You are not logged in.
Kai tässä aikuisrokkiKIIMAssa pitää tästä paljon puhutusta lootastakin jokunen kommentti Pruus-noviisina antaa ensimmäisen kuuntelun perusteella. Kunpa jaksaisin! Sen sijaan hätäiset tähditykset:
Greetings from jne.: ****
The Wild, the Innocent and the E Street Shuffle: ****½
Born to Run: ****
Darkness on the Edge of Town: ***½
The River: ****
Nebraska: ****
Born in the U.S.A.: ***
Erityisen parasta tässä vaiheessa: kakkoslevyn b-puoli, Candy's Room, Riverin koko (ilmeisesti) aliarvostettu a-puoli, Point Blank, Downbound Train.
Jatketaan tästä myöhemmin.
(editoin ehkä jotain, se joka huomasi saa palkinnon)
This must be what jail / I will scratch
Offline
Born in the U.S.A.: ***
Offline
ensimmäisen kuuntelun perusteella
En kyllä toisaalta oikein usko syttyväni kyseiselle levylle. Mitä on tehtävissä?! Nimibiisi (!) ja Downbound Train lähinnä ne kiintopisteet tässä vaiheessa.
This must be what jail / I will scratch
Offline
tunteet elikkäs fiilikset, ne on aitoja, niistä kannattaa pitää kiinni
Offline
pakko postata tännekin ettei faneilta vaan jää tuo morellon uraauurtava soolo näkemättä...
Offline
The Promise on kyllä mahtava levy! Darkness... on aina ollut mun Pomo top3:ssa Born to Runin ja Nebraskan kanssa, joten odotukset oli korkeat ja ne kyllä täyttyi. Muutamaa biisiä lukuunottamatta kaikki vieläpä ennen kuulemattomia. Vuoden parhaita levyjä ehdottomasti.
Offline
The Lost Masters I: Alone In Colts Neck (The Complete Nebraska Session) [Labour Of Love, 1CD]
"Olin eka ja kolmas, joka sai maksusta"
Offline
bzort glorf bööth
Offline
The Promise on kyllä mahtava levy! Darkness... on aina ollut mun Pomo top3:ssa Born to Runin ja Nebraskan kanssa...
sama top3, mutta jostain syystä promisea kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että darknessia koostettaessa tehdyt valinnat oli harvinaisen oikeita. ei promise ole huono, mutta vähän valju fiilis jää paikotellen.
Viimeisimpänä halutaan kieltää eräs viime vuosien lupaavimmista uusista finanssialan innovaatioista, nimittäin pikavipit.
Offline
Buck Naked wrote:The Promise on kyllä mahtava levy! Darkness... on aina ollut mun Pomo top3:ssa Born to Runin ja Nebraskan kanssa...
sama top3, mutta jostain syystä promisea kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että darknessia koostettaessa tehdyt valinnat oli harvinaisen oikeita. ei promise ole huono, mutta vähän valju fiilis jää paikotellen.
Täysin sama. Tuntuu että nettilataaminen on inspiroinut artisteja/lafkoja julkaisemaan näitä "kadonneita levyjä" ja jämäkokoelmia. Sehän ei ole huono asia ollenkaan, mutta esmes se Hendrixin äskettäin julkaistu boxi sisälsi niin karua materiaalia, että ihan syystä jätetty aikanaan holveihin. Promise on toki parempi, mutta ei tää oikein ole avautunut mitenkään kummoisesti. Darknessin ja Born To Runin välillä on hyvin suuri ero, ja yllätyksekseni sitä soundimaailman/kappalemateriaalin muutosta The Promise ei kuitenkaan valoita sen ihmeellisemmin. Olisi luullut, että Born To Runin jälkeen samantyylisiä biisejä olisi ollut enemmänkin siinä välissä. Sen sijaan The Promisen materiaali on yllättävän vähäeleistä ja kevyttä, eeppisyyttä ei juuri ole. The Wayn piilottaminen loppuun on aika outoa, olisi saanut olla ihan omana raitanaan kun kerran biisinäkin erottuu edukseen. Plussana pidän myös Suki Lahavin viulutyöskentelyä, mimmi kun oli sikäli mystinen jäsen että levyillä sen soittoa kuuluu lähinnä Junglelandissa, mutta hetken aikaa oli keikoillakin ihan tärkeässä roolissa.
Alkuperäinen Darkness-levy on sekin vähän kaksipiippuinen juttu: tuppaan kuuntelemaan vain tiettyjä huippukappaleita kuten Candy's Room ja Racing in the Street, joka on varmaan Brucen viiden parhaan biisin joukossa. Hittibiisit, kuten nimikappale, Promised Land ja Badlands ovat taas jotenkin ylisoitettuja eikä niihin oikeastaan tule palattua kovinkaan usein, ja muut biisit taas ovat aina tuntuneet vähemmän kiinnostavilta. Niinpä Darknessia tulee kuunneltua vähiten näistä seitsemästä ensimmäisestä albumista. Ei muuten tule mieleen ihan heti toista artistia, joka on tehnyt vastaavan putken: uran yksitoista ensimmäistä vuotta sisältää vain muutaman huonon rallin. Ehkä Dylanin vois mainita, mutta eipä sen albumit kai kokonaisuuksina niin kiinteitä ole kuin Brucen, ja sama homma Neil Youngilla. Springsteenin seitsemän ekaa albumia on kiehtovia myös siitä syystä, että kaikki biisit tuntuvat olevan aina oikeassa ympäristössä, jokaisella levyllä on oma soundinsa ja edes Riverin ja Darknessin kappaleita ei oikein pysty sekoittamaan toisiinsa, vaikka niissä sitä samankaltaisuutta eniten lie.
Pakko vielä lisätä, että edellisen suomen keikan jälkeen en ole juuri jaksanut Brucea kuunnella, vaikka keikka oli ääniongelmista huolimatta juuri mainio. Nebraska on pyörähtänyt pari kertaa (käsittämätön juttu toi koko levy), mutta muuten on ollut hiljaista. Varmaan hyväkin juttu, eivät pääse kulumaan puhki. Vaikka aina yritetään nostaa jotain satunnaisia uusia bändejä ja niiden Springsteen-soundia (se joku Jerseylainen punkkipoppoo oli aika hyvä esimerkki), niin aika vähän näillä levyillä mitään todellisia hengenheimolaisia on. Eikä esim. The Wild, the Innocent & the E Street Shuffle -levyn meininki muistuta oikeastaan mitään muuta bändiä tai levyä. Vähän sama juttu ku jollain Dire Straitsilla, kiinnostavaa ja suosittuakin soundia, mutta ihmeellisesti kukaan ei ole ryhtynyt jatkamaan siitä esmes 2000-luvulla.
Schnabel Ralf, kai kannatat sä viittä vuotta/
suunnitelmataloudessa lepää kansanvoima/
Kommunismissa ei vikaa oo vaan ihmisissä/
tuskin pois pääsen täältä konsanaan
Offline
Vittu miten kova levy tää River on, mielestäni on yleisesti tunnustettava että Cadillac Ranchin ja Sherry Darlingin kaltaisia biisejä voi tehdä vaan jos on ihan vitusti munaa
Schnabel Ralf, kai kannatat sä viittä vuotta/
suunnitelmataloudessa lepää kansanvoima/
Kommunismissa ei vikaa oo vaan ihmisissä/
tuskin pois pääsen täältä konsanaan
Offline
Well, there she sits buddy justa gleaming in the sun
There to greet a working man when his day is done
I'm gonna pack my pa and I'm gonna pack my aunt
I'm gonna take them down to the Cadillac Ranch
Eldorado fins, whitewalls and skirts
Rides just like a little bit of heaven here on earth
Well buddy when I die throw my body in the back
And drive me to the junkyard in my Cadillac
Cadillac, Cadillac
Long and dark, shiny and black
Open up your engines let 'em roar
Tearing up the highway like a big old dinosaur
James Dean in that Mercury '49
Junior Johnson runnin' thru the woods of Caroline
Even Burt Reynolds in that black Trans-Am
All gonna meet down at the Cadillac Ranch
Cadillac, Cadillac
Long and dark, shiny and black
Open up them engines let 'em roar
Tearing up the highway like a big old dinosaur
Hey, little girlie in the blue jeans so tight
Drivin' alone through the Wisconsin night
You're my last love baby you're my last chance
Don't let 'em take me to the Cadillac Ranch
Cadillac, Cadillac
Long and dark, shiny and black
Pulled up to my house today
Came and took my little girl away
Schnabel Ralf, kai kannatat sä viittä vuotta/
suunnitelmataloudessa lepää kansanvoima/
Kommunismissa ei vikaa oo vaan ihmisissä/
tuskin pois pääsen täältä konsanaan
Offline
fassu wrote:Buck Naked wrote:The Promise on kyllä mahtava levy! Darkness... on aina ollut mun Pomo top3:ssa Born to Runin ja Nebraskan kanssa...
sama top3, mutta jostain syystä promisea kuunnellessa ei voi välttyä ajatukselta, että darknessia koostettaessa tehdyt valinnat oli harvinaisen oikeita. ei promise ole huono, mutta vähän valju fiilis jää paikotellen.
Täysin sama. Tuntuu että nettilataaminen on inspiroinut artisteja/lafkoja julkaisemaan näitä "kadonneita levyjä" ja jämäkokoelmia. Sehän ei ole huono asia ollenkaan, mutta esmes se Hendrixin äskettäin julkaistu boxi sisälsi niin karua materiaalia, että ihan syystä jätetty aikanaan holveihin. Promise on toki parempi, mutta ei tää oikein ole avautunut mitenkään kummoisesti. Darknessin ja Born To Runin välillä on hyvin suuri ero, ja yllätyksekseni sitä soundimaailman/kappalemateriaalin muutosta The Promise ei kuitenkaan valoita sen ihmeellisemmin. Olisi luullut, että Born To Runin jälkeen samantyylisiä biisejä olisi ollut enemmänkin siinä välissä. Sen sijaan The Promisen materiaali on yllättävän vähäeleistä ja kevyttä, eeppisyyttä ei juuri ole. The Wayn piilottaminen loppuun on aika outoa, olisi saanut olla ihan omana raitanaan kun kerran biisinäkin erottuu edukseen. Plussana pidän myös Suki Lahavin viulutyöskentelyä, mimmi kun oli sikäli mystinen jäsen että levyillä sen soittoa kuuluu lähinnä Junglelandissa, mutta hetken aikaa oli keikoillakin ihan tärkeässä roolissa.
Melko suurikin eri pariin kohtaan. Born to Runin ja Darknessin eroihin jos katsoo niin heti eka biisi Promisella rakentaa melkoista siltaa noiden kahden välillä - monet biisit tuntuu sopivan siihen melko isoon kuiluun mitä on miettinyt noiden kahden välin levyn välillä aina olleen. Kun Brucea alkoi kuunnella melko kronologisesti niin Darkness tuntui aina kuivalta ja synkältä enkä vieläkään pidä biisimateriaaliltaan hirveän vahvana levynä (mutta toisin kuin the Promise joka nyt yllätys yllätys on melkoisen hajanainen niin kokonaisuutena silti jotenkin sellainen että pienet osat muodostaa lopulta tosi kovan kokonaisuuden) Mutta se mitä mun mielestä Promise ei hahmota - ja mikä nyt oikeasti on se ero Born to Runin ja Darknessin välillä on se asennemaailman ja tematiikan raju muutos. Ekalla vielä kivaa vaikka vähän jo kelailee mui hei chicks cars and beer mutta hieman hmm mitäs, tokalla on mustaa kynsien alla ja paskaa kahvia Des Moinesin lähiössä ja pomo sano että tsekataan jatketaanko sopparia marraskuun jälkeen. Pretty different to driving all night a bit over the limit is it? No mistä mä tietäsin, en mä mitään kynsiharjaa koskaan omistanut mutta joskus oon autoakin ajanut. Now I got legs but I ain't got a job. I was born to run
Tosin, Someday (We'll Be Together) on mulle vaan kovempi kuin yksikään Darknessin (Tai Riverinkään) biisi (miten vitussa jo jonnekin Tracksille ei päätynyt niin en tiedä - "Bruce ja orpolasten joulukuoro 23.12 jonkun talon portailla ja kivoja pehmeitä lumihiutaleita"-mielikuvat pois koska onhan tuo nyt vaan niin vitun järjetöntä parhautta Brucenkin tuotannossa että wtf - hyppää helposti biisien top10:een), ja luo tavallaan ihan oudon yhteyden Born to Runiakin edeltävään aikaan - onhan tuossa nyt Incident on 57thiä melko helvetisti. Ei haittaa toki, Incident kun on biisi Brucen parhaalta levynpuoliskolta ja ehkäpä parhaalta levyltä Ja toisaalta, One Way Street taas hyppää paljon kauemmaksi eteenpäin ja kuulostaa täysin The Riverin kakoslevyn matskulta tasoa The Price You Pay ja Drive All Night.
Tavallaan The Promise rikkoo helvetisti sitä tiettyä levykohtaista tematiikkaa ja sitä kautta myös jotain myyttiä pomon suhteen. Mutta tavallaan nerokasta Brucelta kasalta temaattisesti samankaltaiset biisit levykokonaisuuksia miettien, yhtäkkiä The River alkaa tuntua paljon ehjemmältä kuin ennen. Pitää kai sukeltaa Tracksiin jossain vaiheessa koska onhan siellä biisejä joiden levyiltä poisjättämistä en nopeasti osaa mitenkään muuten edes miettiä kuin tuon "joka levylle joku teema"-viban kannalta ja se taas hyvinkin saattais avata The Promisenkin suhteen erilaista näkökulmaa (ja Tracksilla on melko helvetin kovia vetoja: Bishop Danced, Thundercrack etc. - näitä on aika paljon mitä jo parin vuoden takaiselta ainoalta kuuntelulta muistaa)
et cetera bed cetera, voi mikä darra edes huomenna
Last edited by Bricolage (27.05.2011 05:04)
Heräsin ja olin silleen "voi helevetti oon ollu internetissä kauheessa kännissä"
Offline
Alan lämmetä
en ole kolmekybänen emoboy
Offline
Paras bilebiisi:
Tiesitkö muuten, että räppi, mitä jotkut jopa musiikiksi sanovat, on isossa maailmassa jengimusiikkia. Nämä "kuuluisat" räppärit ja heidän jenginsä selvittelevät välejään toisiaan ammuskelemalla.
Offline
Kyllä paras biisi ikinä taitaa olla Dancing in the Dark.
en ole kolmekybänen emoboy
Offline
YLÖS
Kävin mökillä ja otin matkaan siellä jemmassa olleet levyt. Pitäs ostaa tuonne se ekat 7-8 plätskyä sisältävä boxi.
bzort glorf bööth
Offline
Keikkaa pukkaa ens kesänä Euroopassa. Elokuussa Suomeen sit?
BRUCE SPRINGSTEEN'S 2012 TOUR DATES:
Date City Venue On Sale
13 May Sevilla Estadio Olimpico 16 Dec
17 May Barcelona Estadio Olimpico Lluis On Sale
18 May Barcelona Estadio Olimpico Lluis 15 Dec
25 May Frankfurt Commerzbank Arena On Sale
27 May Cologne Energie Stadion On Sale
28 May Landgraf Pink Pop 3 Mar
30 May Berlin Olympia Stadion On Sale
2 June San Sebastian Estadio Anoeta On Sale
3 June Lisbon Rock in Lisbon On Sale
7 June Milan Stadio Meaza On Sale
10 June Florence Stadio Francesco On Sale
11 June Trieste Stadio Trieste On Sale
17 June Madrid Estadio Santago Bernabu On Sale
19 June Montpellier Park & Suites Arena On Sale
21 June Sunderland Stadium of Light On Sale
22 June Manchester Etihad Stadium On Sale
24 June Isle of Wight Isle Of Wight Festival On Sale
4 July Paris Bercy On Sale
5 July Paris Bercy On Sale
7 July Roskilde Roskilde Festival On Sale
9 July Zurich Stadium Letzigrund On Sale
11 July Prague Synot Tip Arena On Sale
12 July Vienna Ernst Happel Stadium On Sale
14 July London Hard Rock Calling On Sale
17 July Dublin RDS On Sale
18 July Dublin RDS On Sale
21 July Oslo Valle Hoven On Sale
23 July Bergen Koegen On Sale
24 July Bergen Koegen On Sale
27 July Gothenberg Ullevi On Sale
28 July Gothenberg Ullevi On Sale
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
en ole kolmekybänen emoboy
Offline
+ KIIIIIMA
jossei tuu helsinkiin, pakko varmaan matkustaa jonnekin sit näkemään VIHDOIN livenä!
"hiljaa pyörii salaattilinko"
bitch ain't even COLD in that poncho
Offline
+ KIIIIIMA
jossei tuu helsinkiin, pakko varmaan matkustaa jonnekin sit näkemään VIHDOIN livenä!
Sama.
Lasken itseni liberaalifeministiksi, ja minulle feminismi tarkoittaa tasa-arvoon pyrkimistä, ei sen avulla tai naiseudella ratsastamista.
No runkut runkatkoon, mutta minäpoika haluan tanssia.
Offline
mitten wrote:+ KIIIIIMA
jossei tuu helsinkiin, pakko varmaan matkustaa jonnekin sit näkemään VIHDOIN livenä!
Sama.
The Boss rotsireissu 2012 LETSGO!
"hiljaa pyörii salaattilinko"
bitch ain't even COLD in that poncho
Offline
Tulee Flowhun. Book it.
Älä päästä painiks sitä
Offline
Tulee Flowhun. Book it.
Ei puhuttele konerumpu ja Hitler sample samoin kuin kaunis ja eteerinen homo kuiskailu
Offline
Missaan.
Ei puhuttele konerumpu ja Hitler sample samoin kuin kaunis ja eteerinen homo kuiskailu
Offline
yritän paikalle
Offline
yritän paikalle
smaa
Oivalluksen hetkellä olin heikosti ravittu, joten totesin, onkos kellään sitä fallin ekaa sinkkua, eiku että lehden nimen on oltava Nälkä.
Offline
on pientä kiinnostusta
Offline
en jaksa vaikka haluttaa
tunteet elikkäs fiilikset, ne on aitoja, niistä kannattaa pitää kiinni
Offline
Mistäs tää info on noukittu? Siis tämä 30.7.2012? Huhujahan tästä on ollut vaikka kuinka mut onko Urho Ghettosella tässä nyt jotain varmempaakin tietoa?
Offline