Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

ydis · 03.03.2014 13:05

gravityn musiikki-oscarille kyllä icon_lol

:center::huig::center: · 03.03.2014 13:32

mua hämmentää aina vaan se että oscarit jaksaa kiinnostaa

Folkhälsan · 03.03.2014 17:19

ydinaukio wrote:

gravityn musiikki-oscarille kyllä

Nokyl! icon_lol

Muista näkemistäni kandidaateista ainakin WOWS ja Her oli minusta ihan eri tasolla kuin tämä joten aika icon_lol kyllä kaikin puolin.

leposi · 03.03.2014 22:16

Ihan sama mitä tapahtui, mutta sivuosat meni kyllä oikein. Varsinkin Lupita Nyong'o sydan

kikke · 04.03.2014 08:06

huïg wrote:

mua hämmentää aina vaan se että oscarit jaksaa kiinnostaa

Oot kyllä herttanen icon_lol

:center::huig::center: · 04.03.2014 12:43

kikke wrote:

huïg wrote:
mua hämmentää aina vaan se että oscarit jaksaa kiinnostaa
Oot kyllä herttanen

piano

:center::huig::center: · 12.03.2014 14:39

Onks muita foorumisteja letterboxdissa? Kertokaa nikkinne niin lisäilen

leposi · 12.03.2014 15:21

huïg wrote:

Onks muita foorumisteja letterboxdissa? Kertokaa nikkinne niin lisäilen

Oon taas uudestaan, vaikka kerran jo jätin. Täsä.

noiseidea · 07.05.2014 11:15

Onko tossa Happinessin mukamas-jatko-osassa Life During Wartime mitään järkeä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Life_Durin … %28film%29

Skeletonni · 07.05.2014 11:27

noiseidea wrote:

Onko tossa Happinessin mukamas-jatko-osassa Life During Wartime mitään järkeä?
http://en.wikipedia.org/wiki/Life_Durin … %28film%29

On.

noiseidea · 07.05.2014 11:28

Skeletonni wrote:

noiseidea wrote:
Onko tossa Happinessin mukamas-jatko-osassa Life During Wartime mitään järkeä?
http://en.wikipedia.org/wiki/Life_Durin … %28film%29
On.

Selvä.

jookcha · 07.05.2014 11:43

noiseidea wrote:

Skeletonni wrote:
noiseidea wrote:
Onko tossa Happinessin mukamas-jatko-osassa Life During Wartime mitään järkeä?
http://en.wikipedia.org/wiki/Life_Durin … %28film%29
On.
Selvä.

3/5

:center::huig::center: · 24.05.2014 23:06

E · 10.08.2014 18:46

LotR-trilogian loppumaton ja yksimielinen hehkutus jaksaa hämmentää 017 kaka -spämmmerström

Jophiest · 10.08.2014 19:39

E wrote:

LotR-trilogian loppumaton ja yksimielinen hehkutus jaksaa hämmentää -spämmmerström

Smaa. En oo näitä koskaan jaksanut katsoa. Ekakin aina jäänyt kesken, kun pari kertaa yrittänyt.

jookcha · 11.08.2014 18:08

E wrote:

LotR-trilogian loppumaton ja yksimielinen hehkutus jaksaa hämmentää -spämmmerström

huhhuh

Pope · 11.08.2014 22:33

jookcha wrote:

E wrote:
LotR-trilogian loppumaton ja yksimielinen hehkutus jaksaa hämmentää -spämmmerström

jookcha · 12.08.2014 16:23

Act of Killing (lyhyt versio) Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/2048573

hezma · 18.08.2014 10:06

jookcha · 26.09.2014 15:28

Peter von Bagh Aki Kaurismäen silmin

Aki Kaurismäki: Kauan tässä menee?
Tuomas Karemo: Ainakin 10 minuuttia, max 30 minuuttia.
AK: Tää on tosi vaikee paikka mulle, olo on kuin vapisevalla ihmisrauniolla. Emmä keksi noin pitkäksi ajaksi puhuttavaa. Tarvitsen kysymyksiä.
TK: Mulla on kysymyksiä.
AK: Okei.
TK: Sä voit sanoa, jos haluat lopettaa tai sivuuttaa kysymyksen.
AK: Mä vastaan kaikkeen.
TK: Voidaanko aloittaa?
AK: Voidaan. Homma käyntiin.
TK: Peter von Baghin viimeiset sanat sinusta kirjoittamassaan kirjassa (Peter von Bagh: Aki Kaurismäki. WSOY 2006) kuuluvat seuraavasti. "'Mitä ajattelet?' on tässä yhteydessä valtavan kaikupohjan repliikki, jonka kautta aika laajenee mittaamattomasti. Rakkauden ehdoilla." Aki Kaurismäki, Peter von Bagh on kuollut ja kysyn sitaattia lyhyesti lainaten. Mitä ajattelet?
AK: Muistaakseni tässä kyseisessä lyhytelokuvassa Dogs Have No Hell, mihin Petteri viittaa, dialogi meni niin, että mies ja nainen ovat junassa matkalla Siperian öljykentille. Mies katsoo ikkunasta ulos ja nainen kysyy "Mitä ajattelet?". Tähän mies vastaa "Katson, onko se vielä siellä. Isänmaa." Se, mitä minä puolestani ajattelen Petterin kuolemasta, niin menetyshän on, menetyshän on kukaan ihminen ei muka ole korvaamaton, mutta Petterin tapauksessa tämäkään ei pidä paikkaansa. Ei sellaista sivistystä ehdi kukaan enää tässä maailmassa hankkia. Olisi täytynyt syntyä kauan sitten.
TK: Milloin kuulit suru-uutisen?
AK: Petterin poika soitti sunnuntai-iltana (26.9.2014) tuonne Ranskan ja Espanjan raja-aseman kieppeille moottoritielle. Itkevä mies ajoi autoa moottoritiellä sen jälkeen. Varsinainen suru iski vasta tänne Portugalin talvikotiini päästyäni. Minäkin tiesin, että tämä on edessä, mutta aina sitä kuitenkin toivoo
TK: Miten tulet toimeen sen tiedon kanssa, ettei ystävääsi Petteriä enää ole?
AK: Vanha sanonta kuuluu, että elettävä sitä on. Mutta kenelle minä jatkossa soitan, kun jossain päin maailmaa on elokuva-aiheinen tietokilpailu ja on ristiriitaisia käsityksiä vastauksesta. Saatoin tällaisissa tilanteissa soittaa Petterille keskellä yötä ja vastaus tuli apteekin hyllyltä joka ikinen kerta. Ei Google korvaa Petteriä. Jos kohta ei mitään muutakaan inhimillisen sivistyksen muotoa.
TK: Milloin viimeksi keskustelit hänen kanssaan?
AK: No tässä kävi niinkin hölmösti, että viimeinen tapaaminen oli Sodankylän aamukeskustelussa, jonka lopussa kättelimme. Piti tavata myöhemmin kesällä, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. Emme myöskään soitelleet tänä kesänä, koska hänellä oli kaikennäköisiä hoitoja, enkä ikään kuin halunnut häiritä häntä asia mitä nyt syvästi kadun.
TK: Niin, tämä keskustelu, johon viittasit, käytiin Sodankylän elokuvajuhlilla. Kiinnitin huomiota siihen, että von Bagh raotti siinä myös herkempää puoltaan, joka oli myös läsnä hänen lapsuuttaan käsittelevässä Oulu-elokuvassa (Muisteja - pieni elokuva 1950-luvun Oulusta). Tuntui, että yritit saada rapsutettua tätä puolta hänestä enemmän esiin Miten nyt käy Sodankylän elokuvajuhlille ja Filmihullu-lehdelle, joissa von Bagh oli ratkaisevassa roolissa?
AK: Eiköhän molemmat jatka elämäänsä. Jos aloitetaan Filmihullusta, niin siellä on pätevä toimituskaarti. Siellä vaan vaihtuu vastaava päätoimittaja. Tosin pääkirjoitukset eivät jatkossa ole niin lennokkaita. Nyt vaan lehden toimituskunnan pitää tehdä kahta enemmän töitä. Sodankylän juhlilla on ensi kesänä 30-vuotisjuhlafestivaali ja eipä ole vaikea arvata, että mikä on yksi pääteemoista, ellei pääteema. Petteriä ei voi festivaalijohtajana ja dynamona millään tavalla korvata. Nämä hänen vetämänsä aamukeskustelut ovat aina olleet se festivaalin suola, joka on erottanut Sodankylän kaikista muista festivaaleista. Kuka niitä jatkossa vetää? En tiedä. Luulisin, että ensi vuosi menee muistofestivaalina ja siinä sivussa normaalina festivaalina. Sen nyt vähintään olemme velkaa tälle uskolliselle festivaaliyleisölle.
TK: Mitä Peter von Bagh merkitsi sinulle?
AK: En koskaan käynyt elokuvakoulua. Kävin sen tavallaan von Baghin ohjelmoimassa Suomen elokuva-arkistossa 70- ja 80-luvuilla Savoyssa ja Joukolassa. Siellähän Petteri alusti melkein jokaisen elokuvan. En ymmärrä, että missä välissä hän ehti juosta nekin tekemässä. Se oli elokuvakouluni ja Petteri näin ollen professorini. Vuosien mittaan ystävystyimme ihan näin inhimillisessä katsannossa. Pidimme aika aktiivisesti yhteyttä toisiimme pyörimme pitkin maailmaaja välittömästi aina vapaalle päästyämme alkoi usein armoton elokuva-aiheinen tietovisa. Sain hänet 38 vuoden aikana kerran kiinni siitä, ettei hän tiedä jotain. Se oli Casablancan toinen leikkaaja Don Siegelin ohella ja siinäkin Petteri erehtyi vain etunimessä. 10000 yrityksestäni pudottaa tämä oli ainoa, missä onnistuin ja tässäkin vain puolittain.
TK: Mistä aiheista Petteri tykkäsi keskustella näitten elokuvavisojen lisäksi? Mitkä aiheet mielellään jaoitte?
AK: Petterin elämäntyötä ei voi pelkistää mihinkään yhteen teemaan, missään nimessä ei vain elokuvaan. Musiikki, kirjallisuus, elokuva, teatteri, kuvataide ja tietysti myös arkkitehtuuri. Näitä kaikkia käsiteltiin. Oli mielenkiintoista havaita, kun yritti puhua Petterille jalkapallosta, kalastamisesta tai sienestämisestä hän vaikutti kuuntelevansa kohteliaasti, mutta hänen silmänsä lasittuivat, katse kääntyi sisäänpäin ja huomasin, että hän alkaa kirjoittaa jotain tulevan kirjansa lukua Griffithin Suvaitsemattomuudesta päänsä sisällä, vaikka näyttelee kuuntelevansa silmät paljasti aina. Petteriä kiinnosti kaikki inhimillinen kulttuuri rakennustaiteesta, politiikasta ja aatteiden historiasta, mutta tällaisten tavallisten ihmisten harrastukset kuten sienestys ei herättänyt hänessä vastakaikua muuten kuin lautasella. Tosin hän oli enemmän suuri jälkiruokien ystävä.
TK: Olen kuullut tästä. Sain todistaakin muutaman kerran, millä intohimolla hän tarttui kahvipöydässä voisilmäpullaan.
AK: Pääruoka oli pelkästään esinäytös, joka oli pakko hoitaa alta pois. Varsinainen ruokailu alkoi vasta, kun päästiin tilaamaan jälkiruokaa, mielellään jotain todella makeaa.
TK: Kärsikö hän siitä, kun suomalainen leipomokulttuuri on ollut niin onnetonta?
AK: Joo. Suurimmat jälkiruokakokemukset olivat luonnollisesti ulkomailla.
TK: Minkälaisia muistoja tulee mieleen jakamistasi jälkiruokakokemuksista?
AK: Mä en puolestani syö ollenkaan jälkiruokia. Mulla on varmaan kuudesta seitsemään valokuvaräpsyä siitä, kun Petteri on saanut jälkiruoan eteensä. Aloin jossain vaiheessa dokumentoida hänen haltioitunutta ilmettään, joka oli - käyttääkseni petterimäistä ilmaisua - lapsenomaisen ilahtunut.
TK: Onko jäänyt mieleen joku tietty jälkiruokahetki maailmalta?
AK: Joo! Bolognan (Il Cinema Ritrovato) elokuvafestivaaleilla oli (Bernardo) Bertolucci ja (Gian Luca) Farinelli pöydässä. Farinelli on Bolognan festivaalin toinen johtaja (ja Bolognan elokuva-arkiston johtaja) ja Petteri oli taitellinen johtaja. Farinelli ja Petteri kävivät suurenmoisen keskustelun jälkiruokavaihtoehdoista ja spekuloivat niillä, pilkkoivat ne kriittisesti palasiksi kuin jonkun elokuvan. Bertolucci ja minä olimme vähemmän kiinnostuneita jälkiruoista, mutta kuuntelimme haltioituneina, miten syvällisen keskustelun voi saada aikaan pienestä makeasta tortusta. Tästäkin on valokuva todisteena.
TK: Suklaakakku vaniljajäätelön kera taisi olla hänen suosikkinsa. Melkein kaikissa sinusta ja von Baghista otetuissa kuvissa nauratte. Mietin sitä, että mitä ilonpito hänen kanssaan kaikessa yksinkertaisuudessaan merkitsi sinulle?
AK: Petterin kanssa keskustelu ei ollut hetkeäkään tylsää. Ensinnäkään se ei ollut koskaan totista, oli aihe sitten mikä hyvänsä. Hänellä niin sanotusti leikkasi. Tarkoitan tällä myös sitä, miten hän leikkasi elokuviaan. Esimerkiksi, miten hän Helsinki, ikuisesti elokuvassaan tekee parista kuvasta synteesin ja kommentaarin, josta teki samalla enemmän kuin osiensa summan. Sama päti keskusteluihin ei koskaan totisia. Tsoukkailtiin paljon.
TK: Olet myös kuvannut häntä paljon elokuvissasi ja nämä hänen cameo-roolinsa ovat hyvin hauskoja. Esimerkiksi tapa, jolla hän vilkuttaa Juhassa (1999) tai Kauas pilvet karkaavat (1996) ravintolakohtaus. Miten nämä kohtaukset syntyivät? Vaikuttiko Petteri itse näihin?
AK: Ei, kyllä mä ohjasin häntä niin kuin muitakin lahjakkaita sivuosanesittäjiäni. Siitä on kaunis muistelus, kun ohjasin Mies vailla menneisyyttä (2002), jossa Petteri esitti pelastusarmeijan upseeria. Oli ensimmäinen kuvauspäivä. Petteri tuli puvustajan kanssa miltei tippa linssissä ja sanoi, ettei tämä taida nyt onnistua, koska pelastusarmeijalta ei löydy riittävän iso hattua. Petteri näytti miten hattu on onnettomasti vain osittain hänen päälaellaan. Hänen päänsä oli suuri myös ulkonaisesti, jossain hattunumero 66:n kohdalla. Minä ratkaisin asian niin, että napsasin hatun takaa sauman ja kuvasin Petteriä vain edestäpäin. Kauas pilvet karkaavat -elokuvan ravintolakohtaukseen halusin puolestani kaksi vanhaa kaverusta ja suurta gargantuaa kulttuurialalta, Atte Blomin ja Petterin. Se taisi olla ainoa kohtaus, jossa olen koskaan sallinut improvisaation. Muistaakseni nimittäin Petteri keksi vastata "Koskenkorvaa", kun tarjoilija ehdottaa hänelle kateenkorvaa. Koskenkorvaa
TK: Päättyykö von Baghin kuolema mukana joku aikakausi tai suuri teema?
AK: Puolet siitä suuresta teemasta päättyi Paavo Haavikon kuolemaan. Luulen, että nyt siitä päättyi loputkin. Nyt kun Matti Wuortakaan ei enää ole, niin olettaisin suomalaisesta älymystöstä olevan jäljellä vain henkitoreissaan olevat rippeet. Mutta niinhän se tuppaa kulttuurihistoriassa menemään, että jotkut ihmiset ovat aikaansa suurempia, eikä sitä auta jäädä haikailemaan. Sopii toivoa, että jostain nousee vielä uusi kansansivistäjä. En kaipaa uutta Petteriä mutta ihmisiä, jotka dokumentoivat ja huomaavat asioita. Silloin, kun Olavi Virta, Rauli Somerjoki tai Veikko Lavi olivat unohdettu, niin Petteri meni ja dokumentoi heidät, usein viimeisillä hetkillä, vähän ennen kuin he kuolivat. Tällainen vaisto, näkemys ja ripeys toteuttaa asiat tämä ei ole kovin yleistä.
TK: Kommentoiko von Bagh itse oman elämäntyönsä tärkeimpinä saavutuksinaan jotain teostaan, tekoaan tai ajatustaan?
AK: Hän piti matalaa profiilia omista saavutuksistaan, ei edes pitänyt itseään ohjaajana. Mutta kyllä hän oli selvästi ilahtunut siitä, miten näinä parina viimeisenä vuotena hänen 17 elokuvaansa käsittänyt retrospektiivinen sarja pyöri eri festivaaleilla pitkin maailmaa. Luulen, että henkilökohtaisesti hänelle tärkein teos oli Oulusta kertova Muisteja. Se onkin valtava elokuva, vaikka on koottu pienistä aineksista, mutta on yhtäkkiä kymmenen kertaa enemmän kuin osiensa summa. Sitten tietenkin Sininen laulu, sekä tv-sarja että kirja siitä. Samoin Helsinki - ikuisesti vasta nyt sain ongittua tietooni, että hänen vuosia kaavailemansa lopullinen, 6000-sivuinen versio Elokuvan historiasta on ilmeisesti olemassa.
TK: Ahaa, jännittävää! Luulin, ettei se toteutunut.
AK: Kuka sen sitten nahkaselkäiseksi kustantaa, jää nähtäväksi. Mutta kaikkinensa jotain 10000 sivua jäi hänen itsensä hyväksymää tekstiä. Tässä mielessä Balzac voidaan unohtaa. Hän alkaa vaikuttaa sunnuntaikirjoittelijalta näin määrällisesti Petterin rinnalla.
TK: Tiedätkö tarkemmin, mitä häneltä jäi kesken?
AK: Tiedän, että dokumentteina jäivät kesken Georg Malmsténista ja Agit Propista kertovat elokuvat. En tiedä, saadaanko ne valmiiksi. Kun häneltä meni vuodenvaihteessa ääni kuukaudeksi ja joutui puhekieltoon puhetyöläiselle kauhea tilanne päätti hän kirjoittaa 12 kirjaa tänä vuonna. Kun maaliskuussa puhuimme, kolme niistä oli valmiina. Ja mitä sen jälkeen tapahtui, en tiedä Minulle ei ole koskaan selvinnyt se, miten hän onnistui jotain tietokonettakin jalostuneemmalla tavalla tekemään niin nopeasti niin suuria asioita. Utelin sitä joskus, mutta Petteri piti sen salaisuutena. Täytyy olla jo konekirjoittajana niin nopea, että pääsisi sihteeriopistoon priimuksena. Hänen hahmotuskyvyssään oli jotain, mitä en pysty koskaan ymmärtämään. Kun Sodankylään tuli viime hetken vieras, josta tuli tieto suunnilleen edellisenä päivänä, niin seuraavana aamuna Petteri puhuu hänen kanssaan aamukeskustelussa kuin hän olisi perehtynyt koko vuoden vieraan tuotantoon. Toki siitä oli osa hämäystä, mutta siinä oli aina jotain hyvin vakuuttavaa.
TK: Tässä on saanut nyt muutaman päivän ajan lukea valtavaa virtaa muistosanoja, myös kansainvälisiltä areenoilta, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, italiaksi kaikki käsittääkseni kieliä, jotka von Bagh hallitsi. Millä mielellä olet lukenut muistokirjoituksia? Tiedätkö, ovatko jotkut ohjaajat maailmalla sanoneet jotain?
AK: En ole lukenut näistä mitään, koska olen ollut tien päällä viime päivät. Itse sain henkilökohtaiset surunvalittelut Martin Scorsesen leikkaajalta, Thelma Schoonmakerilta, joka oli Petterin läheinen ystävä. Myös Bob Rafelsonilta ja Luce Vigolta, Jean Vigon tyttäreltä. Kun tieto julkistettiin Suomen aikaa maanantaiaamuna, niin sain jo puoliltapäivin Ranskasta surunvalitteluja ikään kuin koko valtakunnalle suunnattuja. Petterihän oli Suomessa vähän kuin elokuva-arkisto- ja kerholiikkeen perustajat ja kritiikin suurmiehet Henri Langlois ja André Bazin Ranskassa. Samalla tavalla Petteri ehti olla Suomessa elokuva-arkiston sielu vuosia. Hän muistutti monessa mielessä Langloista, joka oli myös renessanssi-ihminen.
TK: Ranskan elokuva-arkiston luojaa
AK: joka miehityksen aikana salakuljetti lastenvaunuissa lasten alla filmikopioita monimutkaisiin piilopaikkoihin, joista paljastumisen pelossa unohti mainita muille. Ja näitä filmikopioita, jotka miehittäjä olisi muuten tuhonnut, etsitään vieläkin.
TK: Palataan Suomeen. Petterin kiinnostus kotimaista elokuvaa kohtaan, niin vanhempaa kuin uuttakin, syntyi verrattain myöhään. Miten kommentoit tätä?
AK: Nimenomaan täytyy erottaa vanha ja uusi kotimainen elokuva. Uudenpaanhan hän oli myös itse osallisena Risto Jarvan elokuvien käsikirjoittajana ja Kreivillään. Mutta kyllähän se vanha oli tullut jo äidinmaidossa. Jokaisen Asessorin naishuolet -kiekon hän oli nähnyt. Eikä hän koskaan valehdellut näkemistään elokuvista. Hänellähän oli valtava määrä elokuvia kotonaan. Kuulin ilokseni, että hänen 30000 elokuvan kokoelmansa menee Helsingin yliopiston kirjastoon, jonne ilmestynee Peter von Bagh -huone. En tiedä, onko tämä virallista tietoa, vai ei, mutta näin olen kuullut. Sinne tulee myös vhs-nauhureita, joilla kuka tahansa voi käydä näitä elokuvia katsomassa. Sinne tulee myös 10000 kirjaa hänen kirjastostaan, joita voi käydä lukemassa. Tämä on minusta erinomaisen hienoa.
TK: Kyllä. Mitä itse pidät von Baghin suurimpina saavutuksina?
AK: Petteri oli kokonaistaideteos, häntä on vaikea eritellä Mutta ehkä ylipäänsä suomalaisen kulttuurin kokonaisvaltainen nostaminen. Hänhän juonsi loputtomasti konsertteja pitkin Suomea maakuntien työväentaloilla kuin Finlandia-talossakin. Petterin nimittäminen vain elokuvamieheksi olisi hyvin diminutiivista. Petteri väittäisi tässä vastaan, mutta ehkä hänen suurin saavuksensa oli ihminen, kokonaistaideteos Peter von Bagh, jos tällainen keikistely sallitaan. Lukemissani muistokirjoituksissa oli sellaista vaivaa, ettei hänen työtään voi oikein pelkistää mihinkään. Siihen tarvittaisiin vähintään Aalto-yliopistollinen tutkijoita tutkimaan sitä, mitä kaikkea hän ehti tehdä. Alueita oli niin monta... yksi puoli oli esimerkiksi suomalaisen arkkitehtuurin tuho, jota hän käsitteli Helsinki- ja Oulu-elokuvissaan. Tämä 60- ja 70-luvuilla alkanut tragedia oikeasti suretti häntä.
TK: Ystäväni, jonka kanssa vaihdoin ajatuksia von Baghin kuoleman jälkeen, kirjoittaa mailissaan näin: "Olemme pitkälti tuudittautuneet siihen, että vähän niin kuin kaupasta ostetaan ruokaa, televisiosta tulee säätiedotuksia, radiosta humppaa, niin von Bagh hoitaa ajattelemisen ja sanoo kärkevästi. Kuinka voisimme jatkaa hänen elämäntyötään ja kunnioittaa sitä?" Mitä mieltä olet?
AK: Kulttuuri ja sivistys, kiitos jo varhaisen kirjastolaitoksemme, ovat lähes kaikkien saavutettavissa. Maksullisista kirjastoista on puhuttu elokuvakerholiike on tuhottu ajatteleminen ja kulttuurin harrastaminen eivät ole silti kiellettyjä. Esimerkiksi Petterin yksi viimeinen teos Sosialismi on tunnin mittainen analyysi sosialismista Kaipuu tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen olivat hänelle tärkeitä teemoja. Tähänkin aiheeseen hän ehti tutkijankammiossaan paneutua, hän ei halunnut sosialismin perinnön unohtuvan Me hukkaamme sen perinnön, jos lopetamme ajattelun, pohdiskelun ja kulttuurin luomisen.
TK: Lukeeko sinun seuraavan elokuvasi loppu- tai alkuteksteissä "Omistettu Peter von Baghin muistolle"?
AK: Lukee. Sillä ehdolla, että elokuva on riittävän hyvä ja siitähän ei ole takeita. Tosin luulen, että tässä välillä tuo tulee lukemaan monessa muussakin elokuvassa, myös ulkomaisissa. Näin veikkaan.
TK: En kai vienyt keskustelua liikaa hämärille sivupoluille?
AK: Et. Sain sanottua kaiken. Mutta eikö sulla tule kamala kiire saada tämä leikattua lähetykseesi?
TK: Joo, se alkaa kohta
AK: No sitten vaan laitat petterimäisen vauhdin päälle.
TK: Kiitos. Näin teen. Moi.
AK: Kiitos. Moi.

psykokarkki · 26.09.2014 15:40

ydis · 26.09.2014 15:46

peuk

hrmunoita · 26.09.2014 18:28

noiseidea · 07.10.2014 10:18

Ihan hyvä saitti jos haluaa yytsiä onko joku blu-ray aluevapaa vai ei:

http://regionfreemovies.com/

Ton mukaan tilaamani Sorcerer on aluevapaa, eli Amazonin aluetietoihin ei voi ihan 100% luottaa.

noiseidea · 30.10.2014 13:15

noiseidea wrote:

Ihan hyvä saitti jos haluaa yytsiä onko joku blu-ray aluevapaa vai ei:
http://regionfreemovies.com/
Ton mukaan tilaamani Sorcerer on aluevapaa, eli Amazonin aluetietoihin ei voi ihan 100% luottaa.

Spämmitään nyt tähänkin, että Sorcerer-USA-BD tosiaan pyörii mun euro-Philipsillä (joka dvd-aluevapaa, mutta sehän ei tähän vaikuta).

Last edited by noiseidea (30.10.2014 13:16)

noiseidea · 18.11.2014 10:53

The Big Lebowski, in 12 Paintings

tiptoo · 19.11.2014 19:37

Eiks Laurence Anywaysii oo saatavana DVD:lla suomiteksteilla?

Firon · 23.01.2015 16:39

Onko joku katsonut noita uusimpia Planet of the Apes elokuvia? Ihmeen hyviä arvioita ovat saaneet. Se 2001 versio missä oli Marky Mark oli ihan kuraa ja oletin että niin olisi näidenkin laita.

Rise of the Planet of the Apes (2011)
Dawn of the Planet of the Apes (2014)

Alkuperäinen Apinoiden planeetta oli lapsena mun lempielokuva ja Linda Harrison maailman kaunein nainen.

leposi · 23.01.2015 16:55

Toi eka on ihan hyvää viihdettä, toinen sen sijaan täyttä paskaa.

jookcha · 23.01.2015 16:59

^^ensimmäinen osa oli ainakin aivan perseestä.

Street Spirit Sr.

#2011 03.03.2014 13:05

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2012 03.03.2014 13:32

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2013 03.03.2014 17:19

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2014 03.03.2014 22:16

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2015 04.03.2014 08:06

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2016 04.03.2014 12:43

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2017 12.03.2014 14:39

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2018 12.03.2014 15:21

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2019 07.05.2014 11:15

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2020 07.05.2014 11:27

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2021 07.05.2014 11:28

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2022 07.05.2014 11:43

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2023 24.05.2014 23:06

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2024 10.08.2014 18:46

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2025 10.08.2014 19:39

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2026 11.08.2014 18:08

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2027 11.08.2014 22:33

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2028 12.08.2014 16:23

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2029 18.08.2014 10:06

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2030 26.09.2014 15:28

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2031 26.09.2014 15:40

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2032 26.09.2014 15:46

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2033 26.09.2014 18:28

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2034 07.10.2014 10:18

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2035 30.10.2014 13:15

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2036 18.11.2014 10:53

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2037 19.11.2014 19:37

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2038 23.01.2015 16:39

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2039 23.01.2015 16:55

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

#2040 23.01.2015 16:59

Re: Sekalaista elokuvista (SPÅM!)

Board footer