You are not logged in.
Yllättäen ei voi tietää, joku 69 love songs on just hyvä rönsyilevyydessään, mutta toisaalta joku Black Flagin Nervous Breakdown (vaikkakin EP, mutta silti hyvä esimerkki) tekee just minkä pitää, ja tavallaan enemmänkin ajassa 5:10
Eli näin helpolla ette bändit pääse, tatsia se vain vaatii...
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Harvat on ne pitkät levyt joita jaksaa. Stereolab taitaa olla ainoa joiden levyjä jaksaa alusta loppuun pitkällä kaavalla, mutta niissäkin vähän jo tökkii. Onneksi indie pop -levyt on lähes aina alle 45min. Emmä tiiä. Ihan sama kai.
Offline
Enpä oikein mitään osannut tuohon vastata. Tiedän monta hyvää pitkää levyä (esim. juuri tuo 69 Love Songs, Manicisien Know Your Enemy, Dylanin Blonde On Blonde ja Springsteenin River), joilta en karsisi mitään pois, mutta toisaalta joku Raveonettesin eka on juuri sopiva lyhyydessään. Kait se enemmänkin tosiaan laadusta on kiinni kuin pituudesta. Mutta jos yleistää pitäisi niin harvalla bändillä riittää aineksia ainakaan mihinkään tupla-cd:n vertaan hyviä biisejä kerralla.
Niin ja minusta Manicsien KYE on oikeasti loistava pituudessaan ja monipuolisuudessaan.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Mutta jos yleistää pitäisi niin harvalla bändillä riittää aineksia ainakaan mihinkään tupla-cd:n vertaan hyviä biisejä kerralla.
Jep, yleistämiseksihän tämä menee, mutta rupesin vaan miettimään, kuinka moni yli 70-minuuttinen levy oikeuttaa kaikki minuuttinsa, eikä äkkiseltään tullut mieleen ensimmäistäkään. Kai kyse on aika paljon siitäkin, että elämästäni ei tällä hetkellä helposti löydy rakoa, jossa ehtisi kuunnella tuollaisen järkäleen kunnolla keskeytyksittä. Uusi Yo La Tengokin on hyviä biisejä pullollaan, mutta en tiedä tulenko ikinä saamaan siitä otetta kokonaisuutena.
Offline
ei voi vastaa, perinteisestihän tuplalevyt on parhaita (white album, trout mask replica yms) mutta toisaalta lyhyet on myös hyviä. kokoelmien on hyvä olla pitkiä, rahoille vastinetta jne.
spåm
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Karkeana yleistyksenä omaa suosikkilevyjen listaa miettimällä voisi sanoa, että sellainen yhden vinyylin mitta on monesti se paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta (eli n. 30-45 minuuttia). Tällöin kokonaisuudesta saa paremman otteen ja usein filleribiiseiltäkin vältytään.
Joskus riittää vähempikin (esim. monet 20-minuuttiset punk-albumit) ja toisaalta joissain levyissä taas se kesto on itsessään iso osa viehätystä, esimerkkinä Minutemenin Double Nickels on the Dime. Kaikki biisit eivät ole tappohyviä, mutta pääpointti onkin juuri massiivisuudella. Pituuden ei tulisi ikinä olla itseisarvo, ja kestosta puhuttaessa enemmän vastinetta rahalle -ajattelu on minusta vain tajuttoman tyhmää.
Joo, ei tähän mitään sääntöä ole. Tilanteen mukaan, jne.
Offline
Mutta jos yleistää pitäisi niin harvalla bändillä riittää aineksia ainakaan mihinkään tupla-cd:n vertaan hyviä biisejä kerralla.
Sama.
Karkeana yleistyksenä omaa suosikkilevyjen listaa miettimällä voisi sanoa, että sellainen yhden vinyylin mitta on monesti se paras ratkaisu kokonaisuuden kannalta (eli n. 30-45 minuuttia). Tällöin kokonaisuudesta saa paremman otteen ja usein filleribiiseiltäkin vältytään.
Sama.
Onko joillain vanhuksilla muuten mielikuvaa siitä, lähtikö albumien pituudet kasvuun cd:iden vallatessa markkinoita? Mutulla itse sanoisin "joo", mutta enpä tuota aikakautta ole levyjen ostajana elänyt niin tuo jää tosiaan mutun asteelle.
Offline
kokoelmien on hyvä olla pitkiä, rahoille vastinetta jne.
Tästä samaa mieltä. Ei ole järkeä julkaista kokoelmaa jos ei kuvittele tehneensä n. 80 min edestä hyviä biisejä. Tosin sitten on tietysti erikseen b-puolikokikset ja artistin kuoleman jälkeen julkaistut demot, joihin muu bändi soittaa soittimensa vasta myöhemmin päälle jne.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
[quote:6aee2d998c="psychocandy"] kokoelmien on hyvä olla pitkiä, rahoille vastinetta jne.
Tästä samaa mieltä. Ei ole järkeä julkaista kokoelmaa jos ei kuvittele tehneensä n. 80 min edestä hyviä biisejä. Tosin sitten on tietysti erikseen b-puolikokikset ja artistin kuoleman jälkeen julkaistut demot, joihin muu bändi soittaa soittimensa vasta myöhemmin päälle jne.[/quote:6aee2d998c]
Juu, b-puoli- ja harvinaisuuskokoelmilla saa mielellään olla vaikkapa kolme tai neljä levyllistä tavaraa, kunhan hinta pysyy siellä tavallisen yksöisalbumin tietämäillä.
Suoraviivaisia poppilevyjä jaksaa ehkä sen 45 - 55 minuuttia.
turston wrote:
Shanksinhan kanssa tässä sovittiin vähän aikaa sitten että kesällä vetäistään läpi kymmenottelu.
Offline
Maailman paras levy on jotain 20+20+20+20 minuuttia pitkä, joten eipä ne rajat ole kuin musiikkityylistä, sanottavan määrästä ja tatsista riippuvaisia. Weezerin levyt taas esim toimii just kellottaessaan sen puoli tuntia.
You know, if it was a regular salad I wouldn't have said anything. But you had to have the BIG SALAD.
Offline
Ei minullakaan toki ole mitään tupla- tai vaikka triplalevyjä vastaan, jos ne on jaoteltu sopiviin kuuntelukokonaisuuksiin (esim. juuri 69 Love Songs). Lähinnä olen tympääntynyt liian täyteen ahdettuihin cd:ihin. Niinhän ne sanoo, että levyjen pituudet kasvoivat cd-aikaan siirtymisen myötä. Toisaalta tuntuu vähän hölmöltä valittaa siitä, että saa enemmän vastinetta rahalleen, mutta rajansa kaikella.
Offline
Toisaalta tuntuu vähän hölmöltä valittaa siitä, että saa enemmän vastinetta rahalleen, mutta rajansa kaikella.
Minä en ainakaan halua vastinetta rahoilleni täytepiisien muodossa. Ehkä artistit sitten ajattelevat toisin ja kuvittelevat ajattelevansa levyn ostajaa. Tuskin kuitenkaan, ennemmin luulen ilmiön johtuvan yksinkertaisesti liian höllästä itsekritiikistä sun muusta. Tietysti täytyy muistaa että aika harva bändi saa edes puolta tuntia kelvollista materiaalia levylle. Täytebiisi-ilmiö häiritsee entistä enemmän kun en itse ainakaan ole tottunut enkä tykkää biisien skippaamisesta.
Ei minullakaan toki ole mitään tupla- tai vaikka triplalevyjä vastaan, jos ne on jaoteltu sopiviin kuuntelukokonaisuuksiin (esim. juuri 69 Love Songs).
Juu sama. Enpä 69 Love Songsia ole tainnut kuin kerran kokeeksi kuunnella kokonaan putkeen.
Offline
Täytebiisi-ilmiö häiritsee entistä enemmän kun en itse ainakaan ole tottunut enkä tykkää biisien skippaamisesta.
sama, mutta myös tuntuu että biisit ovat nykyään usein pöhöttyneempiä, miksi pitäisi venyttää biisit väkisin 7-minuuttisiksi kun kolmekin riittäisi? mutta poikkeuksia löytyy aina.
ja tuli vaan mieleen että eräs syy miksi en tykkää flaming lipsin soft bulletinista on se, että loppuun on tungettu jotain remixiä, täysin tarpeetonta ja tuhoaa kokonaisuuden.
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Minä en ainakaan halua vastinetta rahoilleni täytepiisien muodossa.
Täytebiisi-ilmiö häiritsee entistä enemmän kun en itse ainakaan ole tottunut enkä tykkää biisien skippaamisesta.
Ei toki sovi vähätellä omaa huonoa keskittymiskykyänikään tässä asiassa.
smaa x 3
(Eikä aina tosiaan ole kyse edes siitä, että levyllä olisi täytebiisejä. Hyviäkin biisejä voi olla liikaa putkeen.)
Offline
loppuun on tungettu jotain remixiä, täysin tarpeetonta ja tuhoaa kokonaisuuden.
Tästä tulikin mieleen, että olikohan se juuri psychocandy, joka joskus mainitsi, että bonusbiisit pitäisi aina julkaista erillisellä levyllä. Olen täysin samaa mieltä. Esim. Forever Changesista omistan sen laajennetun version, ja lopetan kyllä kuuntelun aina You Set the Scenen jälkeen. Vaikka bonusbiisit olisivat kuinka hyviä, alkuperäinen albumikokonaisuus kunniaan, prkl. (Poikkeus sääntöön: Stone Rosesin deby, jonka perään "kuuluu" Fools Gold, koska olen sen aina tottunut siellä kuulemaan...)
Offline
Tästä tulikin mieleen, että olikohan se juuri psychocandy, joka joskus mainitsi, että bonusbiisit pitäisi aina julkaista erillisellä levyllä. Olen täysin samaa mieltä.
en ole ihan varma, tästä voi olla poikkeuksiakin, esim joku samaan aikaan julkaistu sinkku tai b-puoli saattaa hyvinkin kuulua kokonaisuuteen, mutta toki bonusten on selkeästi erotuttava varsinaisista biiseistä. on tää vaikeeta -spåm.
mutta uusintajulkaisuille lisäillyt remixit, varsinkin jälkeenpäin tehdyt, on aika poikkeuksetta turhia ja perään laitettuna usein pilaa koko homman.
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
[quote:6bcedc62af="lintumies"]Tästä tulikin mieleen, että olikohan se juuri psychocandy, joka joskus mainitsi, että bonusbiisit pitäisi aina julkaista erillisellä levyllä. Olen täysin samaa mieltä.
en ole ihan varma, tästä voi olla poikkeuksiakin, esim joku samaan aikaan julkaistu sinkku tai b-puoli saattaa hyvinkin kuulua kokonaisuuteen, mutta toki bonusten on selkeästi erotuttava varsinaisista biiseistä. [/quote:6bcedc62af]
Jåå. Velvet Undergroundin Peel Slowly and See on hieno boxi, ja lisämateriaalitkin ovat hyviä, muttakun ne levyt kokonaisuutena ovat vain siellä välissä. Joillakin levyillä on jo albumia ennen lisäbiisejä...kokonaisuutta kai siinäkin on mietitty, mutta se on sitten ollut eri kokonaisuus kuin se alkuperäinen ja levyn kuuntelemiseksi alusta loppuun pitää olla valmis painamaan stoppia tai osata käyttää program-funktiota (käyttääkö tätä kukaan?)
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Jåå. Velvet Undergroundin Peel Slowly and See on hieno boxi, ja lisämateriaalitkin ovat hyviä, muttakun ne levyt kokonaisuutena ovat vain siellä välissä.
Tämän takia VU:n levyt pitää omistaa kolme kertaa: vinyylillä nautiskelua varten, cd:llä helppoutta varten ja PSaS-boksina kompletismin takia.
Tero saatana, s'olet gay!
Offline
Ketjun aiheesta: lyhyestä virsu kaunis. En keksi montaakaan yli 45-minuuttista levykokonaisuutta, josta ei surutta voisi karsia aika isoa osaa veks. Poikkeuksia toki löytyy, mutta ne vain haittaavat hyvää yleistystä.
Tero saatana, s'olet gay!
Offline
[quote:e3d8e23a49="babriga"]Jåå. Velvet Undergroundin Peel Slowly and See on hieno boxi, ja lisämateriaalitkin ovat hyviä, muttakun ne levyt kokonaisuutena ovat vain siellä välissä.
Tämän takia VU:n levyt pitää omistaa kolme kertaa: vinyylillä nautiskelua varten, cd:llä helppoutta varten ja PSaS-boksina kompletismin takia.[/quote:e3d8e23a49]
njoo no ton cd:n skippaan, mut muuten kyl
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Minä en ainakaan halua vastinetta rahoilleni täytepiisien muodossa. Ehkä artistit sitten ajattelevat toisin ja kuvittelevat ajattelevansa levyn ostajaa. Tuskin kuitenkaan, ennemmin luulen ilmiön johtuvan yksinkertaisesti liian höllästä itsekritiikistä sun muusta. Tietysti täytyy muistaa että aika harva bändi saa edes puolta tuntia kelvollista materiaalia levylle.
Smaa.
"A repo man's always intense"
Offline
[quote:16250feb4b="babriga"]Jåå. Velvet Undergroundin Peel Slowly and See on hieno boxi, ja lisämateriaalitkin ovat hyviä, muttakun ne levyt kokonaisuutena ovat vain siellä välissä.
Tämän takia VU:n levyt pitää omistaa kolme kertaa: vinyylillä nautiskelua varten, cd:llä helppoutta varten ja PSaS-boksina kompletismin takia.[/quote:16250feb4b]
Loadedin joutuu omistaa neljästi kun se Fully Loaded Editionkin on sen verran hyvä.
<@Tupou> jätkä haukkuu itse muita karkeiksi
<@DBGene> senkin karkki
Offline
Loadedin joutuu omistaa neljästi kun se Fully Loaded Editionkin on sen verran hyvä.
smaa
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
Häh, eikö kukaan muu kannata täällä turhia täytebiisejä?
Saavuttaakseni rikkinäisyyden ja pelokkuuden tunnelman lauloin kappaleen alasti pimeän studion lattialla, kertoo Juha K. Korento.
Offline
Häh, eikö kukaan muu kannata täällä turhia täytebiisejä?
Toisinaan. Hyvä levy on hyvä levy täytebiiseistä huolimatta ja pituuteen katsomatta.
This must be what jail / I will scratch
Offline
Äänestin tuota keskimittaista. Tosin ihan samahan se on, kuinka pitkä levy on, jos se vain on hyvä. Yleensä hyvät levyt ovat n. 45-50-minuuttisia.
Offline
Tuli mieleen vielä, että alle 40 minuutin albumien arvosteluissa lähes järjestään muistetaan mainita levyn "lyhyt" kesto. Ja nimen omaan vähän sellaisessa "vähemmän rahoille vastinetta"-hengessä. Se tuntuu vähän hassulta, mutta ilmeisesti yleisesti trendi on mennyt sihen suuntaan, että albumin tulisi olla mieluummin lähemmäs tunnin mittainen. Voisi kuvitella että isojen levy-yhtiöiden puolella on tehty asiasta tutkimuksia ja ainakin mainstream-levyjen kohdalla näin olisi päästy johonkin ihannepituuteen.
Omasta mielestäni optimipituus on yleensä jotain 30-40 min.
Offline