You are not logged in.
ja accappellana genesis porridgen kanssa osan setistä
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Harrastatko koskaan semmosta että fiilistelet jotain biisiä monta kertaa putkeen? Ite en koskaan. En edes kahta kertaa kännissä. Sama juttu levyjen kanssa.
Yleensä en, mut aina välillä tulee sellasia että jumittuu täysin johonkin biisiin. Tänään on soinut toi uus Tool melkeen koko päivän repeatilla. Tossa aikasemmin keväällä oli aika pahat Lady Gagan Shallow -tsygoosit ja kuuntelin pelkästään sitä pari päivää.
Last edited by jookcha (08.08.2019 20:12)
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Aina joskus, mutta hyvin harvoin nykyään.
Noisis kuunteli aikanaan Keuhkojen Siitinjulistus -biison 10+ kertaa putkeen.
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Harrastatko koskaan semmosta että fiilistelet jotain biisiä monta kertaa putkeen? Ite en koskaan. En edes kahta kertaa kännissä. Sama juttu levyjen kanssa.
harvemmin, mutta sellaisiakin hetkiä on.
Offline
Helposti saattaa kuunnella jonkun biisin useita kertoja putkeen, joidenkin levyjenkin kohdalla tulee tehtyä sitä.
Offline
ydinaukio wrote:KZ wrote:Fanittaminen on just jees. Hienoa että ihmiset ovat innostuneita taiteesta tai asioista ylipäänsä.
Mulle fanittaminen on aina vaikuttanut siltä, että nimenomaan ei olla kiinnostuneita siitä taideteoksesta, vaan palvotaan kritiikittömästi jotain ihmistä/ihmisiä ja kaikki käy mitä ne tekee.
Mielikuvani fanittamisesta oli erilainen. Tollastakin fanitusta kyllä on.
Ajattelin jatkaa täällä ettei mene ooteeksi Tool-topsussa.
Tykkään itse, että tavallaan molemmat näkökulmat, eli sekä taiteesta innostuminen että tietynasteinen palvonta, sisältyvät fanittamiseen ja kaikki on aina vähän suhteellista. Joitain bändejä on aika mahdotonta fanittaa kritiikittömästi, jos tuotanto on laaja ja vaihteleva. Beatles taas (joo, mulla on joku kausi meneillään), mut ohan näitä. Cure on tehnyt maailman hienointa musaa, mutta myös aikamoista ripulia pahimmillaan. Sonic Youthia fanitti joskus täysin kritiikittömästi, mutta aikuisella iällä siitäkin on löytänyt paljon aspekteja, jotka ärsyttää jopa vitutukseen asti ja silti jos sitä diskossa sattuu soimaan, niin sitä sekoaa.
"Fanien reaktiot" on myös eräänlainen ilmiö ja tässähän tulee kaikenlaista vastaan. Dylan otti sähkökitaran jne.
On vähe karapula ja kuuntelen disintegrationia ja vähän itkettää jo valmiiksi, niin ei nää mun jutut nyt tällä kertaa mitään kovin selkeitä kai oo, mut juunou.
Offline
En oo koskaan kuunnellu Mr. Bunglea enkä Tooliakaan ku ihan vähän, mutta ei oo kiinnostanu hankkia niittenkään levyjä.
Offline
Onks nyt niin että nykymusiikissa keskintertaset biisiit kompensoidaan sillä että tuutataan kovaa monella soittimella ja sit efektejä ja näyttävyyttä?
Tää oli sit ihan validi kysymys vaikka olikin möyhyilysaldoa.
Offline
KZ wrote:Onks nyt niin että nykymusiikissa keskintertaset biisiit kompensoidaan sillä että tuutataan kovaa monella soittimella ja sit efektejä ja näyttävyyttä?
Tää oli sit ihan validi kysymys vaikka olikin möyhyilysaldoa.
Tai empä tiiä. Tätä pitäis vähän pohjustaa.
Offline
Yhtä hyvältä tai huonolta kuulostaa keskinkertaiset musiikit nykyään kuin eilisen levyjä kuunnellessa. Möyhöä kun en vedä niin en tiedä miten se vaikuttaa hahmotuskykyyn.
bzort glorf bööth
Offline
Modernin urbaanin populaarimusiikin tuotantokäytännöissä näyttäisi olevan aika paljon eroja bändimusiikin tuotantoon. Mitä tuli nähtyä edm-jonnejen dawiprojekteja viime syksyn ja talven aikana kansanopiston musalinjoilla, niin siellä on raitoja niin maan perkeleesti ja niiden tuplaaminen massan kasvattamiseksi tuntuu olevan ihan perushomma.
Loudness War on vaikuttanut just tuotantotapoihin aika paljon ja se miltä nykymusiikki kuulostaa on aika paljon sen ansiota. Nimenomaan toi "tuuttaaminen" on Loudness Warin ansiota. Kaikki soi täysillä, musasta puuttuu dynamiikka.
Mutta en tykkää, että keskinkertaisen biisin peittäminen kalliilla tuotannolla olisi jotenkin nimenomaisesti 2000- tai 2010-luvun "juttu". Kyllä tuota on jo 70-luvulla osattu harrastaa ja 80-luvulla etenkin.
Keskinkertaista biisiähän ei voi tuotannolla pelastaa, vaikka tähän temppuun sorrutaan jatkuvasti ja aika pitkälti jokaisessa kuviteltavissa olevassa genressä. On mielestäni ihan yleismaailmallinen kikka-kolmonen, jonka taustalla saattaa vaikuttaa useanlaiset motivaattorit. Joillekin se tuotantotapa, samalla tavoin kuin laajalle suomalaisyleisölle esim. tekninen suoritus, on hyvyyden mitta. Toisille tuotanto voi olla tärkeää puhtaasti esteettisistä syistä ja biisi saattaa olla, tiedostaen tai tiedostamatta, hyvinkin toissijainen asia.
Eräskin tälle foorumille joskus kirjoittanut tuttava esitti joskus teorian, että joillain on tyylitajua, toisilla ei. En ehkä aivan täysin allekirjoita tätä väitettä, koska kaikki on aina ainakin vähän suhteellista, mutta kyllä tykkään, että tämäkin seikka liittyy sekä säveltämiseen, että tuotantoon.
Offline
Tämä osoittaa hyvin kuinka Rap musiikin kuuntelijoiden ÄÖ on roimasti alle sen mitä metalli/rock musiikin kuuntelijoilla. Metalli/Rock festareilla ihmiset ovat todella nätisti ja käyttäytyvät, kun taas esim Blockfesteillä ihmiset sekoilevat,tappelevat ja hajottavat paikkoja.
Ja kyllä, tarkoitan Älykkyysosamäärää, tuo ÄÖ tuntuu töhöille menevän paremmin perille, kuin ÄO.
Kirjoittaa nimimerkki Simppa_klhvi. Kiitos Simppa
Offline
Offline
Offline
onpas
Offline
Offline
Offline
Markku Peltolan levyistä toka on selkeesti parempi. Vaikka rymissä ollaankin toista mieltä.
Tuanoi saatana.
Offline