifi-visioita näemme lähitulevaisuudessa. Saksalaisen koulupojan esimerkki on hyvin rohkaiseva.
Oli kiinnostavaa lukea, miten vanha koulukunta reagoi tohon lyhäriin. Joku Hollywoodin manageriosastolta tiivisti muutoksen: "There are shots in there that look like they are from a 150-million-dollar movie." Ja nimenomaan sellaisella kustannuksellahan toi olisi tehty vielä muutama vuosi sitten.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline