You are not logged in.
Jossain vaiheessa arviota oli netissä, mutta lyhyeen loppui - vissiin ei klikattu tarpeeksi. Eihän sisällöllä ole mitään väliä, kunhan klikkauksia kertyy firman mainoslaariin.
Offline
Vois kyllä melkein trollausmielessä laittaa jonkun hakemuksen. Ei ne mua ne sinne huoli, kun kävin omalla nimellä haukkumassa niitä kommenteissa jatkuvasti kjeh kjeh,
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
Ripplehän se oli, åhå, joko olin maininnu
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Ripple parempi kuin Mutiny? Oikein hyvä Ripplekin kyllä!
bzort glorf bööth
Offline
Ripple parempi kuin Mutiny? Oikein hyvä Ripplekin kyllä!
On se pitkällä aikavälillä, ja huippuhetkiltään. Niitä juttuja tulee esim. Maestron kanssa aina muisteltua ja toisteltua loputtomiin.
Vanhat Mutiny!t toki, lehdet 5, 6 ja 7 on semmonen kolmen suora, että huh huh. Sieltä on mun musamaku kotoisin.
'My only premise is that there are times when one must attack with complete ruthlessness and fight with lethal fury. This fury and ruthlessness must be harnessed and directed to the gravest possible damageto kill.'
ontäs aiankin joku turska joo DECICIDERS
Offline
Tekisi mieli hankkia lisää Ripplejä luettavaksi. En epäile yhtään etteikö noissa riittäisi muisteltavaa Maestron kanssa.
bzort glorf bööth
Offline
Voisko joku nyt vaan perustaa riippumattoman musiikkilehden, joka ilmestyisi kutakuinkin säännöllisesti ja jonka avustajat sais oikeata palkkaa ja jonka ei ois pakko nolata itseään missään netissä ja harrastaa jotain tyhmyyksiä kuten "me ei julkaista juttuja tai arvioita lafkan se ja se bändeistä, koska mulla on henk. koht. biiffi lafkan tyypin kanssa"?
T. Utopisti.
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
Ai niinku....maximumrockandroll?
Ei mitään muttia, kaikki boikottiin saatana!!
Security Fee:n hinnalla sisään!
Offline
Ajattelin käydä lukemassa yhden jutun Rumban nettisivuilla mutta jäinkin ihailemaan sitä miten silmä lepää tässä ekassa näkymässä:
Olen pieni nalle vain, pullea. Lasten kanssa viihdyn ain. Olen pieni nalle vain, pörheä. Lapset mua rakastaa.
Offline
Ajattelin käydä lukemassa yhden jutun Rumban nettisivuilla
tunteet elikkäs fiilikset, ne on aitoja, niistä kannattaa pitää kiinni
Offline
bzort glorf bööth
Offline
Viimeisimmän printtirumban perusteella Samuli Knuutilla taitaa olla ikäkriisi. Jos joku vielä ihmettelee, miksei Rumba myy, niin syy löytynee viimeisen kymmenen vuoden ajan julkaistuista kolumneista, joissa yksi katkeroitunut setä toisensa jälkeen tilittää vanhuuskompleksiaan tai genrefakkiintuneet idiootit käyvät vääntöä siitä onko heavy metal junttien musiikki vai ei.
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
Seuraavaksi leikkimielinen kisailu.
Mikä suomalainen musiikkilehti julkaisi lyhyen artikkelin seuraavalla ah niin rajulla ja mielikuvituksellisella otsikolla:
"Draama-Helmi julkaisi uuden albumin: kuulostaa yhä siltä, että Paperi T olisi vetänyt kolme lappua LSD:tä ja kiduttaisi koiran hengiltä"
Voittaja saa palkinnoksi yhden klikkauksen johonkin ko. lehden artikkeliin.
Olen pieni nalle vain, pullea. Lasten kanssa viihdyn ain. Olen pieni nalle vain, pörheä. Lapset mua rakastaa.
Offline
En arvaa koska tulee muuten taas sanomista.
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
meinasin kyllä itsekin tosta kommentoida, ei luoja mikä otsikko
Offline
Väsyttää ihan loputtomasti nämä "Artisti X kuulostaa Artisti Z:lta joka on vetänyt huumeita/juossut seinään/syönyt paskaa/kiduttanut koiraa" vertailut.
Olisi varmaan ihan kamalaa jos joutuisi kertomaan jotain musiikista ilman yläastetason läppiä.
Olen pieni nalle vain, pullea. Lasten kanssa viihdyn ain. Olen pieni nalle vain, pörheä. Lapset mua rakastaa.
Offline
Seuraavaksi leikkimielinen kisailu.
Mikä suomalainen musiikkilehti julkaisi lyhyen artikkelin seuraavalla ah niin rajulla ja mielikuvituksellisella otsikolla:
"Draama-Helmi julkaisi uuden albumin: kuulostaa yhä siltä, että Paperi T olisi vetänyt kolme lappua LSD:tä ja kiduttaisi koiran hengiltä"
Voittaja saa palkinnoksi yhden klikkauksen johonkin ko. lehden artikkeliin.
Suosikki.
Offline
Seuraavaksi leikkimielinen kisailu.
Mikä suomalainen musiikkilehti julkaisi lyhyen artikkelin seuraavalla ah niin rajulla ja mielikuvituksellisella otsikolla:
"Draama-Helmi julkaisi uuden albumin: kuulostaa yhä siltä, että Paperi T olisi vetänyt kolme lappua LSD:tä ja kiduttaisi koiran hengiltä"
Voittaja saa palkinnoksi yhden klikkauksen johonkin ko. lehden artikkeliin.
yllättäen 'kirjoittajana' Se Jonka Nimeä Ei Saa Mainita
Ti ho detto come una volta un po' di vino, dischi in vinile, sequel, ragazze, ragazze, Kauko Röyhkä?
Offline
Kilpailu on päättynyt, hajaantukaa.
Olen pieni nalle vain, pullea. Lasten kanssa viihdyn ain. Olen pieni nalle vain, pörheä. Lapset mua rakastaa.
Offline
Suomen paskimmalle "toimittajalle"
In the last second of life, they're gonna show you how,
how they run this show.
Offline
Luin just aurora urealiksen nro kolmosen näin asmutuimaan, erittäin mainio lehti, tilatkaapa jos ei tuttu, lukiessa kuuntelin radioheadin levyt kid a ja amnesiac, nyt menossa ok computer ja juustonaksuja jokunen, juomaksi kolme ja puoli tölkkiä keskaria, sitä halpaa kotimaista punatölkkistä plus nobelaneria ja karhua, en enää muista mitä oli 2. seuraavaksi aamiaiselle
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
en enää muista mitä oli 2
dude u wasted
tunteet elikkäs fiilikset, ne on aitoja, niistä kannattaa pitää kiinni
Offline
psychocandy wrote:en enää muista mitä oli 2
dude u wasted
joo, loma. no okei, ekan tölkin olin laittanu jo komeroon, oli sitä punaista kotimaista eli sitä oli 2. eilen lidlissä olin valkkaamassa kaljoja niin siihen tuli hieman sekavan oloinen sekakäyttäjä kyselemään olisiko minulla, siis minulla 20cm kun pitäis saada sokerit kiljua varten. kaivoin taskuja ja annoin sille palkkapäivän kunniaksi 50 senttiä. se näytti taskustaan jotain super pikahiivaa ja sanoi että tällä lähtee, korissa oli nelisen pakettia sokeria. sit se sanoi että nythän saan vielä yhden kaljan ja otti tommosen punasen ja kysyi vielä et onhan tää halvin ja sanoin et joo. siitä keksin sitten itsekin ottaa kokeeksi muutaman sellaisen. ihan ok perus lager.
Karhut feissiin kuule tää on se reitti hä ...ja kerran eräs naarassusi melkein mun kengille kusi
Offline
pannan vaikka tänne: Kolumni: Vittumaisuus ammattitaitona
Offline
^
Harmittaa sinänsä, että juttu on noinkin tynkä, koska aiheesta olisi varmaan saanut pidemmänkin jutun analyysineen ja perusteluineen. Esim. tota Hank Solon lausuntoa voi tarkastella aika monesta näkökulmasta ja sen pystyy ampumaan aika monella tavalla alas. Jos nyt vaikka esim. näin:
Tässä maassa edelleen systemaattisesti harrastetaan valtavaa kollektiivista itsesabotaasia, joka pitää huolen siitä, ettei me saada luotua kansainvälisyyteen kannustavaa kulttuuria niin kauan, kunnes ymmärretään, ettei se negatiivisuus ja pessimismi auta ketään.
Bruce Russell sanoi eräässä haastattelussa Uuden Seelannin musakuvioista, että siellä tuotetaan paljon mukailevaa ja geneeristä musiikkia, josta harva maan ulkopuolinen on mitenkään kiinnostunut. Törmäsin samanlaiseen kuvaukseen ranskalaisesta popmusiikista Carl Wilsonin erinomaisessa Let's Talk About Love-kirjassa. Ulkomailla kasvaneena ja oleskelleena tämä ilmiö ei sinänsä yllätä minua. Lähtökohtaisesti vieraalla kielellä laulettua populaarimusiikkia ei voi myydä millekään muunkieliselle markkinalle ihan noin vaan.
Perinteisesti Suomalainen populaarimusiikki ei edes sovellu ulkomaisille markkinoille, koska viitekehys on usein täysin erilainen ja Suomalainen valtavirta kulkee varsin vahvasti ja jääräpäisesti omaa polkuaan. Yleensä muualla maailmassa on joko omat vastineet ja/tai ihan eri meiningit. Vastavuoroisesti en myöskään ole missään muualla kuin Suomessa törmännyt siihen ilmiöön, että oltaisiin hirveän pahoillaan siitä, että oman maan popmusiikki ei menesty ulkomailla. Päinvastoin, esim. Saksalaisia ei tunnu kiinnostavan pätkääkään. Tämä johtuu toisaalta yleisön suuruudesta, mutta myös eräänlaisesta itsetietoisuudesta. Ei kukaan Saksalainen oleta, että sikäläisellä popilla tai iskelmällä olisi mitään mahdollisuutta "maailmalla". Sama pätee aika monella markkina-alueella erityisesti valtavirtapopin saralla (jätän nyt taktisesti puhumatta mm. Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Ruotsista, koska näillä on erityisasemat, joista voidaan keskustella myöhemmin).
Hank Solon sitaatin ongelmallisuus ei rajoitu pelkästään siihen, että hän toimii Suomen markkinoilla Suomenkielisen popin parissa (miten Solo voi edes puhua jostain tavoitteellisesta kansainvälisyydestä hänen asemassaan, on minulle täysi mysteeri). Usein vastaavissa lausunnoissa jätetään (taktisesti?) mainitsematta, että Suomessa on markkinoilla varsin pieni kakku jaettavana verrattain ison porukan kesken. Solon on siinä mielessä hyvä puhua, koska hänellä ja hänen yhteistyökumppaneillaan on verrattain iso pala, etenkin kun puhutaan näkyvyydestä ja esilläolosta. Se nyt on selvää, ettei Hankin ja kavereiden kakkua riitä jaettavaksi ja monelle meistä se on ihan ok: Me leivotaan mielellään itse omamme ja moni jopa onnistuu tekemään kakusta itselleen kannattavan. Usein niinkin kannattavan, että se kauan kaivattu kansainvälinen menestys nostaa päätään. Tällä foorumilla ei varmaan tarvitse edes mainita ääneen sitä kaikista ilmeisintä esimerkkiä.
Koska kukaan ei käy keskustelua valtavirran suuntaan siitä, mitä mieltä ollaan Suomalaisen marginaalimusiikin kulttimaineesta maailmalla , niin meillä ei valitettavasti ole vastinetta iänikuiselle kateellisuusteorialle (yleisin vasta-argumentti kun kuka tahansa, toimittaja tai lakeija, uskaltaa kritisoidia Sanneja ja Cheekejä). Diskurssin olemattomuuden myötä katoaa sekin tosiasia, että myös ulkomailla menestyvät marginaalimuusikot ovat yhtä lailla kriitikoiden linssien alla, mutta siinä vaiheessa kun Circle tekee vaikean levyn, joka saa rumbassa nuivan vastaanoton, niin kukaan puolestapuhuja ei viljele kateellisuusteoriaa.
Tässä kohtaa palataan taas kritiikin piiriin ja Hank Solon teesi "itsesabotaasista" voidaan kumota. Kateellisuusteoria ja itku siitä, että kritiikki jotenkin haittaisi kotimaisen valtavirtapopin kansainvälistymistä (tämä siis edelleen täysin päätön lähtökohta), on kokonaan perusteetonta. Viime kädessä on jokaisen henkilökohtainen maku ja mieltymys ja koska Suomessa on poikkeuksellisen vahva, monipuolinen ja ennen kaikkea elinvoimainen musiikillinen vastakulttuuri, se näkyy myös musiikkijournalismissa.
Se, miten tähän vastakulttuuriin lehdistössä yleisesti suhtaudutaan, onkin sitten toinen juttu.
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
Olen toimittajan kanssa eri mieltä.
Ihanaa diskurssia. Tämän vuoksi tällä foorumilla ollaan.
Amppeliooppeli Ex-Pooppeli
Offline
KZ wrote:Olen toimittajan kanssa eri mieltä.
Ihanaa diskurssia. Tämän vuoksi tällä foorumilla ollaan.
joo KZ, nyt vähän perusteluita kehiin kiitos.
Offline
Koitetaas osallistua rakentavasti DISKURSSIIN.
Musiikkikriitikoiden juttujen lukijoita ei hirveästi kiinnosta jotkut Cheekin tai Sunrise Avenuen tms. vientitoivojen disauttelut, harvahan noita kirjoituksia edes lukee nettiaikakaudella, saati että kriitikot olisivat erityisiä auktoriteetteja muille kuin juuri oman makunsa löytäneille junnuille. Itse en ainakaan tarvitse kuin pari luotettavaa kriitikkoa ja musayhteisöä ystävien lisäksi löytääkseni musiikkia. Lisäksi mun puolesta paskan musiikin voisi jättää suoraan arvioimatta.
Bisnesmiesten kanssa DISKURSSIIN lähteminen taas on ihan toivotonta, kun molemmilla päämäärät on täysin erilaiset. Jotain huonompaa ja parempaa huumoria näistä voi vääntää (ne Cheek-pilakuvat on välil ihan hauskoja), mutta mielikuvituksettomasta ennalta-arvattavasta mollaamisesta harva saa mitään irti. rc_lungenin mainitsema huono kansallinen itsetunto on mun mielestä aika pitkälti lehdistölle yksi tapa generoida klikkejä, ei se mihinkään todellisuuteen varsinaisesti perustu. Tai ehkä jatkuvasti hoettu ajatus jonka lehdistö on keksinyt ja jota se pitää yllä niin kauan että ihmiset uskoo sen todeksi.
Eikä tää "Jos ei voida luottaa siihen, että journalismi jopa musiikkijournalismi on aina ja absoluuttisesti mahdollisimman riippumatonta ja totuudenmukaista, koko hommalta menee matto alta." nyt vaan pidä paikkaansa. Faktat on yleisesti kunnossa pahimman roskalehdistön ulkopuolella, mutta näkökulmat päälinjoiltaan palvelee omistajien ajatuksia.
Offline