You are not logged in.
Kyllä tota Henkkaa vissiin pidetään joidenkin (räppi) skenettäjien keskuudessa ihan arvossa.
Rap kiinnostaa ilmiönä enemmän kuin itse musiikkina. Biitit ja puhelaulu ei ole mua varten. Toisaalta, mulla on lähes aina ollut joitakin ystäviä, joka tykkää ja joka saattaa esitellä mulle juttuja, jotka kuulostaa hyvältä, mut koska en varsinaisesti saa sen genren musasta mitään kicksejä, niin ei se fanituskaan varsinaisesti ikinä lähde.
Musikaaleista aika pitkälti samaa mieltä jookchan kanssa. Vaikeasti ottaa usein just sen takia, ettei biisit oikein läpäise oman maun filtteriä. Mut jos joskus tulis vastaan musikaali joka sisältäis pelkkiä biisejä, joista tykkäisin, niin se ois mun mielestä todennäköisimmin vaan kivaa. Nynnypopmusikaali? Sign me up! Mut lähtökohtaisesit jos jonkun musiikillinen ykkösjuttu on yleisesti tsykerock, niin tuskin musikaaleilla kauheasti annettavaa on.
No jos nyt niitä sietämättömiä, niin voisin mainita jonku reggaetonin ja psyketrancen. Tietty suurin osa kotimaisesta valtavirtapopista on mun mielestä täysin yhdentekevää, mutta se nyt ei kai ole kenenkään mielestä mitenkään yllättävää.
Psykedelinen Rock genrenä (esim. just Wankston kill ja Hidria Spacefolk) ottaa vaikeasti, vaikken psykedelisiä elementtejä musiikissa varsinaisesti karsasta.
Offline
Psykedelinen Rock genrenä (esim. just Wankston kill ja Hidria Spacefolk) ottaa vaikeasti, vaikken psykedelisiä elementtejä musiikissa varsinaisesti karsasta.
välillä ihmettelen miksi puhutaan psykerokista ja sitten musa ei oikeasti edes ole psykedeelistä vaan tyyliin jotain hardrokkia tai vastaavaa. piitlesin spykedeelisimmät vedot (tyyliin tomorrow never knows, i am the walrus jne.) edelleen aikaansa edellä ja ylivoimaisia verrattuna myöhempiin räpeltäjiin. no joku my bloody valentine parhaimmillaan pystynyt melkein samaan.
jos the wicker man -elokuva (tiedätte kyllä mikä versio ) lasketaan musikaaliksi niin musikaaleillakin on hetkensä
Offline