Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

risto_m · 30.09.2007 20:56

[quote:cad70dbcf7="forssto"]Rumbassa uutisoitiin, että Noise.fi -nettisivusto aloittaa ensi kuussa nettiradion, Radio Noise -nimellä.

Aika magee idis toi Radio Noise! Miksi te Noisen jäbät ette ennen ole tuota keksineet? Miksi odottaa Syyskuuhun 2007 radion perustamisen kanssa?![/quote:cad70dbcf7]
Kehtasivat uutisoida siitä vasta nyt kun meitsi jäi breikille. Hehe.

Aika vähän oon mitään musalehtiä lukenut viime aikoina. Tilasin tosin Basson kannatusmielessä. Siitä tykkään kyl, mutta onhan se ehkä enempi tollanen lifestyle-lehti kokonaisuudeltaan tai jotain.

Pitäiskö tähän spämmätä vielä, että kun olin kesällä Tomskin kanssa menossa lähijunalla Kan-zuun ja luin TV:tä, niin känninen teini tuli kysyyn että hei oonko joku poliisi? Lehden kannessa oli siis tämä kuva:

colorscroll

Jean-Babtiste · 30.09.2007 21:09

HUIG wrote:

Eiks maximumrockkenrollia oo viel mainittu? Juttujen tasolle ja diy-eetokselle mutta tietty musiikillisesti kattaa vain nokareen kiinnostuksista. Mut SKENE on hallussa

Onkos toi jotenkin muuttunu niistä Tim Yohannan vasurifasisti-ajoista?

Se radio on muuten varsin jees.

:center::huig::center: · 30.09.2007 23:06

En tiiä mitn johannasta colorflash

harry-irene · 30.09.2007 23:20

Mä tiedän Yohannasta niimpal notta kävin sen himaskii tuomas lahjoi.

Vieläkö Mykel Board kirjottaa johki? Siinäpä oli miehellä sekä sana että provokaatio hallussa. Ja J-B huom: jo Tim Yon vasurifasistiaikoina, eli mihkäs se fasismi jäi?

Juge · 12.10.2007 19:28

RS on muuten parhaita, mut niiden alltime-listat on perseestä. NWE ja Mojo on hyvii. Ja The Times musiikkitoimitus.

noiseidea · 16.10.2007 18:38

Topicissa mainitsemani Signal to Noisen uusin numero imutettavissa pdf:nä, voi kiinnostuneet tsekata. Uusimman numeron kannessa on joku Animal Collective.

http://www.zshare.net/download/41730039af6835/
http://www.zshare.net/download/41733586224c80/

jn85 · 16.11.2007 17:12

En äänestä, sen sijaan kerron, että uuden Uncutin mukana tulee Neil Young -tribuutti. Mukana mm. Sonic Youth, Flaming Lips, Low jne.

Ihan hyvältä kuulostaa.

nametaken_ · 16.11.2007 17:29

Suomalaisista sen on ehkä pakko oltava Rumba kun se on kuitenkin ehkä kaikista indiepainotteisin, luulen että Suosikin ohi olen kasvanut vaikka viimeisintä selatessani nyt ehkä jotain kiinnostavia oli. Taitaa Suosikki kuitenkin olla vähän turhan raskaspainotteinen mun makuun? Rytmiä olen lukenut harmillisen vähän. Sueta en ole pitkään aikaan ottanut mukaan, mutta sieltäkin löytyy yleensä jonkun verran hyviä juttuja. Enkä edes lue säännöllisesti mitään musaskenen lehtiä enkä siksi ole varmaan aina ajan hermoilla. :x :twisted:

Ylitarkastaja Tolonen · 18.11.2007 14:24

Oliskohan mitään järkeä tehdä sellainen lehti joka keksittyisi aina pienempään määrään kiinnostavia taiteilijoita tuolla artikkelipuolella...? Arvioissa voisi sitten käsitellä enemmän massaa...

Feggy · 18.11.2007 15:26

Ylitarkastaja Tolonen wrote:

Oliskohan mitään järkeä tehdä sellainen lehti joka keksittyisi aina pienempään määrään kiinnostavia taiteilijoita tuolla artikkelipuolella...? Arvioissa voisi sitten käsitellä enemmän massaa...

Sille olis tilaa. Suomen Magnetia ei oikein ole. Mutta ostaisko sitä tarpeeksi moni ihminen, yleensä asenne on sellainen, että sviddu, selaan äkkiä kaupassa ja ostan sitten ulkomaisen lehden netistä. Uuden lehden vakiinnuttaminen on yllättävän vaikea juttu.

lintumies · 18.11.2007 23:18

Nyt on taas tullut luettua Uncutin pari viime numeroa kirjastossa ja todettua, että onhan se kelpo lehti edelleen. Sitä jaksan silti vieläkin ihmetellä, että niiden on aina pakko kierrättää niitä samoja naamoja siinä kannessa. Montakohan eri artistia siinä kannessa on ollut kautta historian - ei varmasti kovin monta kymmentä? Viimeksi taisi olla Neil Young taas vaihteeksi.

Pilke · 19.11.2007 00:39

lintumies wrote:

Nyt on taas tullut luettua Uncutin pari viime numeroa kirjastossa ja todettua, että onhan se kelpo lehti edelleen. Sitä jaksan silti vieläkin ihmetellä, että niiden on aina pakko kierrättää niitä samoja naamoja siinä kannessa. Montakohan eri artistia siinä kannessa on ollut kautta historian - ei varmasti kovin monta kymmentä? Viimeksi taisi olla Neil Young taas vaihteeksi.

Oon pistäny merkille musalehtihyllyjä katellessa, että aina jossain lehdessä on Hendrix kannessa, iso tai pieni kuva, tai edes nimi mainittuna.

*

stratum · 25.11.2007 21:40

[quote:d9f210227f="jn85"]En äänestä, sen sijaan kerron, että uuden Uncutin mukana tulee Neil Young -tribuutti. Mukana mm. Sonic Youth, Flaming Lips, Low jne.

Ihan hyvältä kuulostaa.[/quote:d9f210227f]
Jaa tuohan häätynee ostaa ihan jo tuon Sonic Youthin coverin vuoksi. Vai onhan se se Computer Age -cover? Joka tapauksessa se on mainio.

psykokarkki · 25.11.2007 21:42

stratum wrote:

Jaa tuohan häätynee ostaa ihan jo tuon Sonic Youthin coverin vuoksi. Vai onhan se se Computer Age -cover? Joka tapauksessa se on mainio.

tietääkseeni on juurikin computer age bridge-kokikselta.

jn85 · 25.11.2007 22:00

psykokarkki wrote:

[quote:3017077553="stratum"]Jaa tuohan häätynee ostaa ihan jo tuon Sonic Youthin coverin vuoksi. Vai onhan se se Computer Age -cover? Joka tapauksessa se on mainio.

tietääkseeni on juurikin computer age bridge-kokikselta.[/quote:3017077553]

Oikein tiedetty.

Ei tuolla kokoelmalla kaikki biisit ollu kovin erikoisia, mutta ei se nyt toisaalta paljoa maksanutkaan.

Feggy · 11.01.2008 10:02

Näin yllättäen kävi. Mutta uudessa Rumbassa on mainittu sekä Jippu että Korento.

CMX jyräsi jälleen lukijaäänestyksessä

CMX palasi vuoden tauon jälkeen hallitsemaan Rumban lukijalistoja rautaisella otteella. Torniolaislähtöinen suomirockmammutti palasi niin bändilistan kuin albumilistankin kärkeen. Biisipuolella Mokoman Luihin ja ytimiin nousi kärkeen. Vuoden artistina pidettiin Jenni Vartiaista.

Hevipumput Kotiteollisuus, Nightwish ja Mokoma olivat korkealla monissa kategorioissa.

Ulkomailla Radioheadin In Rainbows teki uudistuneen lehden lukijoihin vahvan vaikutuksen, sillä bändi voitti niin levy- kuin artistikategorian. Myös Amy Winehouse menestyi.

lintumies · 11.01.2008 11:07

The National kymmenentenä ulkomaisten tulokkaiden listalla. Aika hyvin neljännen levynsä julkaisseelta yhtyeeltä. colorscroll

hiirimattona · 11.01.2008 11:10

Feggy wrote:

Myös Amy Winehouse menestyi.

Luvin "Myös Amy Winehouse menehtyi."

noiseidea · 11.01.2008 11:32

lintumies wrote:

The National kymmenentenä ulkomaisten tulokkaiden listalla. Aika hyvin neljännen levynsä julkaisseelta yhtyeeltä.

Ansiokasta toimintaa! Vähän samanlainen oli joskus.... joku... Zen Cafe tms., jotka kai oksensi useamman levyn verran paskaa ennen sukseeta ja sitten ne oli listoilla kotimaisena tulokkaana. En tiedä oliko Everything Zen Cafe vai ei, mutta joku vastaava.

Hyödyllinen späm.

Feggy · 11.01.2008 11:40

lintumies wrote:

The National kymmenentenä ulkomaisten tulokkaiden listalla. Aika hyvin neljännen levynsä julkaisseelta yhtyeeltä.

Jep, tää on siis lukijaäänestys.

upsetter · 11.01.2008 17:30

Uuden Songlines-lehden lukijakilpailussa voi voittaa pitkän viikonlopun Helsingissä. Pienessä Helsinki-jutussa kerrotaan festareista, keikkapaikoista ja klubeista, ja kas kas, maininnan saa myös Perinnearkku-klubi, jossa on puuhanaisena eräs SSjr-foorumisti... icon_wink

Ja normaalin kylkiäis-cd:n lisäksi mukana tulee myös World Music from Catalonia-cd!

Feggy · 24.01.2008 14:33

Rumba aloittaa oman Albumilistan julkaisemisen

Rumba-lehti käynnistää kaksi kertaa kuussa julkaistavan Albumilistan,
joka perustuu levyjen myymiseen erikoistuneiden liikkeiden
myyntilukuihin. Albumilista siis kertoo, mitkä levyt käyvät kaupaksi
muualla kuin marketeissa ja tavarataloissa.

Tarve oman listan perustamiseen lähtee olettamuksesta, ettei Suomen
virallinen Top 40 -lista palvele tarpeeksi niitä, joiden musiikkimaku
ulottuu valtavirran ulkopuolelle. Rumban Albumilistalta voi löytää
musiikkia, josta asiantuntevien levykauppojen asiakkaat ovat
kiinnostuneita.

Ensimmäisen Rumban Albumilistan kokoamiseen osallistui 27 liikettä
kautta maan, jatkossa määrää pyritään kasvattamaan.

Mukana on niin Levy-Eskojen, Airon Musiikin, Epe'sin ja Levykauppa
Äxän kaltaisia laajan valikoiman liikkeitä kuin tiukasti genreihin
sitoutuneita erikoisliikkeitä - hiphopiin erikoistuneesta The
Funkiestista j-rock-kauppa Mirri Musicin kautta rockabillyliike
Goofin' Recordsiin.

Rumban toimitus kokoaa listan levykauppojen ilmoittamien
myyntitietojen perusteella. Käytännössä listan kokoamisperiaate on
sama kuin Suomen virallisella Top 40 -listalla, joka ei myöskään käytä
todellisia myyntilukuja tarkasti mittaavaa elektronista menetelmää,
jollainen on esimerkiksi Yhdysvaltojen SoundScan.

Albumilista korvaa Rumbassa aiemmin julkaistun, Timo Pennasen
toimittaman 50 hittiä -listan.

Uuden levymyyntilistan käynnistäminen voi tuntua oudolta aikana,
jolloin cd-myynnin hiipumisesta uutisoidaan viikoittain. Listan
lähtökohtana on se, ettei levymyynti ole pysähtynyt, vaan markkinoiden
painopiste on muuttunut.

Suuret levy-yhtiöt ovat vaikeuksissa, mutta uusia indie-levy-yhtiöitä
perustetaan koko ajan. Free Records Shop -ketju lopetti toimintansa
Suomessa, ja tavarataloissa cd:t saavat väistyä dvd- ja pelihyllyjen
tieltä, mutta esimerkiksi Helsingissä erikoislevykaupat kuten Stupido
Shop ja Keltainen jäänsärkijä ovat kasvaneen kysynnän vuoksi
siirtyneet suurempiin tiloihin.

Tutkimusten perusteella voidaan myös sanoa, että cd-myynti ei laskenut
Suomessa viime vuonna kuin muutaman prosentin. Myynnin hiipuminen
koskettaa lähinnä cd-singlejä sekä ulkomaisten valtavirta-artistien
albumeja.

Ensimmäinen Rumban Albumilista julkaistaan Rumbassa 2/08, joka on
myynnissä 25.1.-8.2. Albumilista julkaistaan myös verkossa osoitteessa
www.rumba.fi aina Rumban ilmestymispäivänä.

Tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa viettävä Rumba on rock- ja popmusiikin
ajankohtaislehti, joka kiteyttää kansiensa väliin kaksi kertaa
kuukaudessa musiikkimaailman uutiset, ilmiöt ja tapahtumat. Juhlavuosi
käynnistyy Helsingin Nosturissa järjestettävällä Femmagaalalla
(www.femmagaala.fi), jonka pääyhteistyökumppani Rumba on.

Feggy · 21.04.2008 22:44

No nyt kun tää on muuallakin netissä, niin ...

Vastine Janne Flinkkilän levyarvosteluun Rumbassa nro 07/08
(Poets of the Fall - Revolution Roulette)

Ajoittain sitä saattaa joutua muistuttamaan itseään erikseen siitä, että levyarvostelu todellakin on vain yhden ihmisen mielipide ja sitä myöten suhteellisen merkityksetön niin musiikin tekijöille kuin sen kuulijoillekin. Täysin painoarvoton tällainen yksittäinen arvostelu ei kuitenkaan ole siinä tilanteessa, kun se julkaistaan tuhansille ihmisille luettavaksi suurin otsikoin ja kansikuvajutun siivittämänä. Viihdealaa vähemmän tuntevalle jää helposti se fiilis, että kyseessä on kokonaisen ammattitaitoisen toimitusporukan yhteinen mielipide ja linjaus. Joillekin tällainen mielipide voi lopulta olla jopa sellainen totuus, jota ei kannata kyseenalaistaa.

Voin siis vain toivoa, että suurimmalle osalle lukijakuntaan kuuluvista rokkihörhöistä "mediakritiikki" on käsitteenä tuttu.

Poets of the Fallin "Revolution Roulette" -albumin arvostelu nousee kuitenkin monella tapaa aivan omille taajuuksilleen. Jutusta huokuu kaikkein vähiten läpi objektiivisuus, sille kun ei kertakaikkiaan ole jäänyt sijaa ennakkoasenteiden, faktoina esitettyjen mielikuvien ja epäolennaisuuksia viljelevän hapatuksen seassa. Välillä iskee fiilis, että koko juttu on kirjoitettu alustavasti jo etukäteen sillä tutuksi tulleella Rumban asenteella, josta on näemmä täysin mahdotonta toimituspäällikönkään rimpuilla irti.

Myönnettäköön, että itse olen bändin toiminnassa jollain tasolla mukana olevana henkilönä täysin jäävi puolueettomuudesta paasaamaan. Ajatellaan sitten vaikka niin, että jos tämä kirjoitus ja Rumban levyarvostelu pistettäisiin tehosekoittimeen, saataisiin sellainen mukavan tasapaksu, jokaista osapuolta kohtaan reilu journalismin pirtelö.

Tässä vaiheessa teen muuten myös selväksi sen, että kirjoitan tätä paasausta täysin omasta tahdostani ja bändin mielipiteitä kuulematta, samalla kuitenkin useamman bändin kuulijan kannustamana.

Aloitetaan siis.

Janne Flinkkilä on luonnollisesti mielipiteeseensä oikeutettu, hän on yksityisenä henkilönä vapaa vaikkapa hommaamaan jokaikisen kappaleen kyseistä albumia ja polttamaan ne katu-uskottavan rokin alttarilla omien suosikkiyhtyeidensä nimissä ja niiden kunniaksi. Negatiivista mielipidettä en siis pyri mitenkään vääräksi osoittamaan. Haluan lähinnä puuttua näihin perusteluihin jotka tässä lehdeksikin kutsutussa nk. Punavuori-jengin (palaan tähän käsitteeseen myöhemmin) omassa hiekkalaatikossa osittain totuutena esitetään.

Jo arvostelun ensimmäisessä lauseessa ilmoitetaan selkeästi sekä bändiin että sen faneihin kohdistuva asenne: helppoa rokkia ihmisille, jotka "eivät suhtaudu popkulttuuriin ja musiikilliseen postimerkkeilyyn uskonnollisella hartaudella". Hauskaa, miten kaksi ihmistä voi nähdä saman asian niin eri tavoilla. Bändin ympäri maailman ulottuva kuulijakunta ei nimittäin minun tosielämään perustuvien kokemusteni mukaan kertakaikkiaan voisi olla sosiaalisilta taustoiltaan, mielipiteiltään, musiikkiharrastuneisuudeltaan, musiikkimaultaan tai ikävuosiltaan nykyistä kirjavampi.

Arvostelun mukaan Poets of the Fallin laaja radiosoitto aiheuttaa jopa riskejä mielenterveydelle. Ilmeisesti sen verran on sitten radiota kuunneltu Rumban toimituksessakin, että toimittajalla itsellään on jokin sulake kärähtänyt ullakolla. Vai mikä muu syy saisi ihmisen harjoittamaan ammattiaan näin läpinäkyvän lapsellisella asenteella?

Kuinka aikuinen, alallaan arvostettu ihminen jaksaakaan jauhaa niinkin kuluneista ja ontoista käsitteistä kuin katu-uskottavuus, vaarallisuus ja seksikkyys? Miksi musiikkia pitää yleensäkään erotella näiden mittapuiden mukaan, saatika valita niiden perusteella, mitä kuuntelee tai mistä myöntää tykkäävänsä? Minkä vuoksi musiikkia ilmiselvästi elävä ja hengittävä ihminen ei voi antaa itselleen periksi sen vertaa, että uskaltaisi ennakkoluulottoman reilusti myöntää tuotoksen toimivuuden, vaikkei se omaan musiikkimakuun uppoaisikaan?

Yritin pohtia syitä alapääjuttujen tasoisille "perusteluille", ja päädyin varsin selkeään mielikuvaan Suomen rokkipiirien sisäisistä ystävyyssuhteista. Ihmisiä, joita et tunne, joiden taustoista, tavoista tai luonteesta et tiedä mitään, on helppo solvata sen kummempia ajattelematta. Vai voisitteko kuvitella tämän arvostelun kaltaista kielenkäyttöä Rumban suosikkilapsesta Samae Koskisesta (mukana mm. lehden kiertueella) tai kenestä tahansa lehdentekijöiden ystäväpiiriin kuuluvista henkilöistä?

Siitä tässä on kyse. Tutustumisesta, ystävystymisestä, yhteisistä kokemuksista. Bäkkäreistä, keikkabusseissa vietetyistä jatkoista sekä ah niin hervottoman likaisista rökkenröyl-zekoiluista.

Aiemmin mainitsemani Punavuori-jengi tuleekin tiivistettyä tuossa aika mukavasti. Kyseessä on median edustajista ja musiikin tekijöistä koostuva porukka, juuri se sellainen sosiaalinen ja tiivis hauskanpitoyhteisö joka väistämättä näin pienessä maassa muodostuu. Olen itsekin ollut osa sitä, ei tarvita kuin bäkkäripassi työn puolesta muutamille festareille ja piirit ovat tutut. Kättä nousee, sanoja vaihdetaan, kännejä vedetään. Lopetin sittemmin, osittain tässä jutussa esilletulevista syistä.

Poets of the Fallia ei noista piireistä löydy. Kukaan bändistä ei jaksa pyöriä median suosimissa luuseissa ja lostareissa, kukaan soittajista ei päästä median edustajia lehtijuttujen nimissä keikkabussiin örveltämään. Ketään bändistä ei yksinkertaisesti kiinnosta pönkittää rokkikukkoegoaan kaveeraamalla jokaikisen valluvalpion ja pekkarokkitoimittajan jatkoporukoissa. Osa bändistä ei edes juo viinaa! Härregud.

Poets of the Fall ei siis ole se bändi, joka kirjoittaa nettipäiväkirjassaan seuraavasti: "Matka sujui leppoisasti hiivajuomien ja Rumba-lehden Janne Flinkkilän dominoimien pissaleikkien siivittämänä."

Kuulostaahan tuo porukka kieltämättä monen mielestä hauskalta.

Ei niin hauskaksi sisäpiirin olemassaolo kuitenkin käy siinä vaiheessa, kun se selvästi omalta osaltaan vaikeuttaa siihen kuulumattomien bändien puurtamista. Kun esimerkiksi lehden isoimpaan levyarvosteluun ängetään väenväkisin kaikenlaisia iltasatuja vaikkapa laulajasta, jolla "on ollut keikoilla tapana tervehtiä yleisöä kohottamalla kokistölkkiä ja tehdä Ressu Redford -pyörähdyksiä punaiseen asuun pukeutuneena".

Pitäisikö kokistölkin sijasta kädessä olla kossupullo? Millainen mahtaa olla Redford -pyörähdys? Epäilemättä ei kovin rock-uskottava eli hyväksyttävä.

Syitä "punaisen asun" mainostamiseen ei voi edes lähteä spekuloimaan. Marko Saaresto pukeutuu kuten Janne Flinkkilä itsekin: t-paitoihin, farkkuihin, tennareihin, maihareihin. Mutta mitä merkitystä tällä edes lopulta on? En kertakaikkiaan osaa kuvitella, mikä bändissä on saanut toimittajan niin katkeraksi, että hänen on toistuvasti puututtava soittajien ulkonäköön ja ennen kaikkea ulkomusiikillisiin seikkoihin.

Seuraavaksi kyytiä saavat Saareston sanoitukset. Flinkkilä on listannut kansilehtisistä omasta mielestään "fraasisanakirjasta poimittuja" (huom!) yksittäisiä sanoja sekä muutaman sanan lauseita. Melko kaukaahaettua, jopa käsittämättömän ankeaa.

Testaan taktiikkaa pariin epäilemättä Rumba-kelpoisempaan artistiin. Tässä muutamia sanoja sekä lauseita arvosteltavaksi:

"I love every single tear you cry", "I worship your lips", "endless dark", "I'm lonely", "longing for your touch", "when angels cry blood".
Ei kovin omaperäistä, HIM, kaikki tämä parin minuutin silmäilyllä. Mutta muistatteko kovinkaan monen koskaan valittaneen HIMin kliseisyydestä?

Otetaanpa vielä muutama kotimaisella:

"Mene vaan, minä jään", "voinko kuolla ikävään", "mä odotan sua", "vapaus ja yksinäisyys", "vittu". Näitä sanoja käyttelee Herra Ylppö, mm. Flinkkilän mielestä "vuoden albumin" aikanaan Maj Karman kanssa tehnyt artisti. (Hauskasti muuten silmiin osuu lyriikoita selatessani myös lausahdus "jonon ohi Lostariin"!)

Painotan tässä nyt siis vielä erikseen, että tarkoitukseni ei ole mollata Valoja eikä Ylppöjä, päinvastoin - molempien tuotoksia kun löytyy omasta levyhyllystänikin. Tarkoituksena oli osoittaa juuri se, miten helppoa mistä tahansa asiasta tai teoksesta on maalailla tietämättömälle lukijalle vääränlainen kuva, jos tarvetta sellaiseen on. Ja näköjään on.

Onneksi lukija on sentään vapaa etsimään Saareston lyriikat käsiinsä ja tekemään niistä omat johtopäätöksensä, ja toivottavasti usea niin tekeekin. Faktaahan kuitenkin on se, että nämä samaiset sanoitukset saavat jatkuvasti kiitosta niin kotimaasta kuin englantia äidinkielenään puhuvilta kuulijoiltakin. Ikävä kyllä nämä kymmenet ylistävät äänet eivät saa tällä kertaa tämän levyarvostelun kaltaista painoarvoa, kaikilla kun ei kertakaikkiaan voi olla Rumban kaltaista leikkikenttää mielipiteilleen.

Olen niin monta kertaa aiemminkin närkästynyt Rumballe (ja parille muullekin julkaisulle) tästä puhkikuluneesta asenteesta musiikkia kohtaan, mutta Flinkkilän tempaisu ehkä katkaisi kamelin selän. Olen joutunut tätä juttua kirjoittaessani siloittelemaan joitakin kommenttejani rankalla kädellä, pahoittelen, että seasta vieläkin taitaa paistaa rankka puolueellisuus.

Mainittakoon siis vielä se, että tähän kärttyiseen kritiikin kritiikkiini liittyy paljon muitakin bändejä Poets of the Fallin lisäksi. Punavuori-piiri-pienen ulkopuolelle kun jää tässä maassa monia muitakin artisteja, joilla ei kertakaikkiaan ole sille leikille aikaa. Kerta toisensa jälkeen joudun lukemaan, kuinka näiden radioystävällisempää poppia tai rokkia tuottavien rehellisten suomalaisten miesten (ja harvemmin naisten) täysin kelvollisia hengentuotoksia poljetaan lokaan vain siksi, ettei sitä ihmeellistä, taianomaista "katu-uskottavuutta" löydy tarpeeksi.

Lisäksi mainittakoon, että itse kansikuvajuttu Poets of the Fallista ja Disco Ensemblestä oli hyvä. Asiallinen, informatiivinen, faktoihin perustuva mutta myös omalaatuinen ja viihteellinen. Monelle kun näyttää edelleen tulevan yllätyksenä se, että tämä "liian tylsä ja turvallinen" yhtye tekee kaiken alusta asti itse, riskeeraten suurimman osan omaisuudestaan jatkuvasti, ilman ison levy-yhtiön tuomaa tukea ja turvaa. Eikö siinä ole Flinkkilällekin hitunen vaarallisuutta?

Yllätyksenä lukijalle saattaa tulla myös heti jutun perään aukeava täysin erihenkinen levyarvostelu. "Ai, eikö niissä olekaan mitään hyvää?"

Täydellisessä maailmassa toimittajat olisivat robotteja, niillä kaikilla olisi samanlaiset standardit koskien musiikkia, sen "hyvyyttä" eri asteilla mitattuna, ne eivät ystävystyisi kohteidensa kanssa eivätkä menisi henkilökohtaisuuksiin. Täydellisessä maailmassa artistien kanssa tuottavassa symbioosissa elävät mediat ajaisivat taiteen asiaa eteenpäin etsimällä siitä hyviä puolia, eivät pönkittämällä omaa imagoaan valitsemalla "sopivia" uhreja lynkattavaksi.

Mutta epätäydellisessä maailmassa meillä on Janne Flinkkilä.

Uskonnollisella hartaudella paasaten,
Tiia Öhman
Poets of the Fallin valokuvaaja / satunnainen avustava karaktääri

forssto · 21.04.2008 22:51

Paskahan tuo arvostelu olikin.

TWISTED BITCH · 21.04.2008 22:55

saisko sen arvostelun vielä tänne?

stratum · 21.04.2008 22:57

grin

Katsoin ensin että onpa erikoista että joku on saanut herneen nenään Fallin levyn huonosta arvostelusta. 017

Feggy · 21.04.2008 22:57

TWISTED BITCH wrote:

saisko sen arvostelun vielä tänne?

Toki.

http://www.viihdeimperiumi.fi/arvostelu … i=musiikki

TWISTED BITCH · 21.04.2008 23:02

kolme tähteä viidestä, sehän oli kehuva icon_biggrin icon_lol

stratum · 21.04.2008 23:03

TWISTED BITCH wrote:

kolme tähteä viidestä, sehän oli kehuva

smaa 017

upsetter · 21.04.2008 23:09

Feggy wrote:

[quote:9977fe5835="TWISTED BITCH"]saisko sen arvostelun vielä tänne?

Toki.

http://www.viihdeimperiumi.fi/arvostelu … i=musiikki[/quote:9977fe5835]
Liian pitkä arvostelu, kun ottaa huomioon mista soittokunnasta on kyse. En tule tässä elämässä lukemaan mitään noin pitkästi Poets Of The Fallista kirjoitettua juttua. Ja samat sanat siitä vastineesta myös.

Street Spirit Sr.

#151 30.09.2007 20:56

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#152 30.09.2007 21:09

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#153 30.09.2007 23:06

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#154 30.09.2007 23:20

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#155 12.10.2007 19:28

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#156 16.10.2007 18:38

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#157 16.11.2007 17:12

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#158 16.11.2007 17:29

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#159 18.11.2007 14:24

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#160 18.11.2007 15:26

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#161 18.11.2007 23:18

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#162 19.11.2007 00:39

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#163 25.11.2007 21:40

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#164 25.11.2007 21:42

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#165 25.11.2007 22:00

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#166 11.01.2008 10:02

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#167 11.01.2008 11:07

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#168 11.01.2008 11:10

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#169 11.01.2008 11:32

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#170 11.01.2008 11:40

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#171 11.01.2008 17:30

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#172 24.01.2008 14:33

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#173 21.04.2008 22:44

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#174 21.04.2008 22:51

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#175 21.04.2008 22:55

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#176 21.04.2008 22:57

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#177 21.04.2008 22:57

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#178 21.04.2008 23:02

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#179 21.04.2008 23:03

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

#180 21.04.2008 23:09

Re: Tässä äänestämme parhaasta painetusta musiikkilehdestä

Board footer