You are not logged in.
Pages: 1
Otetaanpa kuvitteellinen tilanne.
Ocean- ja Sunn o))) -nimiset bändit törmäävät hämärällä kujalla. Kohtaaminen on yllättävä ja harvinainen sattumus tällä jälkimmäisen hallitsemalla Doom Metal -reviirillä, jonne harvalla bändillä on mitään asiaa. Molemmat bändit huomaavat toisensa sopivan välimatkan päästä ja pysähtyvät. Oceanilaiset katsahtavat sunnojen roolipelikaapuja, sitten toisiaan, ja purskahtavat nauramaan.
Tästä sunnolaiset heti raivostuvat ja alkavat naamat punaisina availla kitaralaukkujaan, nytpä annetaan nuorille märkäkorville opetus. Esille vedetyt sotakirveet ovat hurjia, sunnolaisten käsittelyssä ne syöksevät vahvistinmuurin läpi niin tiukkaa kitaravallia, että kujalla olevalla kissalla nousee karvat pystyyn ja se lähtee pelokkaana juoksemaan karkuun.
Sunnolaisten ihmetykseksi Oceanin pojat eivät kuitenkaan tästä hätkähdä. Tyynen rauhallisesti he kaivavat vaikun korvistaan ja nyt vuorostaan heidän kitaralaukkunsa aukeavat. Haaste on otettu vastaan. Vahvistimissa on säädin kohdassa "yksitoista", seikka, joka saa yhden jos toisenkin sunnolaisen raapimaan otsaansa. Oceanin pojat ottavat soittoasennon, haarat hieman levällään. Ensimmäinen sointu on tärkein. Ensimmäinen sointu tulisi määräämään näiden kulmien kitaravallibändien herruuden. Kaikki vetävät syvään henkeä.
Oceanin takoma riffi on infernaalinen. Maa alkaa järistä sunnojen jalkojen alla. Asfalttiin muodostuu pieniä ja yhä suurenevia halkeamia, kaiuttimien bassoelementit huutavat kuolemaa. Verta vuotaa kaikkien inhimmillisten olentojen korvista neljän korttelin säteellä. Sunnot juoksevat karkuun. Valli on liian voimakas, vielä kotonakin heidän on painettava tyynyä tiukasti korvien päälle samalla kun nyyhkivät katkeraa tappiota sängynpohjalla. Uusi jengi on voittanut, Ocean on debyyttilevyllään särövallipiirien kuningas.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Kyllä tuo Ocean mainiolta kuulostaa. Nykyään yhä harvemmin jaksaa doomia kuunnella, mutta tästä jopa saattaisi innostua ihan. Aluksi soundit hieman häiritsivät jostain syystä, mutta kyllä niihinkin nopeasti sitten tottui.
>:{/
Offline
Puoli viideltä aamulla kirjoitetut levyarviot...
Noh, joka tapauksessa, eihän tuo ihan samanlaista ole kuin Sunn o))), mutta ainakin omalta kohdaltani puhdisti pöydän tuon venyväisen genrensä kattauksessa. Post-rockista lainatut rakennekäsitykset toimivat hemmetin hyvin; jyräyksen, vokaaliosuuksien ja hidastelun vuorotteleminen on kohdallaan. Debyyttilevy "Here Where Nothing Grows" sisältää kolme 20-25-minuuttista biisiä, jotka ovat kaikki osuvasti rakenneltuja teoksia, ja erityisesti viimeinen biisi "The Fall" on sopivassa mielentilassa aika tajunnanräjäyttävää kamaa. Ja riimu kun mainitsi saundeista, niin pitää kommentoida, että Oceanilla ne juuri ovat paremmin kohdallaan kuin kellään muulla. Erityisesti ne tärkeimmät, eli kitarasaundit, mutta myös rummut mäiskyvät hitaammissa osissa sopivan massiivisesti.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Kuuntelin biisin nimeltä salt, olihan tuo ihan tuomitsevaa mökää, mutta...
Itse asiassa, kun etsin biisiä tai paria näiltä, niin vahingossa törmäsin bändiin nimeltä the ocean, jolta myös näköjään on juuri tullut levy. Se ocean ei kyllä tunnistaisi doomia vaikka semmoinen tulisi kadulla vastaan, vaan kuulosti joltain rässipomppuheviltä.
Mutta niin, täytyy olla nyt hieman eri mieltä aloittajan kanssa. Kyllähän Sunn0))) on huomattavasti tylympää ja painostavampaa, mutta samalla aivan erilaista musiikkia. Sanoisin nyt vielä, että kyllä ainakin Boris, Sleep ja Electric Wizard potkii kuulomani materiaalin perusteella oceania perseelle.
Offline
Pages: 1